Nä­kö­vam­mai­sen pal­ve­luo­pas

Näkövammaisen palveluopas on apu itsenäiseen palvelujen hakemiseen. Se antaa perustietoa sosiaaliturvasta ja siihen läheisesti liittyvistä palveluista ja tuista, joilla mahdollistetaan näkövammaisten ihmisten omatoiminen elämä ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.  

Palveluoppaan ovat toimittaneet Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat.   

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ohjaavat ja neuvovat maksutta näkövammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään palvelujen ja tukien hakemisessa. Tietoa apuvälineistä, kuntoutuksesta ja muista palveluista saa myös keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä (ks. luku 16).  

Näkövammaisyhdistykset tarjoavat näkövammaisille ihmisille paikallista toimintaa, kuten vertaistukea, harrastuksia ja virkistystä, sekä tukea tiedonsaantiin.  

Kuka on näkövammainen?

Näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0.3. Henkilö luokitellaan sokeaksi, jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt. Virallisen määrityksen näkövammaisuudesta tekee aina silmälääkäri. Määrittely perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n luokitukseen, jossa otetaan huomioon muun muassa näöntarkkuus ja näkökentän puutteet. 

Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Näkövammaiseksi ei luokitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jonka toisessa silmässä on normaali näkö.  

Näkökyvyn alentuminen aiheuttaa näkövammaiselle ihmiselle huomattavaa haittaa jokapäiväisissä toiminnoissa. Vamman aiheuttamaan haittaan vaikuttavat muun muassa vammautumisikä, vamman kesto, psyykkinen sopeutumiskyky ja kyky omaksua uusia asioita. Myös vammautuneen elämäntapa, hänen arkensa ja elämäntilanteensa näkökyvylle asettamat vaatimukset sekä ympäristöolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon vamma haittaa elämää.  

Näön heikkeneminen ei liity tavanomaiseen vanhenemiseen, ja vain pieni osa iäkkäistä ihmisistä näkövammautuu. Näkövammaisuus ei ole koskaan normaali tila, vaan kyse on aina vammaisuudesta, myös iäkkäänä. Ikänäkö on eri asia kuin ikääntyneenä näkövammautuminen. Ikänäkö voidaan korjata, näkövammaa ei. 

1 YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki 

1.1 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista  

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista- Ulkoinen linkki tuli Suomessa voimaan 10.6.2016, josta lähtien se on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Vammaisyleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Kantavina periaatteina ovat syrjintäkielto ja esteettömyys. Sopimus painottaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja vammaisten osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon.  

1.2 Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella  

Yhdenvertaisuus on perusoikeus ja perusoikeudet kuuluvat kaikille. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten vammaisuus, eivät saa vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Syrjintää on se, että henkilöä kohdellaan huonommin kuin toista henkilöä henkilöön liittyvän ominaisuuden – kuten vammaisuuden – takia. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.  

Nykyinen yhdenvertaisuuslaki - Ulkoinen linkkituli voimaan vuonna 2015. Sitä sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan lukuun ottamatta yksityistä perhe-elämää ja uskonnonharjoittamista. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa vammaisuuden perusteella, ja se velvoittaa viranomaiset, työnantajat ja koulutuksen järjestäjät ryhtymään tiettyihin yhdenvertaisuuden edistämistoimiin. Lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Syrjintä on säädetty rangaistavaksi myös rikoslaissa.  

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palveluiden tarjoajan toteuttamaan kohtuulliset mukautukset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Kohtuullinen mukautus on eri asia kuin esteettömyys. Kohtuullinen mukautus on tapauskohtainen, konkreettisessa tilanteessa yksittäistä vammaista henkilöä varten tehtävä toimenpide, jonka avulla vammainen henkilö voi asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Mukautusta tulee itse pyytää. Kohtuullisuusarvioinnissa huomioidaan erityisesti yksilöllinen arvio vammaisen ihmisen tarpeesta, mukautuksen mahdolliset kustannukset sekä toimijan koko ja taloudellinen asema.  

Yhdenvertaisuutta ei tule ymmärtää tasapäistämisenä. Samanlainen kohtelu kaikille ei ole yhdenvertaisuutta, päinvastoin se voi olla erittäin syrjivää. Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa eri henkilöille huomattavan erilaisia asioita. Paras asiantuntija on aina vammainen ihminen itse, ja häntä tulisikin aina kuulla. 

Yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää on välittömän ja välillisen syrjinnän ohella myös häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Häirintä on henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, joka liittyy johonkin syrjintäperusteeseen, kuten vammaisuuteen.  

Jos kokee tulleensa syrjityksi, voi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon - Ulkoinen linkkitai viedä syrjintätapauksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan- Ulkoinen linkki ratkaistavaksi.  

1.3 Digitaaliset palvelut ja saavutettavuus 

Saavutettavuus tarkoittaa, että kaikki voivat käyttää verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia itsenäisesti. Suomessa on digipalvelulaki, joka edellyttää, että julkisen sektorin organisaatioiden, ammattikorkeakoulujen ja joidenkin yksityisen sektorin tahojen, kuten pankkien, julkisten digitaalisten palveluiden eli verkkosivujen ja mobiilisovellusten tulee olla saavutettavia. Lisäksi näillä sivuilla ja sovelluksilla pitää olla saavutettavuusseloste. 

Saavutettavuusseloste on selostus siitä, kuinka saavutettava jokin sivusto on. Sieltä löytyy mahdollisuus jättää palautetta, jos ei pysty käyttämään sivustoa tai sovellusta, niin kuin pitäisi. Organisaatiolla on lain mukaan velvollisuus vastata palautteeseen. Jos et saa vastausta tai et ole tyytyväinen vastaukseen, sinulla on oikeus valittaa asiasta eteenpäin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle eli Aville. Avi valvoo Suomessa, että digipalvelulakia noudatetaan. 

Lisätietoa saavutettavuudesta saat Näkövammaisten liiton verkkosivuilta tai kysymällä sähköpostilla saavutettavuus@nakovammaistenliitto.fi. 

2 Hyvinvointialueen vammaispalvelut 

Hyvinvointialueen vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.  

Vammaispalvelut jaetaan kahteen ryhmään:  

• Palvelut, joihin henkilöllä on vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen oikeus. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut määrärahoistaan riippumatta. Nämä ovat hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluita.  
• Palvelut, jotka ovat määrärahasidonnaisia eli joihin henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta. Nämä ovat hyvinvointialueen yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluita.  

2.1 Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset oikeudet  

2.1.1. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelu  

Hyvinvointialueen on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.  

Kuljetuspalveluina on järjestettävä vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Lisäksi on järjestettävä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Kuljetuspalveluja on oltava käytettävissä kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Kuljetuspalveluista voidaan periä kohtuullinen maksu, joka saa olla enintään paikkakunnan julkisen liikenteen maksua vastaava. Kuljetuspalvelujen tilaamisesta ennakkoon ei saa periä ennakkotilausmaksua.  

Hyvinvointialueen valitsema järjestämistapa ei saa olla sellainen, että se estää vaikeavammaisen kuljetuspalvelun käytön. Myös yksilölliset järjestämistapaan liittyvät järjestelyt ovat mahdollisia.  

Ohjeita kuljetuspalveluiden hakemiseen

2.1.2 Henkilökohtainen apu  

Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on lisätä vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Henkilökohtaiseen apuun on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella. Toistuvalla avuntarpeella tarkoitetaan myös määrällisesti vähäisempää välttämätöntä avuntarvetta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi näkövammaisella henkilöllä, joka selviytyy itsenäisesti tutussa ympäristössä, mutta tarvitsee tietyissä toimissa etenkin kodin ulkopuolella välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua.  

Avun järjestäminen edellyttää sitä tarvitsevan henkilön kykyä määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaisella avulla ei voida vastata hoivaan, hoitoon tai valvontaan liittyviin tarpeisiin, vaan niihin on vastattava muilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla. Henkilökohtaiseen apuun ei ole oikeutta, jos avun tarve johtuu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista.  

Iäkkäillä vammaisilla henkilöillä ja iäkkäänä vammautuneilla henkilöillä on oikeus palveluihin vammaisuuden perusteella samoin perustein kuin muillakin vammaisilla henkilöillä. Iäkkään henkilön vammaisuus on erotettava normaaliksi katsottavasta ikääntymisestä ja siihen liittyvästä toimintakyvyn heikkenemisestä. Näkövammaisuus ole koskaan ihmiselle normaali tila, vaan kyse on aina vammaisuudesta, myös iäkkäänä.  

Henkilökohtainen apu sisältää välttämättömän avustamisen kotona ja kodin ulkopuolella  

• päivittäisissä toimissa  
• työssä ja opiskelussa  
• harrastuksissa  
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa  
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.  

Apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin apuun oikeutettu henkilö niitä tarvitsee. Harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa.  

Päivittäisiä toimintoja ovat muun muassa liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen ja asiointi kodin ulkopuolella. Välttämättömiä tuntimääriä arvioitaessa keskeisessä asemassa on palvelusuunnitelma. Tarvittavaa avun määrää on hyvä miettiä, kun valmistautuu palvelusuunnitelmapalaveriin.  

Henkilökohtainen apu on saajalleen maksutonta. Hyvinvointialue voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella tavalla: työnantajamallilla, palvelusetelillä tai omana palvelunaan. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammais- ja sosiaalipalveluihin. Henkilökohtaisella avulla voidaan täydentää myös asumiseen liittyviä palveluja, jos ne eivät turvaa riittävästi henkilön tarvitsemia palveluja asumispalveluyksikön tai kodin ulkopuolella.  

1 Työnantajamalli  

Työnantajamallissa hyvinvointialue korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset avustajan työnantajana toimivalle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Palkan ohella korvataan työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä työaikalain mukaiset korvaukset pyhä- ja ylitöistä ja vuosilomalain mukaiset korvaukset ja sairausajan palkka. Myös lakisääteisestä työsuojelusta johtuvat perehdytys- ja muut välttämättömät kulut voivat tulla korvattaviksi. Lisäksi korvattavia ovat vakituisen työntekijän tilalle palkatun sijaisen palkkakulut sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut, kuten avustajan matkakulut silloin, jos avustaminen edellyttää matkustamista työnantajan mukana.  

Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallin mukaan edellyttää työnantajaksi aikovalta henkilöltä kykyä ja halua toimia työnantajana. Hyvinvointialueen viranomaisten tulee ohjata ja auttaa avustajan palkkaamiseen ja palkanmaksuun liittyvissä asioissa. 

Henkilökohtaista apua tarvitsevien ihmisten omaiset tai läheiset voivat toimia avustajina vain, jos se on erityisen painavasta syystä apua tarvitsevan henkilön edun mukaista. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi äkillisiä avuntarpeita avustajan sairastuttua tai hänen työsuhteensa päätyttyä tai tilannetta, jossa perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen osoittautuu vaikeaksi.  

2 Palveluseteli avustajapalvelujen hankkimiseksi  

Hyvinvointialue voi antaa palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Setelin on oltava arvoltaan sellainen, että sillä on mahdollista hankkia henkilölle palvelusuunnitelmassa määritelty riittävä henkilökohtainen apu. Hyvinvointialue hyväksyy sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin hänet on ohjattava muiden palvelujen piiriin.  

3 Avustajapalvelu hyvinvointialueen omana toimintana tai ostopalveluna  

Hyvinvointialue voi järjestää henkilökohtaista apua omana toimintanaan tai ostopalveluna.  

Ohjeita henkilökohtaisen avun hakemiseen

2.1.3 Palveluasuminen  

Vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee jatkuvasti tai erityisen runsaasti toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, voi olla oikeutettu hyvinvointialueen järjestämään palveluasumiseen.  

Palveluasumista voidaan järjestää omaan asuntoon, palvelutaloon tai ryhmäasumiseen. Palveluasumiseen sisältyvät myös asumiseen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joita ovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää muun muassa hyvinvointialueen kotihoitona ja tukipalveluina.  

Palveluasuminen voidaan järjestää myös henkilökohtaisen avun turvin, omaishoidon tukena, asunnon muutostöinä ja turvapuhelinjärjestelyinä. Useimmiten palveluasuminen järjestetään edellä kuvattujen palveluiden ja tukitoimien yhdistelminä. Palvelut perustuvat yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja ovat käyttäjälleen maksuttomia.  

Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen lisäksi hyvinvointialueet järjestävät sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluita. Tällöin asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan.  

2.1.4 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet  

Jos vaikeavammainen henkilö tarvitsee välttämättä tavanomaisesta elämästä suoriutuakseen asunnon muutostöitä ja asuntoon kiinteästi kuuluvia välineitä ja laitteita, hyvinvointialueen on korvattava henkilölle niiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.  

Muutostöiden välttämättömyys arvioidaan vaikeavammaisen henkilön tarpeista lähtien. Vammaisella henkilöllä tulee olla itsenäisesti mahdollisuus liikkua asunnossa ja käyttää asunnon niitä tiloja, jotka mahdollistavat henkilön itsenäisen selviytymisen kotona.  

Korvattavia asunnon muutostöitä ovat esimerkiksi näkövamman vuoksi tarvittavat valaistusmuutokset. Korvattavia asuntoon kuuluvia laitteita ja välineitä ovat muun muassa erilaiset nostolaitteet ja hälytysjärjestelmät. Asunnon muutostöiksi luetaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä, kuten pihalta ja kerrostalojen porrashuoneista. 

Vammaispalveluihin on hyvä olla yhteydessä heti muutostarpeiden ilmetessä. 

2.1.5 Päivätoiminta  

Vaikeavammaiselle henkilölle, jolla vamman aiheuttama toimintarajoite on niin vaikea, että se estää osallistumisen sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan, hyvinvointialueen on järjestettävä päivätoimintaa. Päivätoimintaan on oikeus esimerkiksi silloin, jos toimintakyky on voimakkaasti alentunut useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaikutuksen seurauksena.  

2.2 Vammaispalvelulain mukaiset määrärahasidonnaiset palvelut  

2.2.1 Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus  

Kuntoutusohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on vammaisen henkilön sosiaalisen toimintakyvyn sekä kuntoutusedellytysten tukeminen. Kuntoutusohjaus sisältää esimerkiksi tiedottamista vammaisen toimintamahdollisuuksia lisäävistä palveluista. Sopeutumisvalmennus voidaan järjestää yksilöllisesti tai ryhmämuotoisena. Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta on esimerkiksi liikkumistaidon ohjaus ja yksilöllinen pistekirjoitusohjaus.  

2.2.2 Välineet, koneet ja laitteet  

Vammaisella henkilöllä, joka tarvitsee välineitä, koneita tai laitteita vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumiseen, viestintään, henkilökohtaiseen suoriutumiseen kotona tai vapaa-ajan toimintaan, eivätkä ne sisälly lääkinnälliseen kuntoutukseen, on mahdollisuus saada korvausta joko kokonaan tai osittain niiden hankkimisesta. Vammaisen henkilön on osoitettava, missä määrin haettava väline tai laite on tarpeellinen ja välttämätön jokapäiväisessä elämässä suoriutumisessa. Korvausta voi hakea esimerkiksi silloin, jos tarvitsee vamman vuoksi tavallista kalliimman laitteen.  

3 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa 

3.1 Asiakkaan kuuleminen, ohjaus ja neuvonta  

Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa on oikeus tulla kuulluksi, ohjatuksi ja neuvotuksi viranhaltijan toimesta. Neuvonta on maksutonta ja palvelun on oltava sellaista, että asiakas kykenee riittävästi ymmärtämään sen sisällön ja merkityksen. Jos asia ei kuulu kyseisen viranhaltijan toimialaan, asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon.  

Palveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Asiakkaan yksilölliset tarpeet on huomioitava ja itsemääräämisoikeutta kunnioitettava. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan itsenäinen suoriutuminen, omatoimisuuden vahvistuminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Palveluiden tulee olla tarpeisiin nähden oikea-aikaisia, oikeanlaisia ja riittäviä.  

3.2 Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma  

Palvelutarpeen arvioinnissa käydään läpi asiakkaan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Se on perusta asiakassuunnitelmalle ja hakemuksille. Ennen palaveria asiakkaan on tärkeä miettiä, millaista on oman näköinen elämänsä ja missä tilanteissa hän tarvitsee apua sen toteuttamiseksi. Palaveriin on hyvä varata olemassa olevat lääkärin lausunnot. Asiakas voi pyytää palaveriin mukaan haluamansa henkilön, esimerkiksi omaisen. Palvelutarpeen arvioinnissa ei ole kyse siitä, tarvitseeko asiakkaan tehdä toivomiaan asioita, vaan siitä, millaista tukea hän tarvitsee niiden tekemiseen. 

Asiakassuunnitelma laaditaan aina, paitsi jos kyseessä on tilapäinen neuvonta tai jos se jostain muusta syystä on ilmeisen tarpeeton. Suunnitelman tarkoitus on, että asiakkaalla on tarkoituksenmukaiset ja elämäntilanteeseen sopivat palvelut. Asiakkaan oma mielipide ja toivomukset palveluista ja tukitoimista tulee aina kirjata asiakassuunnitelmaan.  

Asiakas voi pyytää viranomaisen laatiman palvelusuunnitelman tarkastettavaksi ja tehdä tarvittavat korjausehdotukset. Palvelu- tai asiakassuunnitelma ei ole päätös palveluiden tai tukitoimien järjestämisestä, vaan niitä on haettava erikseen. Asiakasta on suunnitelman laatimisen yhteydessä neuvottava ja opastettava, kuinka suunnitelmaan kirjattuja palveluita ja tukitoimia haetaan. Asiakkaalle on myös selvitettävä asiakassuunnitelmaan sisältyvien palvelujen maksujen suuruus ja muodostuminen. Lähtökohtaisesti asiakkaalle tulee myöntää suunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet.  

3.3 Palveluiden hakeminen ja hakemusten käsittely 

Hakemus palveluista tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti. Viranhaltijan suostumuksella hakeminen voi tapahtua myös suullisesti. Hakemuksen voi tehdä vammainen henkilö itse, hänen valtakirjalla valtuuttamansa henkilö, alaikäisen huoltaja tai hakijan edunvalvoja. Hyvä hallintotapa edellyttää, että viranhaltija antaa teknistä kirjaamisapua hakemuksen täyttämiseksi asiakkaan niin halutessa. Asiakkaan pitää tällöin huolehtia, että asiat on kirjattu hakemukseen oikein.  

Hakemus on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Asiakkaan pyynnöstä on annettava arvio käsittelyajasta ja myös vastattava tiedusteluihin käsittelyn etenemisestä. Hakemusta voi täydentää sen vireillä ollessa tai toimittaa asiakirjoja hakemuksen liitteeksi. Asiakkaalla on oikeus saada päätös siihen, mitä hän on hakenut. Kirjalliseen hakemukseen on aina annettava kirjallinen päätös ja se on perusteltava. Päätös on toimeenpantava viimeistään kolmessa kuukaudessa asian vireille tulosta.  

3.4 Asiakasmaksujen alentaminen ja perimättä jättäminen  

Hyvinvointialueiden terveys- ja sosiaalipalveluista voidaan periä maksu, jollei laissa toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan, ja palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Osa palveluista ja tukitoimista, kuten vammaispalvelut, on säädetty lailla maksuttomiksi.  

Palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin, kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotulotukeen nähden.  

Hyvinvointialue voi alentaa asiakasmaksua tai jättää sen kokonaan perimättä tapauskohtaisen tarve- ja tilannearvion perusteella. Määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai alentaa myös takautuvasti. Maksuvelvollisen tulee olla aktiivinen ja tuoda oma-aloitteisesti esiin perusteet maksun poistamiselle tai alentamiselle. Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa, miten maksu määräytyy ja miten sen alentamista voi hakea. Ensimmäiseksi kannattaa olla yhteydessä laskuttajaan, jotta lasku ei lähde suoraan perintään. Hyvinvointialueilla voi olla erilaisia käytäntöjä asiakasmaksujen alentamisessa. Asiakasmaksulain 11 §- Ulkoinen linkki sisältää säännökset maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. 

Maksusta tulee tehdä päätös, joka sisältää muutoksenhakuohjeen ja tiedon siitä, kerryttääkö maksu terveydenhuollon maksukattoa. Maksuvelvollinen voi tehdä sosiaalipalveluista perittävästä maksusta oikaisuvaatimuksen muutoksenhakuohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa maksupäätöksen tiedoksisaannista. Tästä päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen hallinto-oikeuteen 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä yksityishenkilön vireille panemissa valitusasioissa, jotka koskevat asiakasmaksulain mukaisia asiakasmaksuja. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan valituslupa. 

3.5 Edunvalvontavaltuutus 

Edunvalvontavaltuutuksella voi etukäteen varautua tilanteeseen, jossa ei enää ole kykenevä hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Se on valtakirja, jolla voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan. Valtakirjassa määritellään ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Se tulee voimaan vasta, kun lääkärinlausunnossa todetaan valtuuttajan kyvyttömyys huolehtia asioistaan ja Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtakirjan. Edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen on suositeltavaa pyytää oikeudellista apua esimerkiksi oikeusaputoimistosta tai asianajajalta. Lisätietoja Digi- ja väestötietovirastosta- Ulkoinen linkki.  

4 Kotiin annettavat palvelut 

4.1 Kotihoito ja tukipalvelut  

Kotihoidolla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväisen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoito sisältää kotisairaanhoidon, joka huolehtii erilaisista kotona tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista, kuten lääkehoidon seurannasta sekä hoidon ja opastuksen antamisesta sairauden hoidossa.  

Kotihoitoon sisältyvinä tukipalveluina järjestetään ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Lisätietoa saa usein oman hyvinvointialueen verkkosivuilta. Hyvinvointialue voi järjestää osan tukipalveluista palveluseteleiden avulla. Palvelusetelin käytöstä on sovittava erikseen asiakkaan kanssa ja annettava ohjausta sen käytöstä. Palveluseteliä käyttävän henkilön on itse otettava yhteyttä hyvinvointialueen hyväksymään kotipalveluiden tuottajaan ja sovittava palveluiden järjestämisestä käytännössä. 

Tilapäisessä kotihoidossa asiakas voi selvittää, onko edullisinta käyttää palveluseteliä vai kustantaa palvelut itse ja hakea verotuksen kotitalousvähennystä. Yksityiseltä palveluntuottajalta hankitut palvelut voi mahdollisesti saada myös ilman arvonlisäveroa.  

4.2 Lapsiperheiden kotipalvelu  

Kotipalvelu-termiä käytetään jatkossa enää lapsiperheiden kotipalvelusta, joka on oma palvelunsa. Lapsiperheiden kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, erityisen perhe- tai elämäntilanteen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella silloin, kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi.   

4.3 Kotona annettavista palveluista perittävät maksut  

Tukipalveluista, kuten ateriapalvelusta, hyvinvointialue voi periä päättämänsä maksun. Tilapäisestä kotipalvelusta peritään asiakasmaksulain mukaan kunkin hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu.   

Hyvinvointialueen on jätettävä perimättä tai alennettava sosiaalihuollon maksu tai maksukyvyn mukaan määräytyvä terveydenhuollon maksu, jos maksajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset seikat niin vaativat. Hyvinvointialue voi harkintansa mukaan jättää myös muita maksuja perimättä tai alentaa niitä edellä mainituilla perusteilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin voi saada myös toimeentulotukea. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimenpiteitä.  

Kotiin on myös mahdollista saada maksutta hoidossa tarvittavia sairaanhoitotarvikkeita ja kotona selviytymistä helpottavia apuvälineitä. 

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta veloitetaan asiakasmaksuasetukseen perustuva maksu, joka määräytyy palvelun laadun ja määrän, asiakkaan tulojen ja perhesuhteiden mukaan. Jos asiakas on tyytymätön maksun määräytymiseen, hän voi hakea maksuun oikaisua palvelusta vastaavalta toimielimeltä. Ohjeet maksupäätöksen oikaisemisesta näkyvät laskussa.  

4.4 Omaishoidon tuki  

Omaishoidon tuella hyvinvointialue voi tukea sairaan, vanhuksen tai vammaisen henkilön kotona tapahtuvaa hoitoa. Omaishoitajana voi toimia omainen tai muu hoidettavan läheinen henkilö. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, ja siihen on hyvinvointialueen erilliset myöntämisen perusteet. 

Hyvinvointialue ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, jonka liitteeksi laaditaan hoito- ja asiakassuunnitelma. Omaishoidon tuki koostuu hoitajan palkkiosta ja vapaasta sekä muusta hoidon tueksi saatavasta hyvinvointialueen palvelusta, joka määritellään hoito- ja asiakassuunnitelmassa.  

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Palkkio on hoitajalle veronalaista tuloa ja siitä kertyy eläkettä julkisten alojen eläkelain mukaan. Hyvinvointialue huolehtii myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta.  

Lisätietoja hyvinvointialueelta ja Omaishoitajaliitosta- Ulkoinen linkki. 

4.5 Asuntojen korjausavustukset  

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää tukea sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella iäkkäiden ja vammaisten ihmisten asuntojen korjaustoimintaan. Lisätietoja ARA:n korjaus- ja energia-avustusten palvelusta: korjausavustus.ara@ara.fi, p. 029 525 0818, sekä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta- Ulkoinen linkki.

5 Kuntoutusta näön heiketessä 

5.1 Mitä on kuntoutus? 

Kuntoutuksella tuetaan ja ylläpidetään kuntoutujan toiminta-, työ- ja opiskelukykyä sekä tuetaan mahdollisimman itsenäistä selviytymistä elämässä. Hyvinvointialueella järjestettäviä kuntoutuspalveluita ovat muun muassa apuvälineet ja niiden käytön opastus. Lisätietoja saa keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta, yhteystiedot oppaan lopussa. 

Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksessä järjestetään kuntoutusta ja sopeutumisvalmennuskursseja näkövammaisille ja näköongelmaisille sekä näkövammaisille lapsille perheineen. Kuntoutuksessa on yksilö- ja ryhmäohjelmaa: toiminnallisia käytännön harjoituksia, keskusteluryhmiä ja yksilöllisiä tapaamisia asiantuntijoiden kanssa. Lisätietoja Näkövammaisten liiton kuntoutuksesta- Ulkoinen linkki. Näkövammaisten kuntoutusta järjestetään useissa kuntoutuslaitoksissa. Lisätietoa Kelasta- Ulkoinen linkki. 

Lasten ja nuorten kuntoutuksen kohderyhmänä ovat alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää lapsen toimintakykyä ja tukea perheen jaksamista arjessa. Nuorten yksilöllinen kuntoutus tukee ja vahvistaa nuoren edellytyksiä itsenäiseen elämään. Lisäksi näkövammaisille lapsille ja heidän omaisilleen järjestetään viiden vuorokauden ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja. 

Ammatillinen kuntoutusselvitys on osa ammatillista kuntoutusta, joka on tarkoitettu työikäisille näkövammaisille ja näköongelmaisille, joiden työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. Kuntoutusselvitys tukee kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Kuntoutusselvityksen aikana laaditaan ammatillinen kuntoutussuunnitelma. 

Aikuisten kuntoutusta järjestetään sopeutumisvalmennuskursseina ja moniammatillisena yksilökuntoutuksena. Yksilöllinen kuntoutus vahvistaa kuntoutujan itsenäistä selviytymistä tukevia arjen taitoja ja lisää voimavaroja. Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan kuntoutujan tarpeiden pohjalta, ja sitä toteuttaa moniammatillinen työryhmä. 

ICT-apuvälinekartoituksessa selvitetään, mitä tietoteknisiä apuvälineitä asiakas tarvitsee työssä, opiskelussa tai vapaa-aikana. Kartoituksessa määritellään sopivan tietoteknisen laitteiston kokoonpano ja laaditaan suositus sen hankintaa varten. Kela voi järjestää apuvälinekartoituksen, kun tarkoituksena on selvittää apuvälinetarvetta työssä tai opiskelussa. 

5.2 Miten kuntoutukseen haetaan? 

Lääkäri laatii kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvittavan B-lausunnon. Lasten kuntoutukseen hakeutumisessa keskeinen taho on keskussairaala. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvitaan julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma (B-lausunto tai epikriisi, joka sisältää kuntoutussuunnitelman). 

Kuntoutusta harkitessa kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan. Kuntoutusohjaaja kartoittaa asiakkaan kanssa kuntoutustarvetta ja ohjaa julkisen terveydenhuollon yksikköön, jossa laaditaan kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelman tekoon voi osallistua asiakkaan ja ammattilaisten lisäksi myös omaisia. Suunnitelmaan kirjataan kuntoutujan nykytilanne, kuntoutuksen tavoitteet ja se, millaisella kuntoutuksella näihin tavoitteisiin päästään.  

Kuntoutukseen hakeudutaan täyttämällä kuntoutushakemus ja toimittamalla se liitteineen taholle, joka toimii kuntoutuksen maksajana (esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiö, sosiaali- ja terveydenhuolto, työhallinto). Hakemuksen täyttämiseen saa apua keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta. Myös Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat auttavat. Kuntoutukseen hakeutuessa on tärkeää miettiä oma kuntoutustarve sekä omat tavoitteet kuntoutukselle ja kirjata ne hakemuksen perusteiksi. Joillekin sopeutumisvalmennuksen, perhekuntoutuksen ja yksilöllisen kuntoutuksen jaksoille voi osallistua myös omainen. Hakemuksessa on mainittava omaisen osallistumistarve ja hänen henkilötietonsa. 

Katso myös luku 11.1 Työn mukautusratkaisut ja ammatillinen kuntoutus. 

Lisätietoja: 

• Näkövammaisten liiton kuntoutus- Ulkoinen linkki,  sihteeri p. 09 3960 4455 
• keskussairaalan kuntoutusohjaajat (ks. luku 17) 
• Kelan kuntoutus - Ulkoinen linkki p. 020 692 205 
• Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat. 

5.3 Toimeentulo kuntoutuksen aikana 

5.3.1 Kelan kuntoutusraha 

Kuntoutusrahaa voi saada kuntoutuksen ajalta, jos kuntoutuspäätös on saatu Kelasta, työterveyshuollosta tai hyvinvointialueelta. Tietyin edellytyksin kuntoutusrahaa voi saada myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutusrahaa haetaan ensisijaisesti kuntoutuksen maksajataholta. 

Kuntoutusraha määräytyy tulojen mukaan ja on verotettavaa tuloa. Osakuntoutusrahaa voi saada, jos työaikaa on kuntoutuksen vuoksi lyhennetty vähintään 40 %. Kuntoutuja ja työnantaja arvioivat, voiko kuntoutuspäivänä työskennellä. Yrittäjä tekee arvion itse. 

Omavastuuaika, joilta kuntoutusrahaa ei saa, on yleensä 10 arkipäivää. Jos kuntoutus on hyvin lyhyt, omavastuuaika on yksi päivä. Omavastuuaikaa ei ole, jos henkilö on saanut juuri ennen kuntoutusta sairauspäivärahaa, työttömyysetuutta tai perustoimeentulotukea. Kuntoutusrahan omavastuuaikaa ei ole vanhemmalla, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.  

Kuntoutusrahaa voi hakea verkossa Kelan asiointisivuilla (OmaKela)- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki tai toimittamalla hakemuksen KU112 ja tarvittavat liitteet Kelan toimistoon. 

Lisätietoja kuntoutusrahasta Kelan sivuilla- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki. 

5.3.2 Nuoren kuntoutusraha 16–19-vuotiaalle 

Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaille vammaiselle nuorelle. Edellytyksenä on, että vamma heikentää oleellisesti nuoren mahdollisuuksia valita ammatti ja työ. Lisäksi nuoren on tarvittava opiskelussa erityisiä tukitoimia, joita voivat olla esimerkiksi henkilökohtainen apu tai Kelan ammatillisena kuntoutuksena opiskeluun myöntämät apuvälineet. Opiskelun tavoitteena on oltava työelämä. Työn ei tarvitse olla kokopäiväistä, vaan oleellista on, että sen avulla on mahdollista hankkia lisätuloja. Nuoren kuntoutusrahaa ei makseta, jos opiskelun tavoitteena on vain arjen asioiden oppiminen. 

Hakemukseen liitetään henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS). Sen laatii hyvinvointialue yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa mukana on myös muita asiantuntijoita. Suunnitelmassa on oltava arviot opiskelun tavoitteista, vamman vaikutuksesta opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä suunnitelmat opiskelujen toteutumisesta ja tarvittavista tukitoimista. Liitteenä on oltava lääkärinlausunto B, josta käy ilmi, miten terveydentila vaikuttaa työkykyyn ja ammatinvalintaan. 

Opiskelemassa oleva nuori voi saada nuoren kuntoutusrahaa heti täytettyään 16 vuotta. Sitä voi saada myös peruskouluun. Mikäli nuori täyttää opiskelujen aikana 20 vuotta, hän voi saada nuoren kuntoutusrahaa käynnissä olevien opintojen loppuun. Opinnot tulee suorittaa tutkintovaatimusten mukaisessa opiskeluajassa. 

Nuoren kuntoutusraha on verotettavaa tuloa, jota maksetaan myös opiskelun loma-ajalta. Takautuvasti sitä voi saada neljä kuukautta. Oppisopimuskoulutuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Nuoren kuntoutusrahaa haetaan Kelan asiointisivuilla (OmaKela)- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki tai toimittamalla hakemus KU111, henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, lääkärinlausunto B ja muut mahdolliset liitteet Kelan toimistoon. 

Lisätietoa nuoren kuntoutusrahasta Kelan sivuilla- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki. 

5.3.3 Työeläkelaitosten kuntoutusraha 

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutuskorotus lasketaan täyden eläkkeen määrästä, jos osatyökyvyttömyyseläke maksetaan kuntoutuksen ajalta täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena. Osakuntoutusrahaa (50 % kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, joka tekee osittain ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.  

Kuntoutujalle voidaan maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta muutamia kuukausia ennen kuntoutukseen pääsyä, ellei kuntoutujalla ole muuta tuloa sinä aikana. Työeläkelaitoksesta voi kysyä muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen, esimerkiksi matka- ja opiskelukulujen, korvaamisesta. Yrittäjille ja ammatinharjoittajille voidaan maksaa elinkeinotukea, joka on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. 

5.3.4 Kuntoutusmatkoista saa Kelan matkakorvausta 

Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan kuntoutukseen tehty matka korvataan kuntoutuspäätöksen perusteella. Hakemus riittää, liitteitä ei tarvita. 

6 Helpotusta arkeen 

Suurentavien apuvälineiden lisäksi selkeä ympäristö ja riittävä valaistus auttavat käyttämään jäljellä olevaa näköä.  Käsitys tilojen koosta, muodosta ja kalustuksesta paranee kontrasti- ja värieroilla hyvässä valaistuksessa. Lue lisää vinkkejä arkeen- Ulkoinen linkki 

6.1 Apua lukemiseen ja kirjoittamiseen  

6.1.1 Näkemisen apuvälineet  

Suurennuslaseja löytyy eri käyttötarkoituksiin. Suurennuksen tarve on yksilöllistä, siksi suurennuslasi on testattava ennen hankintaa.  

Elektronisilla suurennuslaitteilla voi säätää tekstin kokoa, väriä ja taustaa. Valikoimissa on erilaisia pöytämalleja ja pieniä, kannettavia sekä tekstin puheeksi muuttavia malleja. Pöytämallin avulla voi kirjoittaa käsin tai tehdä muuta tarkkuutta vaativaa työtä. Koululaisia ja opiskelijoita helpottavalla taulukameralla taululla olevan aineiston saa omalle näytölle. 

Apuvälineiden hankinnasta tarkemmin luvussa 8.  

6.1.2 Äänilehti- ja Luetus®-palvelu lehtien lukemiseen  

Mobiililaitteella, tietokoneella ja helppokäyttöisellä Daisy-soittimella voi kuunnella muun muassa kymmeniä sanoma- ja aikakauslehtiä. Näkövammaisten liitto lainaa Daisy-soittimen äänikirjojen ja äänilehtien kuunteluun, p. 09 3960 4040, daisy@nakovammaistenliitto.fi.  

Luetus®-verkkopalvelussa on myös tuhansia kirjoja ja oppaita, kuten radio- ja tv-ohjelmat ja tietoa lääkkeistä. Näkövammaisten liitto tarjoaa palvelun yhteistyössä lehtikustantajien kanssa. Luetus-palvelu on asiakkaalle maksuton. Sen asiakkaaksi pääsee, jos näkövamman haitta-aste on vähintään 50 %.  

Lisätietoja:  

• äänilehtipalvelusta näkövammaisten alueyhdistyksistä- Ulkoinen linkki  
• Luetus-palvelun hakulomake ja lisätietoja palvelusta- Ulkoinen linkki tai digineuvonta@nakovammaistenliitto.fi, p. 09 3960 4000.  

6.1.3 Celia-kirjasto 

Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Celian maksuttoman palvelun käyttäjäksi voi liittyä kirjastossa tai koulussa.  

Celia tarjoaa myös oppimateriaalia saavutettavassa muodossa peruskouluun, lukioon ja ammatillisiin opintoihin sekä kurssikirjoja korkeakouluihin. Valikoimaan kuuluu myös piste- ja e-kirjoja sekä näkö- ja monivammaisille lapsille tarkoitettuja koskettelukirjoja.  

Näkövammaisten liitto lainaa maksutta Daisy-soittimen Celian Daisy-kirjojen kuunteluun, jos vamma tai sairaus haittaa olennaisesti painetun tekstin lukemista ja kosketusnäytön käyttöä. Lisätietoa www.nakovammaistenliitto.fi/daisy- Ulkoinen linkki tai Näkövammaisten liiton Daisy-neuvonta p. 09 3960 4040. 

Lisätietoja Celiasta- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki, palvelut@celia.fi ja p. 0295 333 050.  

6.1.4 Pistekirjoitus  

Pistekirjoitustaito on tärkeää sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille. Sitä voi käyttää lukemisen lisäksi muistiinpanojen tekemiseen ja tavaroiden merkitsemiseen. Julkisissa tiloissa pistekirjoitus- ja kohomerkinnät auttavat liikkumisessa ja asioinnissa. Lääkepakkauksista löytyy pistekirjoituksella lääkkeen nimi ja vahvuus.  

Pistekirjoitusta voi opiskella:  

• Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksen- Ulkoinen linkki yksilöllisessä kuntoutuksessa.  
• Yksilöllisesti erikseen nimetyn ohjaajan kanssa. Maksusitoumusta pistekirjoituksen opiskeluun voi hakea oman hyvinvointialueen vammaispalveluista.  
• Joissakin Näkövammaisten liiton alueyhdistyksissä- Ulkoinen linkki. Kysy lisätietoja omasta alueyhdistyksestäsi.  

Näkövammaisten liitto järjestää pistekirjoituskursseja myös näkeville henkilöille. Lisäksi myynnissä on näkeville ja heikkonäköisille tarkoitettu Pistele menemään -itseopiskelumateriaali.  

Lisätietoja pistekirjoituksesta- Ulkoinen linkki. Tai kysy Näkövammaisten liiton koulutussuunnittelijalta p. 09 396 041.  

6.1.5 TV-ohjelmien äänitekstitys  

Äänitekstitys on tv-kanavien palvelu, jonka voi ottaa käyttöön ilman lisälaitteita tai -ohjelmia. Koneääni lukee automaattisesti kuvaruudulla näkyvän tekstityksen, joten aikaa jää tapahtumien seuraamiseen. Ohjelman omat äänet kuuluvat taustalla. MTV3 ja Nelonen äänitekstittävät kaikki vieraskieliset tv-ohjelmat lukuun ottamatta musiikki- ja ajankohtaisohjelmia sekä uutisia. Yle äänitekstittää kaikki vieraskieliset tv-ohjelmat. Uutis- ja ajankohtaisohjelmia ei tällä hetkellä äänitekstitetä. 

6.1.6 Lukupalvelu toimii vapaaehtoisvoimin  

Näkövammaisten liiton lukupalvelussa tuotetaan näkövammaisille asiakkaille Daisy-äänitteeksi- Ulkoinen linkki sellaista materiaalia, jota muut tahot eivät tuota. Asiakas voi toimittaa luettavaksi tarvitsemaansa aineistoa, kuten lehtiartikkeleita, omakustanteita, harrastuksiin ja opiskeluun liittyviä materiaaleja. Lukupalvelun asiakkaaksi pääsee, jos näkövamman haitta-aste on vähintään 50 %. Palvelu on maksuton lukuun ottamatta luettavan aineiston lähetyskuluja lukupalveluun.  

Lukutilaukset p. 09 3960 4681 ma–pe klo 10–14 tai lukupalvelu@nkl.fi.  

6.2 Apua liikkumiseen  

6.2.1 Valkoinen keppi 

Valkoisen kepin käyttö ja rohkeus liikkua sen kanssa edellyttää liikkumistaidon ohjausta. Kepillä voi havaita reitillä olevat tasoerot, kuten portaat tai kuopat, sekä löytää jalkakäytävän tai tien reunat. Valkoinen keppi voi olla myös tuki- tai kävelykeppi, väri on viesti näkövammasta. Valkoisen kepin saa maksutta käyttöönsä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä hyvinvointialueelta.  

6.2.2 Opaskoira 

Opaskoira on lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline, joka myönnetään kriteerit täyttävälle hakijalle harkinnan perusteella maksutta hyvinvointialueelta. Opaskoiran saa ottaa mukaansa muun muassa kauppoihin, ravintoloihin ja yleisötapahtumiin. Lisätietoja keskussairaalan kuntoutusohjaajalta. Opaskoiran terveydenhoitoon liittyvät matkat ovat kela korvattavia, kun asiakas on matkalla mukana. 

6.2.3 Liikkumistaidon ohjaus  

Liikkumistaidon ohjauksen tarkoitus on oppia liikkumaan mahdollisimman itsenäisesti ja turvallisesti itselle tärkeissä toimintaympäristöissä käyttäen eri aisteja ja liikkumisen apuvälineitä. Ohjauksessa harjoitellaan liikkumisen perustaitoja sekä valkoisen kepin ja muiden liikkumisen apuvälineiden käyttöä.  

Liikkumistaidon ohjausta annetaan yksilöllisenä ohjauksena arkiympäristössä ja näkövammaisten oppilaitoksissa. Liikkumistaidon ohjausta haetaan keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajilta tai hyvinvointialueen vammaispalveluista. Lisätietoja keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta, Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta ja Kuntoutus-Iiriksestä p. 09 396 041. 

6.2.4 Navigaattorit ja mobiilisovellukset  

Älypuhelimien paikannus- ja navigointisovellukset ilmoittavat oman sijainnin sekä kohteen suunnan ja etäisyyden puheella, jolloin kohteet ja reitit löytyvät helpommin. Edellytyksenä on hyvä, itsenäinen liikkumistaito. Ohjeita ja oppimateriaaleja Näkövammaisten liiton ohjepankissa.- Ulkoinen linkki 

6.2.5 Liikkumisesteisen pysäköintitunnus  

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus myönnetään kuljetettavalle henkilölle. Tunnusta käytetään siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija kulloinkin on. Pysäköintitunnus kelpaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. 

Pysäköintitunnuksen myöntämisen edellytykset:  

• Näöntarkkuuden on oltava paremmassa silmässä enintään 0.1 tai näkökyvyn kokonaisuudessaan arvioiden vähintään haittaluokan 17 mukainen tai 
• sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva haitta estää henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja kuuluu vähintään haittaluokkaan 11 (ks. työtapaturma- ja ammattitautilaki 84 §- Ulkoinen linkki).  
• Kuljetettavalla tulee olla säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve, eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman toisen henkilön apua.  

Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto liikkumisesteisen pysäköintitunnusta varten, jossa arvioidaan haitta ja sen kesto. Jos haitta on pysyvä, tunnus myönnetään 10 vuodeksi, muuten lausunnossa ilmoitetuksi ajaksi. Tunnus voidaan uudistaa aiemman, 10 vuodeksi myönnetyn pysäköintiluvan, perusteella ilman uutta lääkärinlausuntoa. 

Liikkumisesteisen pysäköintitunnusta voi hakea sähköisesti Traficomin Oma asiointi -palvelussa- Ulkoinen linkki. Samalla voi hakea myös vapautusta ajoneuvon perusverosta. Tunnusta voi hakea myös Ajovarman palvelupisteessä. Hakemusta ei voi postittaa.  

Tunnus on maksullinen ja maksetaan hakemuksen jättämisen yhteydessä.  

Lisätietoa Traficomin verkkosivuilta- Ulkoinen linkki ja Ajovarman asiakaspalvelusta p. 075 323 9999.  

6.3 Tietokoneet ja puhelimet  

6.3.1 Tietokoneen voi mukauttaa heikkonäköiselle käyttäjälle  

Heikkonäköiselle käyttäjälle riittää usein näytön värien ja fonttien sekä hiiren asetusten muokkaaminen. Suuremmasta näytöstä voi olla myös apua. Näytön varrella voi säätää näytön etäisyyden, korkeuden ja kallistuskulmaa työasennon säilyttämiseksi hyvänä. Jos asetusten mukauttaminen ei riitä, tarvitaan apuvälineeksi suurennus- tai ruudunlukuohjelma. 

Suurennusominaisuudet ja -ohjelmat tietokoneissa tarjoavat perustason suurennustoiminnot. Edistyneempiä suurennusohjelmia myyvät apuvälinetoimittajat. Jotkut suurennusohjelmat sisältävät myös puhetuen, joka ei kuitenkaan ole yhtä laaja kuin ruudunlukuohjelmassa.  

Puhesyntetisaattori muuntaa näytöllä olevan tekstin koneääneksi eli synteettiseksi puheeksi. Puhesyntetisaattori tarvitsee toimiakseen ruudunlukuohjelman, joka tulkitsee tietokoneen näytöllä olevan tekstin ja välittää sen edelleen puhesyntetisaattorille tai pistenäytölle. 

Skannerin ja tekstin tunnistusohjelman avulla voi muuntaa painettua tekstiä sähköiseen muotoon. Skannattua tekstiä voi lukea ja muokata tekstinkäsittelyohjelmalla.  

Pistenäyttö on tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen liitettävä lisälaite, jonka näyttöriviltä voi lukea pistekirjoituksena näytön sisältöä. Pistetulostimella voi tulostaa tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitetun tekstin pistekirjoitukseksi. 

Lisätietoa Näkövammaisten liitosta: digineuvonta@nakovammaistenliitto.fi, p. 09 3960 4000 tai näkövammaisten alueyhdistysten tietotukipalveluista 

6.3.2 Älypuhelimen (Mobiililaitteen) käyttö näkövammaisena 

Applen mobiililaitteissa on suurennusominaisuudet sekä ruudunlukuohjelma. Android-laitteisiin on saatavilla myös suurennusominaisuudet ja ruudunlukuohjelmia, mikäli ne eivät ole jo laitteessa valmiina. Mobiilisovelluksia, jotka esimerkiksi tukevat itsenäistä liikkumista, muuntavat painetun tekstin puheeksi (tekstintunnistus, OCR), toistavat ääni- ja e-kirjoja sekä kuvailevat ympäristöä ja esineitä, on saatavilla sekä maksuttomina että maksullisina. 

6.3.3 Ohjausta ja apua tietokone- ja puhelinasioissa  

Apuvälineen myöntänyt taho vastaa sen käytön ohjauksen järjestämisestä. Kuntoutus-Iiriksen- Ulkoinen linkki ict-ohjaus tarjoaa tietoa ja yksilöllistä ohjausta Iiris-keskuksessa, asiakkaan työ- tai opiskelupaikassa tai kotona.  

Näkövammaisyhdistyksissä toimivat tietotukipalvelut- Ulkoinen linkki tarjoavat tietoja ja ohjausta yksilöllisesti ja pienryhmissä sekä lähitukea. Lisäksi yhdistykset järjestävät toiminta-alueellaan laitteiden ja palveluiden esittelyjä. 

Lisätietoja Näkövammaisten liitosta: digineuvonta@nakovammaistenliitto.fi, p. 09 3960 4000. 

Ohjeita ja oppimateriaalia itseopiskeluun Näkövammaisten liiton Ohjepankissa- Ulkoinen linkki.  

6.4 Vapaaehtoinen apu  

Vapaaehtoista apua on saatavilla seurakunnilta ja eri järjestöiltä kuten SPR, 4H, Leijonat ja Martat. Myös vapaaehtoiseksi haluava voi olla näihin tahoihin yhteydessä. 

Lisätietoja näkövammaisyhdistyksistä- Ulkoinen linkki sekä seurakunnilta, sosiaalitoimesta ja muilta järjestöiltä.  

6.5 Vertaistuki  

Näkövammaisten alueyhdistykset tarjoavat useita mahdollisuuksia sekä osallistua vertaistoimintoihin että toimia itse niiden vetäjänä. Lisätietoja vertaistuesta omasta näkövammaisyhdistyksestä- Ulkoinen linkki.  

Näkövammaisten keskustelukanavat- Ulkoinen linkki ovat Näkövammaisten liiton tarjoama sähköinen alusta vertaistukeen ja tiedottamiseen. Palvelussa on keskustelukanavia yli 70 eri aiheesta.  

Näkövammaisten liiton Minun näköinen elämä on mielen hyvinvointia tukevaa, ohjattua ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa mielenterveystaitoja, kokemusta elämän merkityksellisyydestä ja sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen. Toimintaan ovat tervetulleita niin tuoreet näköongelmaiset kuin syntymäsokeat ympäri Suomen. Lisätietoja: koordinaattori Mira Nieminen p. 09 3960 4088, mira.nieminen@nakovammaistenliitto.fi. 

6.6 118-numeropalvelu  

Näkövamman perusteella on oikeus kohtuuhintaiseen 118-numeropalveluun (0,67 €/puhelu). Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä Näkövammaisten liiton jäsenpalveluun p. 09 3960 4656 tai omaan alueyhdistykseen- Ulkoinen linkki.

7 Apuvälineet

7.1 Miten apuvälineitä haetaan?

Hyvinvointialueen terveydenhuollon apuvälinepalveluihin oikeutettuna näkövammaisena pidetään henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus on parhaalla toteutettavissa olevalla lasikorjauksella vähemmän kuin 0.3 tai molempien silmien yhteisen näkökentän halkaisija on pienempi kuin 60 astetta tai näkökyky on muusta syystä heikentynyt siten, että haitta-aste on vähintään 50 %. Apuvälinettä voi tiedustella keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajalta. Näkövamman vuoksi tarvittavan apuvälineen voi myös saada terveydenhuollosta yksilöllisen harkinnan perusteella.  

Apuvälineitä voi myös itse ostaa erikoismyymälöistä kuten Aviriksesta- Ulkoinen linkki p. 09 3960 4700. 

7.2 Apuvälineitä myöntävät tahot  

Hyvinvointialueet huolehtivat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden järjestämisestä näkövammaisille. Näitä apuvälineitä ovat esimerkiksi suurennuslasit ja -laitteet, valkoiset kepit ja tietokoneen apuvälineet. 

Kela korvaa työssä tai ammatillisessa koulutuksessa tarvittavat vaativat ja kalliit apuvälineet, kuten elektroniset suurennuslaitteet ja tietotekniset apuvälineet. Sopivin kokonaisuus selvitetään apuvälinekartoituksessa Kelan valitsemalla palveluntuottajalla. Työntekijä voi ottaa apuvälineasioissa yhteyttä työterveyshuoltoon. 

Muita apuvälineitä voidaan korvata tai antaa käyttöön hyvinvointialueen sosiaalitoimesta, jos tarve apuvälineeseen on päivittäisissä toimissa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvausta voi saada puolet hankintahinnasta. 

Vammaisella oppilaalla on oikeus maksuttomiin koulunkäynnin apuvälineisiin. Koulun on järjestettävä koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet, kuten kohopulpetin ja -tason, lisävalon, kääntyvän tuolin tai pistekirjoituskoneen avustajalle oppimateriaalin valmistamista varten. Oppilaan apuvälineasioissa auttavat keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat ja  oppimis- ja ohjauskeskus Valterin- Ulkoinen linkki ohjaavat opettajat. 

Vakuutusyhtiöt korvaavat työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon aiheuttaman näkövamman vuoksi tarpeellisia apuvälineitä.  

Valtiokonttori korvaa sotainvalideille ja veteraaneille ne apuvälineet, joiden tarve johtuu sotilastapaturmasta tai -vammasta.  

Potilasvakuutuskeskus korvaa sellaiset apuvälineet, joiden tarve johtuu potilasvahingosta.  

Näkövammaisten apuvälineet ovat mukana myös sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille - Ulkoinen linkki-opaskirjassa.  

8 Taloudelliset tuet

8.1 Vammaistuki lapselle

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos lapsi tarvitsee asianmukaisesti todetun sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa verrattuna ikätovereihin ja kestää vähintään 6 kuukautta.  

Kela ratkaisee tuen määrän sen mukaan, kuinka paljon hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta lapsi tarvitsee. Erityiskustannukset voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi.  

• Perustukea voi saada, kun lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoidontarve on viikoittaista.  
• Korotettua tukea voi saada, kun lapsen vammasta tai sairaudestaaiheutuva hoidontarve on vaativaa tai päivittäin aikaa vievää.  
• Ylintä tukea voi saada, kun lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuva hoito on ympärivuorokautista. Ylimpään vammaistukeen on oikeus vaikeasti kuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla lapsilla sekä alle 4-vuotiailla sokeilla lapsilla.  

Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto C tai muu lääketieteellinen selvitys, josta ilmenee samat tiedot.  

Vammaistuki on verotonta tuloa.  

Ohjeita alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemiseen

8.2 Vammaistuki aikuiselle  

Tuen saaminen edellyttää, että hakijan toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään tai selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi edellytetään, että henkilön sairaudesta tai vammasta aiheutuu haittaa, avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta.  

Tukea ei voida myöntää, jos henkilö saa eläkettä. 

Vammaistukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta. 

• Perustukea voi saada, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa.  
• Korotettua tukea voi saada, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu huomattavaa haittaa tai henkilö tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan säännöllisesti viikoittain toisen henkilön apua, ohjausta tai valvontaa. Avuntarve vain kotitaloustöissä tai asioinnissa ei riitä tuen saamiseen.  
• Ylintä tukea voidaan myöntää henkilölle, joka on vaikeasti vammainen tai joka tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan joka päivä aikaa vievää toisen henkilön apua, ohjausta tai valvontaa tai kun sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta.  

Sokeat henkilöt ovat oikeutettuja ylimpään vammaistukeen. Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0.04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.  

Hakemuslomakkeeseen on kirjattava mahdollisimman tarkoin oma avun tarve ja liitettävä alle puoli vuotta vanha lääkärinlausunto C tai muu lääketieteellinen selvitys terveydentilasta. Lisätietoja näkövammaisen avuntarpeen osoittamisesta saa Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta- Ulkoinen linkki.  

Ohjeita vammaistuen hakemiseen

8.3 Hoitotuki eläkkeen saajalle  

Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeutettu 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka on eläkkeellä. Hoitotukea ei makseta henkilölle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä tai osa-aikaeläkettä. Silloin voi olla oikeutettu saamaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.  

Hoitotuki voidaan myöntää, kun eläkkeensaajan toimintakyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan ja hänellä on avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Pelkkä avuntarve esimerkiksi kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen, vaan avuntarvetta tulee olla myös henkilökohtaisissa toimissa. Toimintakyvyn heikentyminen ei tarkoita samaa kuin työkyvyn heikentyminen.  

Toimintakyvyn heikentymistä ja avun tarvetta arvioidaan  

• henkilökohtaisissa toiminnoissa  
• kotitaloustöissä  
• asioinnissa kodin ulkopuolella  
• kommunikaatiossa  
• sosiaalisissa taidoissa  
• kognitiivisissa toiminnoissa.  

Avuntarvetta voidaan katsoa olevan myös, jos  

• henkilön on selviydyttävä ilman apua joko apuvälineiden tai oman sinnikkyytensä turvin  
• toiminnot kestävät tavallista kauemmin  
• toimintoihin liittyy turvallisuusriskejä.  

Takautuvasti hoitotuki voidaan myöntää yleensä enintään kuuden kuukauden ajalta. Hoitotukea on aina haettava erikseen vammaistuen päättyessä.  

• Perustuen saaminen edellyttää säännöllistä vähintään viikoittain toistuvaa toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa. Avuntarve vain kotitaloustöissä ja asioinnissa ei oikeuta hoitotukeen.  
• Korotetun tuen edellytyksenä on monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa tarvittava päivittäinen aikaa vievä toisen henkilön apu tai huomattava ohjauksen ja valvonnan tarve.  
• Ylin tuki edellyttää yhtämittaista hoidon ja valvonnan tarvetta.  

Eläkettä saavan hoitotuen osalta sokealla henkilöllä on aina oikeus vähintään perustukeen. Hakemuslomakkeeseen on kirjattava mahdollisimman tarkoin avun tarve. Näkövammaisen avuntarpeen osoittamisesta lisätietoa saa Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta.  

Hoitotukihakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. B-lausuntokin riittää, jos siinä on asian ratkaisemiseksi vaadittavat tiedot.  

Ohjeita eläkettä saavan hoitotuen hakemiseen

8.4 Kustannusten vaikutus vammaisetuuksiin  

Tuki voidaan myöntää korotettuna, kun perustuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään korotetun tuen määrään. Erityiskustannusten osoittamiseen on hyvä varautua pitämällä kirjaa ja tallettamalla kuitit kaikista näkövammaisuuden ja pitkäaikaisten sairauksien aiheuttamista menoista.  

Erityiskustannuksina huomioidaan toimintakykyä heikentävästä sairaudesta tai vammasta välittömästi aiheutuvat tarpeelliset, ylimääräiset ja jatkuvat kustannukset siltä osin kuin henkilö vastaa niistä itse.  

Erityiskustannuksina voidaan ottaa huomioon  

1. kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset  
2. palveluasumisen tai tuetun asumisen hoitoja hoivakustannukset  
3. laitoshoidon ja sairaalahoidon kustannukset (ei pitkäaikaisen laitoshoidon maksuja)  
4. lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset  
5. lääkärin määräämän kuntoutuksen kustannukset  
6. hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet kohtien 4 ja 5 perusteella  
7. sairauden hoitoon määrättyjen lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset.   

8.5 Yleinen asumistuki

Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Omaisuus ei vaikuta yleiseen asumistukeen, mutta pääomatulot otetaan huomioon.  Yleinen asumistuki on 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttäville asumismenoille on laissa määrätty enimmäismäärät, joihin vaikuttavat asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Jos vammainen henkilö tarvitsee apuvälineiden tai hoitajan vuoksi erityisen paljon tilaa, Kela voi hyväksyä enimmäisasumismenot yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan kuin mitä ruokakunnan koko on.  

Yleistä asumistukea haetaan Kelasta. Asumistuen määrän voi arvioida laskurilla Kelan verkkosivuilla- Ulkoinen linkki.  

8.6 Eläkkeensaajan asumistuki  

Kela voi myöntää eläkkeensaajan asumistukea pienituloiselle eläkkeensaajalle. Kaikilla eläkkeensaajilla, esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalla, ei kuitenkaan ole oikeutta saada eläkkeensaajan asumistukea. Tällöin on mahdollista hakea yleistä asumistukea.  

Eläkkeensaajan asumistuki on 85 % huomioonotettavista asumismenoista, joista on vähennetty perusomavastuun ja tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun yhteismäärä. Tuen määrä riippuu asumismenojen lisäksi hakijan perhesuhteista sekä tulojen ja omaisuuden määrästä. Omassa käytössä olevaa asuntoa ei lueta omaisuudeksi. Eläkkeensaajan asumistuki on verotonta tuloa.  

Sitä voidaan maksaa takautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Julkiseen laitoshoitoon siirtymisen jälkeen henkilö voi saada tukea aikaisempaa asuntoa varten yhdeksän kuukauden ajan, jos asumismenot edelleen jatkuvat. 

8.7 Toimeentulotukea haetaan Kelasta  

Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe voi saada toimeentulotukea, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja asumiseen. Lähtökohtaisesti tuloiksi lasketaan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.  

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan arvioimalla hakijan tuen tarve toimeentulotukilain mukaan ja tekemällä laskelma tuloista ja menoista. Perustoimeentulotuen viimesijaisuus tarkoittaa sitä, että ensin tulee hakea kaikki muut etuudet, joihin saattaa olla oikeus. Lue toimeentulotuesta Kelan sivuilta- Ulkoinen linkki.  

Täydentävä toimeentulotuki haetaan oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Siihen lasketaan perustoimeentulotukeen sisältymättömät asumismenot ja menot, jotka aiheutuvat hakijan tai hänen perheensä erityisistä tarpeista tai olosuhteista, jotka katsotaan tarpeellisiksi toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.  

Hyvinvointialueet myöntävät lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.  

8.8 Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaalinen luototus  

Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät oikeusaputoimistot- Ulkoinen linkki.  

Hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalista luototusta alueellaan. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle henkilölle, joka ei voi saada kohtuuhintaista luottoa, mutta pystyy kuitenkin suoriutumaan luoton takaisinmaksusta.  

8.9 Sairauspäiväraha  

Kela voi maksaa sairauspäivärahaa, jos työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on yleensä sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Sairauspäivärahan määrä lasketaan vuositulon perusteella. Sairauspäivärahaa voi saada myös, vaikka henkilöllä ei olisi lainkaan työtuloja. Sairauspäivärahan määrää voi arvioida Kelan laskurilla- Ulkoinen linkki.  

8.10. Erityishoitorahaa lapsen hoitoon osallistumisen ajalta  

Erityishoitorahaa voi hakea Kelasta alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon tai kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joutuu olemaan kokopäiväisesti pois työstä hoidon vuoksi eikä saa palkkaa.  

Lisätietoja erityishoitorahasta Kelan verkkosivuilla- Ulkoinen linkki.  

8.11 Terveydenhuollon matkojen omavastuu  

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehdyillä matkoilla on vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto). Tarkista omavastuun suuruus Kelasta. Kela seuraa omavastuuosuuden täyttymistä. Myös omavastuun alle jäävät tarpeelliset matkakulut kartuttavat vuotuista kattosummaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetyn opaskoiran matkat liittyen koiran terveydenhoitoon ovat korvattavia, kun asiakas on matkalla mukana. 

Taksimatkaa varten terveydenhuollon todistus  

Taksimatkasta tulee olla terveydenhuollon todistus matkakorvausta varten (SV67), joka voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Taksimatkaa ei yhdistellä muiden asiakkaiden kanssa, jos terveydenhuollon ammattihenkilö on antanut asiakkaalle oikeuden yksin matkustamiseen.  

Taksi tilataan välityskeskuksesta  

Jos asiakkaalla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, taksi on tilattava oman sairaanhoitopiirin tilausnumerosta.  

Tee tilaus viimeistään matkaa edeltävänä päivänä klo 14. Matka tilataan keskitetystä tilausnumerosta myös silloin, kun taksia tarvitaan äkillisesti tai taksi on unohdettu tilata edellisenä päivänä. Yhdellä tilauspuhelulla voi tilata kaikki tiedossa olevat matkat seuraavan 14 vuorokauden ajalle.  

Jos matkaa ei tilata sairaanhoitopiirin tilausnumerosta, maksetaan matka kokonaisuudessaan itse. Kela ei korvaa näitä matkoja jälkikäteen eivätkä matkat kerrytä vuotuista matkakattoa.  

Lisätietoja taksin tilaamisesta Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.  

Oikeus vakiotaksiin  

Tutun taksinkuljettajan kyytiin on oikeutettu:  

• alle 16-vuotias yksin matkustava lapsi (kyytiin ei yhdistellä muita asiakkaita)  
• erityisissä tilanteissa myös vaikeasti sairas lapsi, jonka hoito on keskitetty keskus- tai yliopistosairaalaan (vaikka mukana kulkee saattaja tai vanhempi).  

Muilla vakiotaksiasiakkuus perustuu yksilölliseen harkintaan. Se voidaan myöntää vain, jos matka estyisi muun kuin tutun kuljettajan kanssa. Omaa oikeutta vakiotaksiin voi selvittää soittamalla Kelan palvelunumeroon 020 692 204.  

Myös vakiotaksiasiakkaan kuljetukseen voidaan yhdistellä muita asiakkaita, ellei terveydenhuolto ole antanut oikeutta yksin matkustamiseen.  

8.12 Terveydenhuollon maksukatto  

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto. Maksukatto on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voi yhdistää toisen huoltajan maksuihin. Maksukaton täytyttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöisesti maksutta. Maksukaton suuruuden voi tarkistaa Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta (stm.fi)- Ulkoinen linkki 

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse ja maksukuitit on säilytettävä, sillä ne on tarvittaessa esitettävä ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa hyvinvointialue.  

8.13 Verotus  

8.13.1 Kotitalousvähennys  

Kun ostaa palveluja kotiin tai vapaa-ajan asuntoon, osan kuluista voi vähentää verotuksessa. Vähennyksen saa tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapitoja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista. Yksityisessä palveluasunnossa voi saada vähennyksen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, jos työ tapahtuu henkilön omassa huoneessa ja työ on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta. Vähennysoikeus koskee myös omien tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävää työtä. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu.  

Vähennystä ei saa, jos työtä varten on saatu muun muassa palveluseteli, omaishoidon tukea tai asunnon korjausavustusta tai jos työn suorittava yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Vähennykseen ei ole oikeutta myöskään, jos korvaus työstä maksetaan muulle kuin yksityiselle henkilölle tai yritykselle. Yleishyödylliselle yhteisölle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus on kuitenkin vähennyskelpoinen.  

Selvitä etukäteen, onko teetetystä työstä oikeus saada vähennys.  

Lisätietoja kotitalousvähennyksestä Verohallinnolta- Ulkoinen linkki.  

8.13.2 Sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuus 

Hyväksytty palveluntuottaja voi myydä sosiaalipalveluja arvonlisäverottomasti, kun palvelu myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut. Esimerkiksi siivoojan ja asiakkaan on tehtävä palvelusopimus siitä, että palvelu tuotetaan sosiaalihuoltopalveluna. Silloin kun asiakas hankkii palvelut suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, palveluntuottaja vastaa siitä, että arvonlisäverottomuuden ehdot täyttyvät. Lisätietoja saa verotoimistoista.  

8.13.3 Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Jos henkilön veronmaksukyky on hänen ja hänen perheensä tulot ja varat huomioon ottaen erityisistä syistä oleellisesti vähentynyt, hän voi vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi elatusvelvollisuus, työttömyys tai sairaus. Vähennyksen myöntämiseen vaikuttaa henkilön ja hänen perheensä kokonaistilanne.  

Lisätietoja vähennyksestä Verohallinnolta- Ulkoinen linkki.  

8.13.4 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta  

Traficomin myöntämän pysäköintitunnuksen tai Poliisin myöntämän pysäköintiluvan perusteella voidaan myöntää vapautus ajoneuvoveron perusverosta. Vapautuksen voi saada myös verohallinnon myöntämän autoverolain 26 §- Ulkoinen linkki perusteella. Tällöin erillistä hakemusta ei tarvitse toimittaa Traficomiin. Vapautus ajoneuvoveron perusverosta myönnetään joko vammaisen henkilön omaan ajoneuvoon tai toiseen ajoneuvoon, jolla häntä kuljetetaan.  

Jos näkövammaisella hakijalla on jo Traficomin myöntämä pysäköintitunnus, voi vapautusta hakea tai siirtää sen autolta toiselle sähköisessä palvelussa. Pysäköintitunnusta ja vapautusta ajoneuvoveron perusverosta voi hakea samalla kertaa joko Traficomin sähköisessä palvelussa- Ulkoinen linkki tai Ajovarman toimipisteissä. Vapautusta ajoneuvoveron perusverosta voi hakea takautuvasti, enintään kolmelta vuodelta.  

8.13.5 Autoveron palauttaminen vamman perusteella  

Näkövammainen henkilö voi saada autoveroa takaisin autosta, kun näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 %, ja auto tulee henkilökohtaiseen käyttöön. Myös hakijat, jotka eivät itse voi ajaa autoa, voivat saada autoveronpalautusta.  

Autoveron palautusta haetaan OmaVerossa- Ulkoinen linkki tai kirjallisesti (lomake 1217) kuuden kuukauden kuluessa auton rekisteröintipäivästä lukien. Ennakkopäätöstä voi hakea jo ennen auton hankkimista ja rekisteröimistä. Verohallinto maksaa palautuksen vain palautushakemuksen perusteella. Kirjallinen hakemus toimitetaan osoitteeseen:  

Verohallinto, Autoverotus  
PL 20, 00052 VERO.  

Erityisen painavista syistä Verohallinto voi vammaisuuden perusteella palauttaa kohtuulliseksi katsomansa osan autoverosta harkinnanvaraisena palautuksena. Palautus voidaan joissain tilanteissa esim. lapsiperheessä myöntää auton omistajalle toisen henkilön vamman perusteella. Harkinnanvaraista autoveron palautusta voi hakea myös ennen ajoneuvon hankkimista.  

Lisätietoja autoverosta verohallinnon verkkosivuilta- Ulkoinen linkki sekä Autoverotusneuvonta p. 029 497 150. 

9 Eläketurva 

9.1 Eläkkeistä lyhyesti  

Lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja Kelan maksamista eläkkeistä (kansaneläke ja takuueläke). Työeläke on ansioiden mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke täydentää toimeentuloa, jos kertynyt työeläke on pieni. Takuueläke varmistaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen.  

Työeläkejärjestelmään kuuluvia eläkkeitä:  

• Vanhuuseläke on etuus, joka mahdollistaa ikääntyvän jäämisen pois työelämästä.  
• Osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen kaikille 61-vuotiaille ja vanhemmille.  
• Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä.  
• Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.  
• Työuraeläkettä voi hakea 63-vuotiaana vähintään 38 vuoden työskentelyn jälkeen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkyky on heikentynyt.  
• Perhe-eläkettä maksetaan edellytysten täyttyessä kuolleen henkilön puolisolle ja alaikäisille lapsille.  
• Lakisääteistä pakollista eläketurvaa on mahdollista täydentää itse hankitulla lisäeläketurvalla.  

9.2 Vanhuuseläkkeen hakeminen 

Vanhuuseläkettä on haettava. Samalla hakemuksella voi hakea sekä työ- että kansaneläkettä.  

Työntekijän täytettyä vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän ja lopetettua työnsä vanhuuseläke alkaa aikaisintaan seuraavan kuukauden alusta. Yrittäjän täytettyä vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän vanhuuseläke alkaa aikaisintaan seuraavan kuukauden alusta. Yrittäjätoimintaa ei tarvitse lopettaa.  

Työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Tämä koskee myös sokeuden perusteella maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä (Kel 12.4 mukainen eläke). Vammaistuki loppuu, kun vanhuuseläke alkaa. Eläkettä saavan hoitotukea on haettava erikseen. Työkyvyttömyyseläkkeen aikana työskentelystä kertyneen eläkkeen saa maksuun hakemuksella. Vanhuuseläkkeen aikana työskentelystä karttuneen eläkkeen voi hakea maksuun vasta oman ikäluokan vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajassa (68–70 vuotta). Työntekoa ei tällöin tarvitse lopettaa.  

9.3 Kansaneläke  

Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi. Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Myös ulkomailla asuttu aika saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen määrään. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneille. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkkeen ikäraja on sidottu työeläkelakien mukaiseen eläkeikään.  

Sokeuden perusteella myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä (Kel 12.4) voi saada siihen saakka, kunnes täyttää 65 vuotta (vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä työeläkelakien mukaisen eläkeiän), jolloin sokeuden perusteella maksettu eläke muuttuu kansaneläkkeeksi.  

Lisätietoja kansaneläkkeestä Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.  

9.4 Työeläke  

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden perusteella eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkejärjestelmän mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan oman ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä.  

Työeläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan. Yksityisen alan työeläkelaitokset lähettävät työeläkeotteen pääsääntöisesti joka kolmas vuosi. Työeläkeotteessa kerrotaan työhistoria ja karttuneen eläkkeen määrä. Työeläkeotteen voi myös pyytää omasta työeläkelaitoksesta, ja se on koska tahansa luettavissa verkossa oman työeläkelaitoksen tai Työeläke.fi-sivustolta- Ulkoinen linkki.  

Yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä. Yrittäjä vakuuttaa toimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana on YEL-työtulo. Työtulo kannattaa mitoittaa oikein, sillä se vaikuttaa muun muassa tulevan eläkkeen, sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen ja mahdollisen työttömyyskorvauksen määrään. Lisätietoja saa eläkeyhtiöistä.  

9.5 Eläke sokeuden perusteella  

Sokean ihmisen tulisi saada kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke kansaneläkelain 12 pykälän 4 momentin mukaan. Tämän momentin mukainen eläke oikeuttaa ansiosidonnaisiin sairaus-, työttömyys- ja vanhempainetuuksiin sekä työhallinnon palveluihin ja lisäksi tekemään palkkatyötä ilman ansiorajoituksia. Jos sokeuden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saava saa myös takuueläkettä, takuueläkkeen osalta on ansioraja.  

Sokeuden perusteella saatu työkyvyttömyyseläke on eläkevähenteinen eli esimerkiksi työeläkelakien perusteella saatu työkyvyttömyyseläke vähentää sen määrää. Myös osa etuuksista, esimerkiksi työttömyysetuus, ovat eläkevähenteisiä eli saadun eläkkeen määrä vähennetään etuudesta.  

Jos sokea ihminen saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä jonkin muun kuin edellä mainitun lainkohdan perusteella, voi hän pyytää myöntöperusteen tarkistamista Kelasta. Takautuvasti tarkistus on mahdollista tehdä enintään puolen vuoden ajalta.  

9.6 Takuueläke 

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet. Takuueläkkeessä on ansioraja. Takuueläke otetaan tulona huomioon muun muassa asumistuen ja toimeentulotuen määrittelyssä. Takuueläkettä haetaan Kelasta, ja sillä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika.  

Takuueläkkeen saaja on oikeutettu sairauspäivärahaan, jos  

• henkilö on alle 68-vuotias, on työssä eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota eläkkeellä ollessaan tekee  
• takuueläke on myönnetty sokealle tai liikuntakyvyttömälle henkilölle kansaneläkelain 12 pykälän 4 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella  
• takuueläke on myönnetty eri lakien mukaisen täyden työkyvyttömyyden perusteella.  

Takuueläkkeen saajalla on pääsääntöisesti oikeus kuntoutusrahaetuuteen. Jos työssä käyvä sokea ihminen saa kansaneläkelain 12 pykälän 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja takuueläkettä, määräytyy hänen kuntoutusrahansa ensisijaisesti työtulojen perusteella. Toissijaisesti kuntoutusraha voi määräytyä edeltävän etuuden ja viime kädessä vähimmäismäärän perusteella. Takuueläkkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan määrään tässä tapauksessa.  

Lue takuueläkkeestä Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.  

9.7 Eläkeläisen oikeus ansiotuloihin ja eläkkeen lepäämään jättäminen 

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia, mutta työtulot vaikuttavat silloinkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.  

Jos kansaneläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke on myönnetty sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella ja henkilö saa lisäksi takuueläkettä, hän voi ansaita enintään takuueläkkeen määrän ilman, että se vaikuttaa takuueläkkeeseen. Ansiorajan ylittyessä takuueläke jää lepäämään. Ansiotulot eivät vaikuta sokeuden perusteella myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen.  

Henkilökohtaisen ansiorajasi voi tarkistaa Kelasta tai työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Jos ansiot ylittävät nämä rajat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai ansiotulot jäävät alle edellä mainittujen tulorajojen. Tästä on kuitenkin ilmoitettava eläkelaitokselle.  

Vaikka eläke olisi lepäämässä, henkilö kuuluu edelleen eläkkeensaajan asumistuen piiriin.  

Ole aina ensisijaisesti yhteydessä eläkkeen maksajaan, jos lähdet tekemään töitä. 

Henkilölle, joka on jättänyt varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään, voidaan maksaa palkan lisäksi ylimmän vammaistuen suuruista tukea, jos hän sai eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jätti eläkkeen lepäämään. Tämä oikeus ei koske henkilöitä, jotka saavat Kelasta työkyvyttömyyseläkettä sokeuden perusteella (kansaneläkelaki 12 § 4 momentti). Lepäämisajalta maksettavan ylimmän vammaistuen ohella ei voida maksaa muuta vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea.  

10 Heikentynyt näkö ja työ 

Näkövammaisten liiton työelämäasiantuntijoilta saa apua, tukea ja neuvoja työelämän, opiskelun ja yritystoiminnan eri tilanteisiin. Palvelu on maksutonta ja sitä on tarjolla koko Suomen alueella. Apua on tarjolla muun muassa. ammatinvalinnan, opiskelun, työllistymisen, työssä jatkamisen, kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittelyn, yritystoiminnan, työttömyysturvan ja syrjinnän kysymyksissä sekä ohjausta eläkeratkaisua harkittaessa. Työelämäasiantuntijoille voit lähettää sähköpostia tyoelamapalvelut@nakovammaistenliitto.fi.  Lisätietoja työelämästä näkövamman kanssa- Ulkoinen linkki.  

10.1 Työn mukautusratkaisut ja ammatillinen kuntoutus  

Työn kuormitustekijöitä selvitettäessä tulee kartoittaa yksilöllinen työtilanne ja tutkia toiminnallinen näkö. Kartoituksesta edetään kuormitusta vähentäviin tai poistaviin ratkaisuihin työssä ja työpaikalla.  

Työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen ihminen voi yhdenvertaisesti työskennellä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Kohtuulliset mukautukset ovat yksilöllisiä toimenpiteitä tarpeen mukaan. Kohtuullisilla mukautuksilla ei tarkoiteta saavutettavuuden tai esteettömyyden parantamista yleisesti.  

Työelämässä mukautukset voivat kohdistua esimerkiksi työoloihin ja työn organisointiin, työmenetelmiin, apuvälineisiin sekä koulutuksen ja työtä koskevan opastuksen järjestämiseen vammaisen ihmisen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Käytännössä mukautukset voivat liittyä esimerkiksi saavutettavuuteen, esteettömyyteen, valaistukseen tai työpisteen järjestelyihin. Myös työaikajärjestelyt voivat joissakin tilanteissa olla kohtuullinen mukautus, joka mahdollistaa vammaisen ihmisen työnteon. Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto voi myöntää työnantajalle osatyökykyisen henkilön työolosuhteiden järjestelytukea esimerkiksi työkoneiden hankkimiseen tai työpaikan muutostöihin. 

Toimivat ja saavutettavat työterveyshuollon palvelut tukevat olennaisesti työssä jatkamista ja työhyvinvointia. Työterveyshuollon tehtävänä on sovittaa yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä kuntoutustoimenpiteitä sekä edistää työssä selviytymistä. Työn ja työympäristöjen mukauttamisratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä ja siksi on tärkeää, että niiden suunnittelussa on mukana näkövammainen työntekijä itse. Työntekijän tai yrittäjän on tärkeää tietää ratkaisuista ja mahdollisuuksista omassa tilanteessaan, jotta hän voi kertoa niistä esimerkiksi työkykyneuvottelussa työterveyslääkärille ja esihenkilölle. Näin ratkaisut voidaan ottaa työpaikalla käyttöön.  

Työssä jatkamisen ja jaksamisen kannalta olennaista on työn ongelmien juurisyiden tunnistaminen ja pääsy ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Ammatillinen kuntoutus monine toimenpiteineen ylläpitää ja parantaa työntekijöiden, yrittäjien, työttömien työnhakijoiden ja opiskelijoiden työkykyä.  

Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela ja työeläkelaitokset. Sen tavoitteena on työ- ja ansiokyvyn tukeminen ja parantaminen sekä työkyvyttömyyden estäminen. Ammatillinen kuntoutus tukee työelämään pääsyä, työelämässä pysymistä ja sinne palaamista esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Liikkeelle lähdetään usein ammatillisella kuntoutusselvityksellä, joka on Kelan ammatillista kuntoutusta. Kelan ammatillisen kuntoutuksen valikoima on laaja. Lue lisää Kelan kuntoutussivuilta- Ulkoinen linkki.  

Työeläkelaitokset järjestävät ammatillisena kuntoutuksena neuvontaa ja ohjausta, työkokeilua, työhönvalmennusta, uudelleenkoulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen.  

10.2 Työkyvyttömyyseläkkeen harkinta  

Aina työkykyä ei voida parantaa tai säilyttää mukautusratkaisuilla ja ammatillisen kuntoutuksen toimilla. Henkilö voi tulla työkyvyttömäksi työhönsä tai vakiintuneeseen ammattiinsa. Työkyvyttömyyteen ottaa kantaa aina lääkäri, joten työkyvyttömyyseläkettä harkitsevan tulee ensiksi ottaa yhteyttä lääkäriin.  

Omasta eläkelaitoksesta voi pyytää arvion työkyvyttömyyseläkkeen määrästä ja toimintaohjeita. Omalta eläkelaitokselta kannattaa pyytää myös arvio ansiorajasta, eli siitä kuinka paljon voi ansaita täyden työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi. Vastaavan laskelman voi pyytää myös osatyökyvyttömyyseläkkeestä.   

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan työeläkelaitokselta, jonka on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen.   

10.3 Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke  

Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Työkyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn tulee olla alentunut vähintään 3/5. Tämän arvion tekee lääkäri B-lausunnossa. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös sosiaalis-taloudelliset seikat, kuten hakijan koulutus, työhistoria ja ikä. Yleensä työkyvyttömyyseläkettä edeltää 300 päivän sairauspäivärahakausi.  

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi, jolloin se on nimeltään kuntoutustuki. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi, jolloin se on nimeltään osakuntoutustuki. Osatyökyvyttömyyseläke on mahdollinen vain työeläkejärjestelmän piirissä ja tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen jatkamaan ansiotyötä sairaudestaan huolimatta. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä työkyvyn tulee olla alentunut vähintään 2/5 ja tämän kannanoton tekee lääkäri B-lausunnossa. Työttömyys ei ole este osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiselle.  

10.4 Työsyrjintä  

Työsyrjintää voi esiintyä työsuhteen aikana, rekrytointivaiheessa tai työsuhteen päättyessä. Lähtökohtaisesti henkilön vammaisuuteen liittyvä muita epäsuotuisampi kohtelu on välitöntä syrjintää.  

Erilaiseen kohteluun voi kuitenkin olla laissa säädetty oikeuttamisperuste, joka edellyttää, että kohtelu perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi näkövammainen ihminen ei voi toimia bussinkuljettajana.   

Välillistä syrjintää voi olla näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö, joka saattaa henkilön muita epäedullisempaan asemaan hänen vammansa takia. Syrjintää on myös kohtuullisten mukautusten epääminen sekä se, ettei työnantaja puutu havaitsemaansa tai tietoonsa tulleeseen työssä tapahtuvaan häirintään (epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen). Myös esihenkilön ohje tai käsky syrjiä on syrjintää silloin, kun se liittyy esimerkiksi henkilön vammaisuuteen.   

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös niin sanottu läheissyrjintä, joka tarkoittaa, että syrjivän menettelyn peruste ei liity syrjityksi tulleeseen henkilöön itseensä vaan johonkuhun toiseen. Esimerkiksi vammaisen lapsen vanhempi voi kokea syrjintää työpaikalla lapsensa vammasta johtuen.   

Työsyrjintä voi ilmetä toimintana, tekona tai kohteluna ja se on säädetty rangaistavaksi myös rikoslaissa. Sillä ei ole merkitystä, onko tekijän tarkoituksena ollut syrjiä (esim. toimiminen taloudellisista syistä ilman syrjintämotiivia). Yhdenvertaisuuslaki sisältää myös syrjivän työpaikkailmoittelun kiellon.   

Työsyrjintä kuuluu aluehallintoviranomaisten toimivaltaan. Apua ja neuvoja saa myös aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden valtakunnallisesta puhelinpalvelusta p. 0295 016 620 ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta p. 0295 666 817, yvv@oikeus.fi.    

11 Matkustaminen ja avustaminen asemilla ja terminaaleissa 

11.1 Junamatkat  

Maksuton saattajalippu  

Jos näkövamman haitta-aste on vähintään 65 %, on oikeus maksuttomaan saattajaan, myös yöjunien makuupaikoilla. Saattajan on oltava täysi-ikäinen.  

Näkövammainen tarvitsee aikuisen, lapsen, opiskelijan tai eläkeläisen junalipun. Liput on ostettava yhtä aikaa ja ne voi ostaa VR:n verkkokaupasta tai VR-Matkalla-sovelluksesta.  

Näkövamma on todistettava lipun oston yhteydessä ja matkustettaessa jollakin seuraavista:  

• Näkövammaisten liiton, Näkövammaiset Lapset ry:n tai Suomen Kuurosokeat ry:n näkövammaiskortilla, kun haitta-aste on vähintään 65 %  
• lääkärintodistuksella, josta ilmenee, että näkövamman haitta-aste on vähintään 65 %  
• EU-vammaiskortilla, jossa on A-merkintä.  

Opas-, avustaja- ja kuulokoira matkustaa aina maksutta, myös yöjunan makuuhytissä.   

Tietoa esteettömän matkustamisen palveluista ja asemien avustamispalveluista saa VR:n maksuttomasta asiakastuesta p. 0800 188 822, ja palvelu on avoinna arkisin klo 5–22 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–22.  

VR:n useilla asemilla on mahdollisuus saada avustajapalvelua. Avustamisvaraus tulee tehdä viimeistään 36 tuntia ennen matkan alkua. Palvelu on maksuton.  

VR:n esteetön junamatkustaminen -sivuilla- Ulkoinen linkki ja Traficomin verkkosivujen vammaisten henkilöiden oikeudet -osiossa- Ulkoinen linkki  

11.2 Lentäminen  

Lentomatkaa varatessa kannattaa ottaa yhteyttä lentoyhtiön asiakaspalveluun ja mainita vammasta, sillä lippujen hinnat, peruutusehdot ja avustamiskäytännöt vaihtelevat eri lehtoyhtiöillä. Avustajapalvelu tilataan lentoyhtiöltä tai matkatoimistolta viimeistään 48 tuntia ennen lennon lähtöä. Opaskoirasta kuten muistakin apuvälineistä (pyörätuoli) on mainittava lippuvarausta tehtäessä tai viimeistään 48 tuntia ennen lennon lähtöä. 

Liikuntarajoitteisia vammaisia lentomatkustajia koskevat ohjeet (Finavia)- Ulkoinen linkki. Lue avustamispalvelusta lentomatkalla Traficomin verkkosivuilla.- Ulkoinen linkki

11.3 Laivaterminaalit ja –matkat  

Jos liikuntakyky on rajoittunut esimerkiksi Iän tai vamman vuoksi voi saada maksutonta avustajapalvelua satamassa ja laivalla.  

Avuntarpeesta on ilmoitettava matkaa varatessa tai viimeistään 48 tuntia ennen matkaa.  

Jos matkustaja tarvitsee jatkuvaa tai henkilökohtaista avustamista esim. ruokailuissa, ostoksilla, hänellä on oltava oma henkilökohtainen avustaja mukana.  

Lisätietoa laivamatkailusta Traficomin verkkosivulla- Ulkoinen linkki.  

11.4 Linja-autot 

Vammainen matkustaja saa apua siirtymisessä linja-auton lähtölaiturille sekä tarvittaessa lipunmyyntipisteeseen ja odotustiloihin. Avustaja saattaa lähtöpaikassa linja-autoon ja hakee määränpäässä autosta.  

Avustuspalvelua on saatavissa seuraavilla linja-autoasemilla: Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere ja Vaasa. Avustamispalvelut ovat käytettävissä lipunmyynnin aukioloaikoina.  

Lisätietoja Matkahuollon verkkosivuilta- Ulkoinen linkki ja Traficomin sivuilta- Ulkoinen linkki.  

Saattaja  

Jos liikuntarajoitteinen tai vammainen ihminen ei pysty liikuntarajoitteisuutensa tai vammaisuutensa vuoksi matkustamaan yksin bussilla, matkustaja voi pyytää, että hänen seurassaan saa matkustaa saattaja, joka kykenee avustamaan häntä. Saattaja matkustaa avustettavan mukana veloituksetta, kun vuoron kokonaispituus on lähtöpaikasta määräpaikkaan yli 250 km, vaikka avustettava ja saattaja matkustaisivat vuorolla tätä lyhemmän matkan.  

Mahdollisuus eläkeläishintaiseen lippuun tai maksuttomaan saattajalippuun lyhyemmillä matkoilla on aina tarkistettava kyseiseltä liikennöitsijältä.  

Lisätietoja alennuksista saa oman kunnan liikennelaitokselta ja liikennöitsijöiltä.  

Opaskoira matkustaa bussissa maksutta opastettavansa kanssa. Opaskoirasta tulee ilmoittaa avustusta varatessa.  

Helsingin seudulla matkustaminen  

Näkövammaiset, joiden näkövamman haitta-aste on vähintään 50 %, saavat vapaalipun Helsingin seudun joukkoliikenteeseen. Lipun matkustusalue kattaa koko HSL-alueen. Vapaata matkustusoikeutta varten pitää hankkia palvelupisteestä HSL-kortti.  

Jos näkövammaisella matkustajalla on mukanaan opaskoira tai valkoinen keppi, hänen ei tarvitse näyttää HSL-kortin kausilippua kortinlukijalle. Jos mukana on avustaja, tämä näyttää kortin lukijalle. Jos matkustajalla on Oikeus saattajaan -kantakortti, myös avustaja voi matkustaa ilman lippua.  

Lisätietoja HSL:n asiakaspalvelusta p. 09 4766 4000 ma–pe 7.30–19 ja la–su 9.30–17 sekä HSL:n verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.  

11.5 Jos matkustaminen ei suju  

Palautetta palvelusta kannattaa aina antaa ensin suoraan kuljetuksen järjestävälle yhtiölle tai aseman tai terminaalin pitäjälle. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa oikeudellista neuvontaa, jos kokee tulleensa syrjityksi vammansa takia. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun - Ulkoinen linkkivoi ottaa yhteyttä kirjallisesti yhteydenottolomakkeella, sähköpostilla tai kirjeellä. Neuvontaa annetaan myös puhelimitse sekä chatissa.  

Valituksen vammaisen juna-, laiva tai lentomatkustajan oikeuksien rikkomisesta voi tehdä myös liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Valituksen voi tehdä sähköpostilla tai vapaamuotoisella kirjeellä, ja valitukseen on liitettävä kuljetuksen järjestävän yhtiön kanssa käyty kirjeenvaihto, kopio lipusta ja muut tarpeelliset liitteet. Valituksen voi lähettää sähköpostitse kirjaamo@traficom.fi (mahdollisuus myös lähettää viesti salattuna- Ulkoinen linkki) tai postitse osoitteeseen:  

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom  

PL 320  

00059 Traficom.  

Lisätietoja Traficomin verkkosivulla.- Ulkoinen linkki    

12 Kortit vammaisuuden todistamiseksi 

12.1 EU:n vammaiskortti 

EU:n vammaiskortti on vapaaehtoinen ja maksullinen kortti, jolla voi osoittaa vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä, matkoilla, erilaisissa tapahtumissa ja palveluissa.  

Vammaiskorttia myöntää Kela 

Lue vammaiskortin hakemisesta Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki. 

Vammaiskortti on voimassa kymmenen vuotta.  

Lisätietoja: Vammaiskorttitoimisto p. 0800 122 533, vammaiskortti.fi- Ulkoinen linkki- Ulkoinen linkki sekä kela.fi/vammaiskortti- Ulkoinen linkki.  

12.2 Näkövammaiskortti  

Näkövammaiskortti todistaa haltijansa näkövammaisuuden. Kortin voi saada henkilö, jonka näkövammasta aiheutuva haitta-aste on vähintään 50 %. Haitta-aste on todistettava lääkärintodistuksella korttia haettaessa.  

Näkövammaiskortti myönnetään henkilön liittyessä jäseneksi näkövammaisyhdistykseen. Henkilöt, jotka eivät halua liittyä jäseneksi näkövammaisyhdistykseen, saavat kortin ottamalla yhteyttä Näkövammaisten liittoon. Näkövammaiskortti on maksuton.  

Näkövammaiskortilla voi saada alennuksia esimerkiksi joukkoliikenteessä, teattereissa, museoissa ja kunnallisissa liikuntapaikoissa. Alennuskäytännöt vaihtelevat riippuen palveluntuottajasta.  

Näkövammaiskortin myöntämisestä vastaavat Näkövammaisten liitto (lue näkövammaiskortista- Ulkoinen linkki tai soita p. 09 396 041) ja Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf- Ulkoinen linkki.  

13 Jos olet tyytymätön päätökseen 

13.1 Päätöksen muoto ja täytäntöönpano  

Hallintopäätös annetaan aina kirjallisena ja postitetaan asianosaiselle tai hänen valtuuttamalleen asiamiehelle. Päätös voidaan antaa myös suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Kirjallinen päätös on silti annettava viipymättä oikaisuohjeineen ja valitusosoituksineen. Päätöksessä, johon saa hakea muutosta valittamalla on tieto, minne valituskirjelmä osoitetaan, mihin osoitteeseen se toimitetaan sekä valitusaika ja miten se lasketaan. Ohjeessa kerrotaan myös, mitä valituskirjelmän tulee sisältää ja mitä liitteitä on oltava mukana sekä ohjeet valituksen perille toimittamisesta. Jos päätöksestä ei voi valittaa, päätöksessä on oltava tieto siitä, minkä säännöksen nojalla valittaminen ei ole mahdollista.  

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat neuvovat ja avustavat veloituksetta näkövammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään muutoksenhaussa ja kanteluissa. Oikeuksienvalvonnan asiantuntijoille tulee toimittaa kaikki päätöksen sivut (myös muutoksenhakuohje) ja mahdollinen saantitodistus.  

Päätös on toimeenpantava sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa viipymättä eli lähipäivinä ja muissa tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmessa kuukaudessa asian vireille tulosta. Hallintopäätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on lähtökohtaisesti päätöksen lainvoimaisuus (siihen ei voi hakea enää muutosta valittamalla). Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön muutoksenhaustakin huolimatta sosiaalihuoltolain 52 §- Ulkoinen linkki:ssä säädetyin edellytyksin. Pääsääntö on, että valituslupahakemus korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei estä päätöksen täytäntöönpanoa. Muutoksenhakuviranomainen voi muutoksenhaun tultua vireille valittajan vaatimuksesta kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon.  

13.2 Oikaisuvaatimus, valitus ja niiden käsittely  

Valitusaika alkaa kulua siitä, kun asiakas on saanut päätöksen tiedoksi. Jos päätös on toimitettu kirjepostina, asiakkaan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on postitettu. Postituspäivä on erikseen merkitty päätökseen, ja seitsemän päivän määräajan laskeminen aloitetaan postituspäivää seuraavasta päivästä. Jos tiedoksianto on tapahtunut saantitodistuskirjeellä, alkaa valitusaika saantitodistuksen osoittamasta päivästä ja määräajan laskeminen aloitetaan saantitodistuspäivää seuraavasta päivästä.  

Vammaisten henkilöiden palveluja ja taloudellisia tukitoimia koskevissa asioissa viranhaltijapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueen asianomaiselle toimielimelle, kuten lautakunnalle tai jaostolle, 30 päivän ajan päätöksen tiedoksisaamisesta. Lautakunnan päätöksestä on tämän jälkeen mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi suoraan valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle, vaan kaikissa asioissa asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää valituslupaa. 

Muutoksenhaulle asetetut määräajat ovat ehdottomia, joten liian myöhään (virka-ajan jälkeen) saapunut valitus tai oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Muutoksenhakuasiakirjat voi lähettää postitse tai sähköpostitse tai toimittaa paikan päälle virastoon. Postitse lähettäminen tapahtuu valittajan vastuulla. Jos muutoksenhakuohjeessa ei ole mainittu sähköpostiosoitetta, se kannattaa selvittää.   

Valitus (ja pääsääntöisesti myös oikaisuvaatimus) on vammaispalvelulain mukaisissa asioissa tehtävä kirjallisena ja siinä on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Valituksen muotovaatimukset eivät edellytä valitusasiakirjan allekirjoittamista. Valituskirjelmään tulee liittää valituksen tai oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös. Jos valituksessa vedotaan johonkin uuteen asiakirjaan, on myös se liitettävä asiakirjoihin. Hakemuksen liiteasiakirjoja ei valituksen yhteydessä tarvitse enää uudelleen toimittaa, vaan valitusviranomainen saa ne hyvinvointialueelta. Valituksessa tulee yksilöidä, miltä osin ja mitä muutosta asiakas vaatii päätökseen ja millä perusteella muutosta haetaan. Valitusvaiheessa ei yleensä ole mahdollista vaatia enempää kuin alkuperäisessä hakemuksessa on vaadittu. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen käsittely on pääsääntöisesti kirjallista. Jokainen voi itse asioida omassa asiassaan eli oikeudenkäyntiavustajan käyttäminen ei ole välttämätöntä.  

Oikeudenkäyntimaksusta vapaita ovat yksityishenkilön vireille panemat sosiaali- ja terveyspalveluita tai etuuksia koskevat asiat, kuten vammaispalveluasiat. Joissakin asioissa peritään hallinto-oikeudessa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu. Maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Tuomioistuinmaksulain 7 §- Ulkoinen linkki sisältää säännökset maksusta vapauttamisen edellytyksistä. Jos maksun periminen olisi ilmeisen kohtuutonta, viranomainen voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä. Maksun osalta on mahdollista vaatia oikaisua maksun määränneeltä taholta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Henkilöltä, jolle on myönnetty oikeusapua, ei peritä tuomioistuinmaksua.  

13.3 Kantelu ja muistutus sosiaali- ja terveydenhuollossa  

Kantelu tai muistutus ei ole muutoksenhakukeino, eikä kantelulla voida määrätä maksettavaksi korvauksia, tuomita rangaistuksia tai muuttaa tai kumota viranomaisen tai tuomioistuimen päätöstä. Muutoksenhaku on siten ensisijainen keino. Kanteluviranomainen voi ratkaisussaan muun muassa huomauttaa kantelun kohteena olevaa tahoa tai saattaa käsityksensä lainmukaisesta menettelystä kantelun kohteena olevalle taholle.  

Viranomaisen tai virkamiehen lain vastaisesta toiminnasta voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu voi koskea muun muassa perusoikeuksien loukkausta, viranomaisen toimivallan ylitystä, harkintavallan väärinkäyttöä, viivästystä asian käsittelyssä, päätöksen puutteellista perustelua, huolimattomuutta, neuvonnan puutetta, viranomaisen epäasianmukaista käyttäytymistä tai muuta hyvän hallinnon vastaista menettelyä. Kantelun voi kirjoittaa itse vapaamuotoisesti tai käyttää kantelulomaketta- Ulkoinen linkki. Liitä kanteluun kopiot asiaan liittyvistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Oikeusasiamiehen kanslian neuvontalakimies antaa kantelun tekemistä koskevaa ohjausta (puhelinvaihde 09 4321). Oikeusasiamies ei ilman erityistä syytä tutki kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, tai asiaa, joka on parhaillaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsiteltävänä tai johon on vielä mahdollisuus hakea muutosta. 

Toinen ylin laillisuusvalvoja on valtioneuvoston oikeuskansleri- Ulkoinen linkki, joka valvoo viranomaisia muun muassa käsittelemällä niitä koskevia kirjallisia kanteluita. Kantelun voi periaatteessa tehdä kummalle laillisuusvalvojalle tahansa – mutta vain toiselle. Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävissä on joitakin eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kantelun lopulta tutkii. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat myös siirtää kanteluita toinen toiselleen.  

Sosiaali- tai terveydenhuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen johtavalle sosiaali- tai terveydenhuollon viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omainen tai muu läheinen. Tarvittaessa muistutuksen tekemisessä auttaa potilas- tai sosiaaliasiavastaava. Viranhaltijan tulee vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, jona pidetään neljää viikkoa.  

Annettuun vastaukseen ei voi hakea muutosta, mutta samasta asiasta voi tehdä kirjallisen kantelun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle tai aluehallintovirastolle. Valvontaviranomainen voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena. Tarkoituksena on, että asiat käsiteltäisiin ensin siinä toimintayksikössä, johon asiakkaan tai potilaan moite on kohdistunut. Kanteluasioiden käsittelyraja on kaksi vuotta.  

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvoo aluehallintovirasto, joka käsittelee muun muassa sosiaali- ja perhepalveluihin ja potilaiden hoitoon liittyviä kanteluita- Ulkoinen linkki. Kantelussa tulee selvittää, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena.  

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden valvonnasta ja terveydenhuollon kantelujen valvonnasta silloin, kun kysymyksessä on tapaus, joissa epäillään hoitovirheen johtaneen potilaan kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen. Sosiaalihuollon kantelut Valvira ratkaisee tapauksissa, joissa kyse on valtakunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta. Lue lisää: muistutus ja kantelu sosiaali- ja terveydenhuollossa- Ulkoinen linkki.  

Ks. myös luku 1.1 liittyen yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan syrjintää koskevissa asioissa.  

13.4 Valittaminen terveydenhuollossa, potilasvahingot ja hallintoriita  

Potilasasiavastaavalta saa neuvoja ja apua potilaan asemaan ja oikeuksiin sekä vahingonkorvauksiin liittyvissä kysymyksissä. Terveydenhuollossa varsinaisista hoitopäätöksistä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Jos on tyytymätön kuntoutuksen palvelujen tai apuvälineiden, kuten opaskoiran, tarpeen arvioon ja hankintaan liittyviin päätöksiin, tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä päätöksentekijään tai hänen esihenkilöönsä. Jos asia ei ratkea yhteydenoton perusteella,  

1. asiasta voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle  
2. asiasta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai  
3. asian voi viedä hallintoriitana hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.  

Hallintoriita koskee erimielisyyttä julkisoikeudelliseen maksuvelvollisuuteen ja tulee vireille hakemuksella, joka toimitetaan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallintoriitamenettelyssä ei voida käsitellä sellaista asiaa, joka on käsitelty tai voidaan käsitellä normaalissa muutoksenhakumenettelyssä.  

Potilasvahingosta on kyse silloin, kun terveydenhoidossa on sattunut henkilövahinko eli sairaus, vamma tai muu objektiivisesti todettavissa oleva terveydentilan heikentyminen tai kuolema. Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta huolehtii Potilasvakuutuskeskus- Ulkoinen linkki, p. 040 450 4590. Potilasvakuutus korvaa tutkimuksissa ja hoidoissa syntyneitä haittoja ja menetyksiä potilasvahinkolain mukaan. Potilaan kannattaa keskustella ilmoituksen tarpeesta hoitavan lääkärin, hoitohenkilökunnan tai potilasasiavastaavan kanssa. Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen tyytymätön voi pyytää ratkaisusuosituksen potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asiansa tuomioistuimeen. Lisätietoja potilasvahinkolautakunnasta- Ulkoinen linkki p. 010 198 200.  

13.5 Kelan päätöksestä valittaminen  

Kelan päätöksiin haetaan muutosta sähköisesti OmaKela-palvelussa- Ulkoinen linkki tai kirjallisesti, jolloin valitus toimitetaan Kelan toimipisteeseen. Kelan sivuilta löytyy myös lomakepohja Valitus VAL1 (pdf)- Ulkoinen linkki. Jos et käytä lomaketta tai tee valitusta OmaKelassa, muista kertoa valituksessa nimi, henkilötunnus, puhelinnumero ja osoite, johon haluat päätökset. Kerro myös mihin päätökseen haet muutosta ja mitä muutoksia vaadit sekä millä perusteella vaadit muutoksia. Jos toinen henkilö hoitaa Kela-asioita puolestasi, hänellä pitää olla valtakirja. Toimita valitus 37 päivän sisällä päätöksen postituspäivästä tai sähköisen päätöksen lähettämisestä.  

Muutoksenhakijalla on oikeus saada tietoa Kelalta asian käsittelyyn vaikuttaneista asiakirjoista. Kela tutkii, voidaanko päätös oikaista. Jos kaikki valittajan vaatimukset hyväksytään, valitus raukeaa ja Kela antaa oikaisusta päätöksen.  Jollei päätöstä oikaista, valitus siirretään lausuntoineen muutoksenhakuelimelle (useimmissa asioissa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta). Lautakunnan päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa vakuutusoikeuteen. Lisätietoja päätöksestä valittamisesta Kelan verkkosivuilta.- Ulkoinen linkki  

Toimeentulotukea koskevaan Kelan päätökseen voi hakea oikaisua 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Ennen oikaisuvaatimuksen tekemistä voi hakea päätöksen tarkistusta ottamalla yhteyttä Kelaan ja kertomalla virheestä päätöksessä. Kelassa tarkistettavia tilanteita ovat selkeät virheet ja tilanteet, joissa päätös on tehty puutteellisten tietojen perusteella. Asian tarkistaminen Kelassa on nopeampaa kuin oikaisuvaatimuksen tekeminen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sähköisesti OmaKela-palvelussa (kela.fi/omakela) tai kirjallisesti vapaamuotoisesti tai käyttämällä Kelan muutoksenhakupohjaa, joka tulee toimittaa postitse Kelan oikaisuvaatimuskeskukselle (PL 10, 00056 Kela). Oikaisuvaatimuksen voi myös jättää mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen. Lisätietoja oikaisuvaatimuksesta Kelan sivuilta- Ulkoinen linkki.  

Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä on mahdollista valittaa kirjallisesti hallinto-oikeuteen valitusosoituksen mukaisesti. Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen edellyttää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, paitsi toimeentulotuen takaisinperintää koskevissa asioissa.  

14 Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat  

Oikeuksienvalvonnan asiantuntijat neuvovat palvelujen ja tukien hakemisessa sekä muutoksenhaussa kaikkia näkövammaisia ja heidän omaisiaan. He toimivat linkkinä näkövammaisten ihmisten ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä ja tekevät yhteistyötä myös muiden näkövammaisten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Palvelu on maksutonta.  

15 Näkövammaisten liiton alueyhdistykset  

Lue alueyhdistyksistä ja löydä oma yhdistyksesi.  

16 Keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat ja sosiaalityöntekijät

Keskussairaalan kuntoutusohjaajat tukevat ja ohjaavat näkövammaisia heidän kuntoutumisessaan ja arjen askareista selviytymisessä. Kuntoutusohjaajilta saa tietoa apuvälineistä, kuntoutuksesta ja muista palveluista.

Etelä-Karjalan keskussairaala

Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Valto Käkelän katu 1, 53130 Lappeenranta

kuntoutusohjaaja Hanna Räisänen (aikuiset)
p. 044 791 5764
hanna.x.raisanen@ekhva.fi

kuntoutusohjaaja Hanna Airaksinen-Kiukas, (alle 16-vuotiaat)
p. 040 139 5320
hanna.airaksinen-kiukas@ekhva.fi

terveyssosiaalityöntekijä Alisa Koikkalainen
p. 044 791 5481

HUS

Silmätautien Kuntoutuspoliklinikka
PL 224, 00029 HUS
Tenholantie 10 E, P. krs, Helsinki

HUS Silmäsairauksien puhelinpalvelu
p. 09 471 73400

kuntoutusohjaaja Nea Marjanen (4–30 v.)
p. 050 427 0791
nea.marjanen@hus.fi
asiakastapaamiset: Maistraatinportti 2, 8. krs.
postiosoite: HUS Rubik, PL 250, 00029 HUS

kuntoutusohjaaja Heli Lappalainen (yli 31 v.)
p. 040 357 6844
heli.a.lappalainen@hus.fi

kuntoutusohjaaja Saara Nisonen (yli 75 v.)
p. 040 504 5673
saara.nisonen@hus.fi

Kuulonäkövammaiset:
kuntoutusohjaaja Niina Hänninen
p. 050 427 0146
niina.hanninen@hus.fi

fysioterapeutti (0–4 v.) Minna Nevalainen
p. 050 427 2714
minna.li.nevalainen@hus.fi

liikkumistaidonohjaaja Patricia Hirn
p. 040 487 2813
patricia.hirn@hus.fi

tietokoneen apuvälineasiat:
kuntoutusohjaaja Elisa Palomäki
p. 040 823 5601
elisa.palomaki@hus.fi

sosiaalityöntekijä Susanna Alho
susanna.alho@hus.fi

sosiaalityöntekijä Krista Forsblom
krista.forsblom@hus.fi

psykologi Marika Kajander
p. 050 427 9311
marika.kajander@hus.fi

Kainuun keskussairaala

Erityisterapiapalvelut Apuvälinekeskus
F1-rakennus 1. krs
Sotkamontie 12, 87300 Kajaani

kuntoutusohjaaja Raija Raninen
p. 050 361 4073
raija.raninen@kainuu.fi

kuntoutusohjaaja, liikkumistaidonohjaaja Hilkka Louhisalmi
p. 044 797 4041
hilkka.louhisalmi@kainuu.fi

Kanta-Hämeen keskussairaala

Lääkinnällinen kuntoutus
Ahvenistontie 20, 13530 Hämeenlinna

kuntoutusohjaaja Ninna Arola (aikuiset)
p. 03 629 3228 (takaisinsoittopalvelu)
ninna.arola@omahame.fi

kuntoutusohjaaja Kaisu Nurmikolu (lapset) 
p. 03 629 3228 (takaisinsoittopalvelu)
kaisu.nurmikolu@omahame.fi

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite
Kuntoutuspalvelut
Mariankatu 16–20, 67200 Kokkola

aistivammaisten kuntoutusohjaaja Marianne From
p. 040 653 4312
marianne.from@soite.fi

optikko Elisa Visti
p. 06 826 4266
kirsi.visti@soite.fi

Keski-Suomen Sairaala Nova

Hoitajantie 1, F1/-1 krs, 40620 Jyväskylä

Näkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjauksen asiantuntija Pirjo Kallio
p. 044 702 1221
pirjo.kallio@hyvaks.fi

Näkö- ja kuulonäkövammaiset lapset:
kuntoutusohjauksen asiantuntija Laila Paananen
p. 040 480 1268
laila.paananen@hyvaks.fi

Kuulo- ja kuulonäkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjaaja Rauno Jäntti
p. 044 702 1055
rauno.jantti@hyvaks.fi

Näönkäytönohjaus ja apuvälineet:
näönkäytön asiantuntija Lauri Knuutti
p. 044 702 1296, Hoitajantie 3, DE1, 40620 Jyväskylä
lauri.knuutti@hyvaks.fi

Sosiaalityöntekijä Marjo Taanila
p. 014 269 1555, Hoitajantie 3, 40620 Jyväskylä
marjo.taanila@hyvaks.fi

Kuopion yliopistollinen sairaala

KYS, Näkökeskus 3501
postiosoite: PL 100, 70029 KYS

Näkövammaiset aikuiset ja kuurosokeat:
kuntoutusohjaaja Tuula Hartikainen
p. 044 717 9599
tuula.hartikainen@pshyvinvointialue.fi

Näkövammaiset lapset, kuopiolaiset ja siilinjärveläiset näkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjaaja Riitta Rajala
p. 044 717 2480
riitta.rajala@pshyvinvointialue.fi 

sosiaalityöntekijä Sari Jääskeläinen
p. 044 711 3583
sari.jaaskelainen@pshyvinvointialue.fi

Kymenlaakson keskussairaala

Kymenlaakson hyvinvointialue
Kotkantie 41, 48210 Kotka

näkövammaisten nuorten ja aikuisten kuntoutusohjaaja Ella Ström
p. 044 583 5942
ella.strom@kymenhva.fi

näkövammaiset ja neurologiset lapset Hannele Fransas
p. 044 583 5944
hannele.fransas@kymenhva.fi

Lapin keskussairaala

Silmätautien poliklinikka
PL 8041, 96101 Rovaniemi
käyntiosoite: Ounasrinteentie 22, Lisärakennus Väistö, 96400 Rovaniemi

Lapin keskussairaala kuntoutuspoliklinikan toimisto p. 040 768 5482

Lasten ja aikuisten aistien kuntoutusohjaaja Sanna Suopajärvi
p. 040 158 1718
sanna.suopajarvi@lapha.fi

Silmäpoliklinikan sosiaalityöntekijät
p. 040 162 9080
Iiris Satamo iiris.satamo@lapha.fi
Kati Ollila kati.ollila@lapha.fi

Mehiläinen Länsi-Pohja

Silmätautien poliklinikka

Kauppakatu 25, 94100 Kemi
Näkövammaisten kuntoutusohjaaja Laura Talvensaari
p. 040 573 4655
laura.talvensaari@mehilainen.fi

Mikkelin keskussairaala

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Kuntoutustutkimusyksikkö, Porrassalmenkatu 35–37, 50100 Mikkeli

Näkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjaaja Sirpa Halinen
p. 044 351 2654
sirpa.halinen@etelasavonha.fi

Näkövammaiset lapset: kuntoutusohjaaja Venla Taalas
p. 044 351 6582
venla.taalas@etelasavonha.fi

Sosiaalityö näkövammaiset, lapset:
Sosiaaliohjaaja Anna-Mari Vallenius
p. 044 351 2347
anna-mari.vallenius@etelasavonha.fi

Sosiaalityö näkövammaiset, aikuiset:
Sosiaalityöntekijä Päivi Laamanen
p. 044-351 2491
paivi.laamanen@etelasavonha.fi

Oulun yliopistollinen sairaala

Näkökeskus, PL 21, 90029 OYS
käyntiosoite: Medipolis, Kiviharjuntie 11, 90220 Oulu
p. 08 315 3307

kuntoutusohjaaja Anne Lappalainen
p. 050 579 4605
anne.lappalainen@pohde.fi

Näkövammaiset lapset ja nuoret:
kuntoutusohjaaja Merja Määttä
p. 0400 292 531
merja.maatta@pohde.fi

Näönkäytönohjaus:
kuntoutusohjaaja Hilkka Sassali
p. 08 315 3307
hilkka.sassali@pohde.fi

Liikkumistaidon ohjaus, kuntoutusohjaus:
kuntoutusohjaaja Esko Jutila
p. 0400 292 536
esko.jutila@pohde.fi

Kuntoutusohjaus:
Kuntoutusohjaaja Virpi Keränen
p. 0400 292 535
virpi.keranen@pohde.fi

Pohjois-Karjalan keskussairaala

PKSSK (Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä)
Silmäkeskus/Näönkuntoutus
Tikkamäentie 16/G2, 2. krs, 80210 Joensuu

Kuntoutusohjaus, näönkäyttö ja liikkumistaito:
kuntoutusohjaaja Anne Laitinen
p. 013 330 3339
anne.laitinen@siunsote.fi

Kuntoutusohjaus ja näönkäyttö:
kuntoutusohjaaja Helena Nupponen
p. 013 330 8092
helena.nupponen@siunsote.fi

Päijät-Hämeen keskussairaala

Aikuisten kuntoutus, Silmäklinikka
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti

Näkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjaaja Ritva Suokas
p. 03 819 4825, 044 719 5645
ritva.suokas@paijatha.fi

Näkövammaiset lapset ja aikuiset:
kuntoutusohjaaja Päivi Virta
p. 044 719 5644
paivi.virta@paijatha.fi

sosiaalityöntekijä Raija Virkkunen
p. 044 719 5587

Satakunnan keskussairaala

Silmäpoliklinikka, Sairaalantie 3, 28500 Pori

Näkövammaiset aikuiset, liikkumistaidon- ja näönkäytönohjaus:
kuntoutusohjaaja Lilli-Kaisa Lepomäki
p. 02 627 7858, 044 707 7858
lilli-kaisa.lepomaki@sata.fi

Näkövammaiset lapset, kuurosokeat aikuiset ja lapset sekä liikkumistaidon- ja näönkäytön ohjaus:
kuntoutusohjaaja Anne Laiho
p. 02 627 7848, 044 707 7848
anne.laiho@sata.fi

Savonlinnan keskussairaala

Kuntoutus/Esh, näönkuntoutus
PL 111, 57101 Savonlinna
käyntiosoite: Rakennus F1/3, 3. krs., Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna

kuntoutussuunnittelija Niina Jäske
p. 044 417 3320
niina.jaske@etelasavonha.fi

sosiaalityöntekijä Jaana Hämäläinen-Luukkainen
p. 040 167 9925
jaana.hamalainen-luukkainen@etelasavonha.fi 

Seinäjoen keskussairaala

Hanneksenrinne 7, 60220 Seinäjoki

kuntoutusohjaaja Marja Marttila
p. 050 474 4354
marja.marttila@hyvaep.fi

kuntoutusohjaaja Ville Rissanen
p. 050 474 4966
ville.rissanen@hyvaep.fi

kuntoutusohjaaja Tarja Jaskari
p. 050 474 4858
tarja.jaskari@hyvaep.fi

sosiaalityöntekijä p. 06 415 4690

Tampereen yliopistollinen sairaala

Näönkuntoutus Tays Hatanpää
PL 272, 33101 Tampere
käyntiosoite: Hatanpään puistosairaala, Gauffininkatu 3, 33900 Tampere

Aikuisten näkö- ja kuulonäkövammaisten kuntoutusohjaus ja apuvälinesovitukset, kaikenikäisten liikkumistaidonohjaus:
kuntoutusohjaaja Satu Andersson
p. 050 593 6406
satu.andersson@pirha.fi

Näkövammaisten lasten kuntoutus-, näönkäytön- ja liikkumistaidon ohjaus, apuvälinesovitukset:
kuntoutusohjaaja Heidi Haapalehto
p. 050 331 4878
heidi.haapalehto@pirha.fi

Näkövammaisten koululaisten (3. luokasta alkaen) ja aikuisten kuntoutusohjaus, apuvälinesovitukset:
kuntoutusohjaaja Margit Östman
p. 050 593 4321
margit.ostman@pirha.fi

Aikuisten näkövammaisten kuntoutusohjaus ja apuvälinesovitukset, kaikenikäisten liikkumistaidon ohjaus:
kuntoutusohjaaja Sinikka Yli-Kerttula
p. 050 436 9482
sinikka.yli-kettula@pirha.fi

Sosiaaliturva- ja kuntoutusasiat:
sosiaalityöntekijä Anna-Karita Äkräs
p. 044 485 9237
anna-karita.akras@pirha.fi

Turun yliopistollinen keskussairaala

Näköpoliklinikka R8 1A
PL 52, 20521 Turku
käyntiosoite: Rakennus 8, 1. krs, Kiinamyllynkatu 4-8, 20520 Turku

Näkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjaaja Maria Eklund
p. 040 593 4023
maria.eklund@varha.fi

Kuulonäkövammaiset aikuiset:
kuntoutusohjaaja Kirsi Liukkonen
p. 050 438 3629
kirsi.liukkonen@varha.fi

Näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset lapset:
kuntoutusohjaaja Anniina Perttula
p. 040 593 4024
anniina.perttula@varha.fi

Näönkäytönohjaus ja apuvälinepalvelut:
näönkäytönohjaaja Leena Kivi-Tuominen
p. 02 313 2514
leena.kivi-tuominen@varha.fi

Näkövammaisten ja -ongelmaisten optikkopalvelut:
optikko Elina Salminen
p. 02 313 2543
elina.salminen@varha.fi

Sosiaalityöntekijä:
Erkki Pitkänen
p. 02 313 1591
erkki.pitkanen@varha.fi

Vaasan keskussairaala

Kuntoutusohjaus
Sarjakatu 2 C 3, 65320 Vaasa

Näkövammaiset aikuiset:
kuntoutuskoordinaattori Saara Kaijanen
p. 040 728 8046
saara.kaijanen@ovph.fi 

Näkövammaiset lapset:
kuntoutuskoordinaattori Kristina Back-Kanev
p. 044 323 2425
kristina.back-kanev@ovph.fi

17 Kelan valtakunnalliset palvelunumerot  

Ks. Kelan palvelunumerot Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.  

Hyödyllisiä internetlinkkejä

• Ajoneuvoverosta Traficomin- Ulkoinen linkki ja verohallinnon- Ulkoinen linkki sivuilla
• Aluehallintoviranomainen- Ulkoinen linkki
• Asuntojen korjausavustukset (ARA)- Ulkoinen linkki
• Autoveronpalautus ja -huojennu (Vero.fi)- Ulkoinen linkki
• Celia-kirjasto- Ulkoinen linkki
• Eduskunnan oikeusasiamies- Ulkoinen linkki
• Eläketurvasta Kelan eläkeläiset-sivulla- Ulkoinen linkki sekä Eläketurvakeskuksen- Ulkoinen linkki, Työeläkevakuuttajat TELA ry:n- Ulkoinen linkki, Työeläke.fi- Ulkoinen linkki, Kevan- Ulkoinen linkki ja Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan- Ulkoinen linkki sivuilla
• Hallintolaista oikeusministeriön- Ulkoinen linkki ja Kuntaliiton sivuilla- Ulkoinen linkki
• Hallinto-oikeudet- Ulkoinen linkki
• Hoitoon pääsystä sosiaali- ja terveysministeriön- Ulkoinen linkki ja Kuntaliiton- Ulkoinen linkki sivuilla
• Ihmisoikeuskeskus- Ulkoinen linkki
• Kantelusta Aluehallintoviraston kanteluosiossa- Ulkoinen linkki sekä oikeusasiamiehen- Ulkoinen linkki, Oikeuskanslerinviraston- Ulkoinen linkki ja Valviran sivuilla: muistutus ja kantelu- Ulkoinen linkki
• Kela- Ulkoinen linkki
• Korkein hallinto-oikeus- Ulkoinen linkki
• Kunnat Kuntaliiton sivuilla- Ulkoinen linkki
• Kuntoutuksesta Kelan kuntoutussivuilla- Ulkoinen linkki sekä Valtiokonttorin- Ulkoinen linkki, Verven- Ulkoinen linkki ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen- Ulkoinen linkki sivuilla
• Kuntien eläkevakuutus- Ulkoinen linkki
• Kuluttajaneuvonta- Ulkoinen linkki
• Lainsäädäntö (finlex.fi)- Ulkoinen linkki
• Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta- Ulkoinen linkki
• Liikkumisesteisen pysäköintitunnus (Traficom)- Ulkoinen linkki
• Oikeuskansleri- Ulkoinen linkki
• Opaskoirista Opaskoirakoulun- Ulkoinen linkki ja Suomen Opaskoirakoulun- Ulkoinen linkki sivuilla
• Potilasvahinko- Ulkoinen linkki
• Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira- Ulkoinen linkki
• Sosiaali- ja terveysministeriö- Ulkoinen linkki
• Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta- Ulkoinen linkki
• Talous- ja velkaneuvonnasta Oikeus.fi-sivustolla- Ulkoinen linkki ja Takuusäätiön- Ulkoinen linkki verkkosivuilla
• Tapaturmista Tapaturmalautakunnan- Ulkoinen linkki ja Aluehallintoviraston- Ulkoinen linkki sivuilla
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos- Ulkoinen linkki
• Tietosuoja- Ulkoinen linkki
• Toimeentulotuki (Kela.fi)- Ulkoinen linkki
• Työeläkeasioista Työeläkevakuuttajat TELA ry:n- Ulkoinen linkki ja Työeläke.fi- Ulkoinen linkki-verkkosivuilla
• Työ- ja elinkeinotoimistot- Ulkoinen linkki
• Työsuojelu- Ulkoinen linkki
• Vakuutusoikeus- Ulkoinen linkki
• Valtiokonttori- Ulkoinen linkki
• Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus- Ulkoinen linkki
• Vammaispalvelujen käsikirja (THL- Ulkoinen linkki
• Veronmaksukyvyn alentumisvähennys (Vero.fi)- Ulkoinen linkki
• Vakuutuskuntoutus (Verve)- Ulkoinen linkki
• Yhdenvertaisuus työssä (tyosuojelu.fi)- Ulkoinen linkki
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu- Ulkoinen linkki
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta- Ulkoinen linkki
• Yleinen oikeusapu- Ulkoinen linkki