Pistekirjoitus
Perustiedot pistekirjoituksesta
Pistekirjoitus on sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten ihmisten luku- ja kirjoitustaito. Pistekirjoitus, äänitteet, näkemisen apuvälineet ja tietotekniset ratkaisut ovat toisiaan täydentäviä tiedonsaantitapoja.
Ranskalaisen Louis Braillen vuonna 1824 kehittämä pistekirjoitus on kohokirjoitusta, jota luetaan sormin. Pistekirjoitus ei ole kieli vaan kirjoitusjärjestelmä, joka on perustaltaan samanlainen kaikkialla maailmassa.
Braillen pistekirjoitusjärjestelmässä on kuusi pistettä, joista saadaan 63 erilaista pistemerkkiä, kuten aakkoset ja välimerkit. Muut merkit muodostetaan yhdistelemällä.
Suomessa on noin 1 500–2 000 pistekirjoituksen käyttäjää. Suurin osa näkövammaisista ihmisistä on heikkonäköisiä, jotka pystyvät sopivien apuvälineiden avulla lukemaan painettua tekstiä.
Sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle ihmiselle pistekirjoitustaito on avain itsenäiseen tiedonsaantiin. Pistekirjoituksen hallitseminen on välttämätöntä muun muassa kielen oppimisessa, sillä vain itse lukemalla voi oppia sanojen oikeinkirjoituksen.
Julkisissa tiloissa olevat pistemerkinnät auttavat liikkumisessa ja asioinnissa. Pistekirjoituksella voi tehdä muistiinpanoja ja merkitä tarve-esineitä.
Pistekirjoitusmerkistö
Pisteiden numerointi
Pistekirjoitus perustuu kuudesta pisteestä muodostuvaan soluun.
Vasen yläpiste on 1-piste, vasen keskipiste on 2-piste ja vasen alapiste 3-piste. Solun oikeassa reunassa ovat allekkain ylimpänä 4-piste, keskellä 5-piste ja alimpana 6-piste.
Aakkoset, numerot ja välimerkit
Kirjaimet a–j muodostetaan ylä- ja keskipisteillä eli 1-, 2-, 4- ja 5-pisteillä. Tätä kutsutaan perusriviksi.
Kun perusriviin lisätään 3-piste eli vasen alapiste, saadaan kirjaimet k–t.
Kun perusriviin lisätään 3- ja 6-pisteet eli molemmat alapisteet, saadaan kirjaimet u–z. Koska Braille kehitti kirjaimiston ranskan kielelle, w, å, ä ja ö poikkeavat tästä.
Numerot ovat yhdistelmämerkkejä, jotka muodostetaan kirjoittamalla numeromerkki, pisteet 3, 4, 5 ja 6 kirjainten a–j eteen.
Kymmenen välimerkkiä muodostuvat "pudotetusta" perusrivistä.
Muiden välimerkkien muodostamiseen ei ole yhtenäistä sääntöä.
Pistekirjoituksen koko
- yhden pisteen korkeus 0,53 mm
- yhden pisteen halkaisija 1,5 mm
- solun korkeus 6,5–7 mm
- solun leveys 4 mm
- solujen väli 2,29 mm
Pistekirjoituksen koko vaihtelee hieman tulostustavasta, paperin laadusta tai pistimestä riippuen.
Monikäyttöinen pistekirjoitus
Pistekirjoitus on kehittynyt nykyaikaisia tarpeita vastaavaksi. Vuosikymmenten kuluessa joitain merkkejä on uudistettu. Myös uusia merkkejä on otettu käyttöön. Kirjainten tai merkkien uudistuessa pistekirjoitusjärjestelmään on kehitetty uusi merkki.
Matematiikan, fysiikan ja kemian kaavoilla on omat merkkinsä. Nuotit ja pelikorttien symbolitkin voidaan kirjoittaa pistekirjoituksella. @-merkki on esimerkki uusimmista pistemerkeistä. Suomessa käyttöön otettavista merkeistä päättää Pistekirjoituksen neuvottelukunta- Ulkoinen linkki.
Pistejärjestelmä tietotekniikassa
Tietokoneeseen liitettävissä apuvälineissä kuten pistekirjoitusnäytöissä käytetään 8-pisteistä kirjoitusjärjestelmää. Ylimääräiset alapisteet antavat lisäinformaatiota ja säästävät tilaa. Niillä merkitään esimerkiksi isot alkukirjaimet, jotka 6-pisteen järjestelmässä vaativat erillisen merkin. Pistekirjoituksen jo osaava oppii kahdeksan pisteen järjestelmän yleensä vaivattomasti.
Lyhennekirjoitus
Pistekirjoitus vie noin kolme kertaa enemmän tilaa kuin mustapainettu kirjoitus. Kirjoituksen tiivistämiseksi joissakin kielissä, muun muassa englannissa ja saksassa käytetään lyhennekirjoitusta. Suomessa lyhennekirjoituksen käyttö jäi vähäiseksi ja lopulta unohduksiin.
Suomen kielen pistelyhenteiden opas on haluttu säilyttää aiheesta kiinnostuneiden tutkittavaksi. Lyhennekirjoitusta ei ole tarkoitus elvyttää tai ryhtyä opettamaan. Se on kuitenkin osa näkövammaishistoriaa. Opas on Vuoden 1997 näköispainos.
Lyhennekirjoitusopas on Braille-neuvottelukunnan (nyk. Pistekirjoituksen neuvottelukunta) hyväksymä ja tulee kevään 2023 aikana Pistekirjoituksen neuvottelukunnan sivuille- Ulkoinen linkki.
Lyhennekirjoituksen oppaan pistekirjoitusversion voi myös ostaa Taktiilista.- Ulkoinen linkki
Pistekirjoituksen tuottaminen
Pistekirjoitusta tuotetaan
- pistekirjoitustaululla ja pistimellä
- mekaanisella tai elektronisella pistekirjoituskoneella
- tietokoneeseen liitettävällä pistetulostimella
- pistepainokoneilla Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapainossa- Ulkoinen linkki.
Pistekirjoitustarrat kirjoitetaan muoville pistekirjoituskoneella tai taululla ja pistimellä. Dymo-kirjoittimella on mahdollista kirjoittaa pistemerkintöjä osaamatta pistekirjoitusta, koska laitteessa on myös tavalliset kirjaimet.
iOS-laitteisiin eli esimerkiksi iPhone-älypuhelimiin voi ladata MBraille-sovelluksen- Ulkoinen linkki, jolla pistekirjoitusta kirjoitetaan kosketusnäytölle. Samaan tapaan toimii iPhonen pistesyöttö näytölle -ominaisuus. Varsinainen MBraille-sovellus on kuitenkin toiminnoiltaan monipuolisempi.
Pistekirjoitusmuunnin
Pistekirjoituksen muunnosohjelma on helppo tapa nähdä, miltä teksti näyttää suomalaisena pistekirjoituksena.
Pistekirjoituksen opiskelu
Jokainen voi oppia pistekirjoitusta. Näkövammaiset lapset oppivat pistekirjoituksen oppiessaan lukemaan ja kirjoittamaan. Myöhemmällä iällä vammautunut soveltaa jo olemassa olevaa lukutaitoaan uuteen merkkijärjestelmään. Pistemerkkien oppiminen näönvaraisesti sujuu ehkä nopeasti - aikaa vie tuntoaistin harjaannuttaminen.
Pistekirjoituksen opetusta näkeville
Näkövammaisten liiton vuosittain järjestämä Pistekirjoituksen perusteet -kurssi on näkeville suunnattu koulutus, jossa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan pistekirjoitusta näön avulla. Koulutus on tarkoitettu pistekirjoitusta työssään tarvitseville eri alojen ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Katso tapahtumakalenteristamme tulevat kurssit.
Itseopiskelu - Pistele menemään
Pistele menemään! -oppimateriaali on tarkoitettu itsenäiseen näön avulla tapahtuvaan opiskeluun. Tavoitteena on oppia lukemaan pistekirjoituksella painettua tavanomaista tekstiä ja kirjoittamaan taululla ja pistimellä tai pistekirjoituskoneella.
Oppimateriaali koostuu kahdesta vihosta. Ensimmäisessä vihossa esitellään pistekirjoitusjärjestelmän periaatteet ja opastetaan kirjoittamisessa. Vihko sisältää myös pistekirjoitukseen liittyvää yleistä tietoa mm. kohokartoista ja -kylteistä sekä pistekirjoituksen postittamisesta. Tässä vihossa ovat myös harjoitusten ja esimerkkien mustatekstiset vastineet.
Harjoitusvihko sisältää pistekirjoitusta, mutta ei ohjeita eikä oikeita ratkaisuja. Harjoitukset havainnollistavat miltä pistekirjoitus näyttää ja tuntuu. Opiskelu tapahtuu siis kahta vihkoa käyttäen. On helppo haastaa itseään lukemaan kun peittää mustatekstin. Sivunumeroiden avulla löytyy oikea kohta kummastakin vihosta.
Ensimmäisen, mustatekstisen, vihon vaihtoehtona on PDF-versio, jonka voi ladata alla olevasta linkistä.
Koulunkäynninohjaajille ja opettajille perehdytystä pistekirjoitukseen järjestää Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri- Ulkoinen linkki.
Pistekirjoituksen opetusta näkövammaisille aikuisille
Kuntoutus-Iiriksen kuntoutusjaksot
Pistekirjoituksen opiskelu kuuluu muiden näkövammaistaitojen ohella Kuntoutus-Iiriksessä järjestettävien kuntoutusjaksojen ohjelmaan. Jaksojen aikana voi tutustua pistekirjoitukseen ja aloittaa alkeiden opiskelun. Jaksoilta saa myös tukea yksilöllisen pistekirjoituksen opiskelusuunnitelman tekemiseen.
Alueellinen pistekirjoituksen ohjaus
Pistekirjoitusta on mahdollista opiskella alueellisen pistekirjoitusohjaajan tuella eri puolilla maata. Opiskeluun voi hakea rahoitusta omasta kunnasta vammaispalvelulain perusteella tai keskussairaalalta kuntoutuksena.
Hakemusten teossa auttavat Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat. Yksilöohjauksen hakemuksen liitteeksi tarvitaan ohjaussuunnitelma. Sen laatii alueellinen pistekirjoitusohjaaaja yhdessä asiakkaan kanssa.
Opintokerhot
Osalla Näkövammaisten liiton alueyhdistyksistä on omia pistekirjoituskerhoja tai -opintopiirejä. Kansalais- ja työväenopistot järjestävät joskus pistekirjoituskursseja.
Ammattiopisto Liven Leppävaaran toimipaikka
Ammattiopisto Live on ammatillinen erityisoppilaitos vaativaa erityistä tukea opiskelussaan tarvitseville opiskelijoille. Leppävaaran toimipaikassa on pitkä perinne näkövammaisten opetuksessa ja ohjauksessa (ent. Arlan toimipaikka). Pistekirjoituksen opetus sisältyy opintoihin, silloin kun opiskelija sitä tarvitsee, lähinnä valmentavassa koulutuksessa, mutta tarvittaessa myös muulloin.
Pistekirjoituksen opetusta näkövammaisille lapsille
Näkövammaiset lapset harjoittelevat luku- ja kirjoitusvalmiuksia jo esikouluiässä erilaisten kohomateriaalien avulla. Varsinainen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen alkaa ensimmäisellä luokalla.
Tukipalvelut määrittyvät aina oppilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri- Ulkoinen linkki tarjoaa oppilaalle esimerkiksi ohjauskäyntejä ja tukijaksoja. Pistekirjoitusopetus on osa tätä palvelua. Tukipalvelut ovat opetustoimelle maksullisia.
Suomessa on kaksi näkövammaisten erityiskoulua: Valteri Onerva- Ulkoinen linkki Jyväskylässä ja Valteri Skilla- Ulkoinen linkki Helsingissä. Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin.
Aineistoa pistekirjoituksella
Pistekirjoituslehdet
Näkövammaisten liiton pistelehtiä ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostitse lehtitilaukset@nkl.fi tai puhelimitse 09 3960 4656 (ti–to klo 9–15):
- Näkövammaisten Airut- Ulkoinen linkki on Näkövammaisten liiton jäsenlehti. 7 numeroa/vuosi. Maksuton.
- Pistiäinen on Näkövammaisten liiton julkaisu, joka on tarkoitettu aloittelevalle pistelukijalle. 6 numeroa/vuosi. Maksuton.
- Naskali on lasten ja nuorten lehti ja Näkövammaisten liiton julkaisu. 4 numeroa/vuosi. Maksuton.
Muiden tuottamat suomenkieliset pistekirjoituslehdet:
- Pisteposti on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n julkaisu. 6 numeroa/vuosi. Hinta 30 € vuonna 2021, tilaukset toimisto@kulttuuripalvelu.fi.
- Tuntosarvi on Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisu. 9 numeroa/vuosi. Hinta 25 € vuonna 2021 ja Suomen kuurosokeat ry:n jäsenille maksuton. Tilaukset viestinta@kuurosokeat.fi tai p. 040 7532 026.
- Kirkkoposti on Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen julkaisu. 6 numeroa/vuosi, joista 3 pistelehtenä ja 3 podcastina. Maksuton. Tilaukset arja.kunnaala@evl.fi.
Ruotsinkielisiä pistekirjoituslehtiä julkaisee Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf. Järjestön oma lehti on Synvinkel. Sen lisäksi julkaistaan kolmea pistelehteä. Ruotsinkielisten pistelehtien lisätiedot ja tilaukset FSS:n verkkosivuilla- Ulkoinen linkki.
Muut pistekirjoitusjulkaisut
- Yliopiston almanakka. Kestotilaus Näkövammaisten liitosta: lehtitilaus@nkl.fi, yksittäiskappaleiden tilaukset Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapainosta- Ulkoinen linkki.
- Näkövammaisten liiton Taktiili-kirjapaino- Ulkoinen linkki tarjoaa muuntopalvelua mustavalkotekstistä pisteille ja päinvastoin. Kirjapaino muuntaa edullisesti pistekirjoitukseksi yksityis- ja viranomaiskirjeet, käyttöohjeet ja tiedotteet. Kirjapaino tekee myös yksilöllisiä tuotteita, kuten onnittelukortteja.
- Pistekirjoituksen käyttö julkisissa tiloissa ja tuotemerkinnöissä on suositeltavaa. Vuoden 2006 alusta lähtien EU on määrännyt, että lääkepakkauksissa tulee olla lääkkeen kauppanimi ja vahvuus myös pistemerkintöinä.
- Pistekirjoituksella painettua tieto- ja kaunokirjallisuutta, oppikirjoja ja nuotteja lainaa Celia-kirjasto- Ulkoinen linkki.
- Muita pistemerkinnöin varustettuja apuvälineitä ovat muun muassa rannekello, pelikortit, erilaiset keittiötarvikkeet ja lelut. Niitä myy Aviris-apuvälinemyymälä- Ulkoinen linkki.
Historiaa
Pistekirjoitusjärjestelmän kehitti ranskalainen Louis Braille. Pistekirjoitusta alkuun myös vastustettiin, mutta lopulta se nostettiin ansaitsemaansa arvoon.
Lisätietoja
Lisätietoja pistekirjoituksesta ja pistekirjoituksen opiskelusta:
koulutussuunnittelija Eeva-Liisa Koskinen
Näkövammaisten liitto ry
p. 09 396 041 / vaihde