Alle 16-vuotiaan vam­mais­tuen hakeminen

Alle 16-vuotiaan vammaistuen saaminen edellyttää, että vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Rasituksella tarkoitetaan konkreettisia toimia ja ylimääräistä työtä. Sidonnaisuudella tarkoitetaan ajallisesti sitovaa hoitoa tai huolenpitoa ja se rajoittaa elämää.

Hoidolla tarkoitetaan lähinnä lapselle terveyden huollossa suunniteltua hoitoa. Huolenpidolla tarkoitetaan lapsen auttamista ja tukemista kasvussa, kehityksessä ja arjen toiminnoissa.

Vamma tai sairaus tulee olla diagnosoitu. Lapsen kasvaessa ja kehittyessä tuen tarve voi muuttua, siksi myös tuen taso voi muuttua.  Tämän vuoksi tuki myönnetään määräaikaisena, mutta siihen voi hakea jatkoa. 

Tuen määrä

Lapsen vammaistukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna ja se on veroton etuus. Tuen tasoa määriteltäessä otetaan huomioon lapsen kokonaistilanne. Tuki voidaan myöntää takautuvasti enintään puolen vuoden ajalta.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Korotettua vammaistukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa.

Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja lähes ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta.  Pienellä taapero- tai leikki-ikäisellä sokealla sekä vaikeasti kuulonäkövammaisilla tai kuurosokeilla lapsilla on oikeus ylimpään vammaistukeen. Tuen määrät voi tarkistaa Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.

Hakeminen

Vanhempi tai muu huoltaja hakee lapselle vammaistukea.

Hakemukseen liitetään enintään 6 kk vanha lääketieteellinen selvitys. Yleensä se on lääkärinlausunto C tai B. Myös sairauskertomus, potilaskertomus tai kuntoutussuunnitelma saattaa riittää, mikäli siinä on tuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Vinkki: tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten. On tärkeää, että lääkäri ottaa lausunnossaan kantaa nimenomaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen sekä siihen, onko tilanne paraneva, pysyvä vai huononeva. 

Vammaistukea ja sen jatkoa haetaan Kelan hakemuslomakkeella EV 258- Ulkoinen linkki. Jatkohakemus tulee tehdä hyvissä ajoin, viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen tuen päätymisestä. Ota itsellesi kopiot hakemuksesta ja lääkärinlausunnosta. Niistä saattaa olla hyötyä, kun teet jatkohakemusta.

Korotus

Vammaistukeen voi hakea korotusta.  Korotushakemukseen tarvitaan uusi lääkärinlausunto, paitsi jos korotusta haetaan erityiskustannusten perusteella.

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää erityiskustannusten perusteella, jos perusvammaistuen kriteerit täyttyvät ja hyväksyttäviä erityiskustannuksia arvioidaan olevan keskimäärin korotetun vammaistuen verran kuukaudessa.

Erityiskustannukset

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan vammasta tai sairaudesta aiheutuvia kustannuksia, siltä osin kuin hakija vastaa niistä itse. Vain niiden vammojen ja sairauksien aiheuttamat kustannukset huomioidaan, jotka ovat oikeuttaneet vammaistukeen.

Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi:

• Julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta ja tutkimuksista perittävät maksut
• Lääkärin määräämästä kuntoutuksesta ja terapiasta aiheutuvat kustannukset 
• Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen omavastuut
• Lääkärin sairauteen tai vammaan liittyvät lääkkeet maksukattoon saakka.

Hakemuksen täyttäminen

Lapsen sairaudet ja vammat ja niiden hoito (kohta 2)

Kirjaa kaikki lapsen vammat ja sairaudet, joihin hän tarvitsee hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta ja joista aiheutuu vanhemmille rasitusta ja sidonnaisuutta.  Kirjaa ensimmäiseksi ne, jotka vaikuttavat eniten. Kuvaa omin sanoin toiminnallista näköä, esimerkiksi näöntarkkuudet, millainen on näkökenttä, onko ongelmia hämäränäkemisessä tai häikäistymisessä. Voit jatkaa lisätiedoissa kohdassa 12.

Lapsen avun ja huolenpidon tarve (kohta 3)

Vertaa lastasi samanikäiseen vammattomaan/terveeseen lapseen ja hänen huolenpitoonsa. Kuvaa toimintakykyä ja toimintarajoitteita mahdollisimman konkreettisesti. Koulusta saatua palautetta voi hyödyntää. Hakemukseen mahtuu vain vähän tekstiä, joten voit kirjata kuvauksen erilliselle liitteelle.

Voit käyttää hakemusta täyttäessäsi seuraavia apukysymyksiä.

a. Tarvitseeko lapsi apua tai valvontaa liikkumisessa?

• Miten lapsi liikkuu ikäiseensä verrattuna (ryömiminen, konttaaminen, istuminen, kävely, juoksu)? Kompasteleeko, tarvitseeko tukea?
• Onko lapsella vaarantajua? Karkaileeko lapsi? Tarvitseeko lasta tarkkailla jatkuvasti?
• Täytyykö lapsen kanssa liikkua opastusotteessa vieraassa ympäristössä liikuttaessa?
• Käyttääkö lapsi liikkumisen apuvälinettä, kuten valkoista keppiä, dallaria tai pyörätuolia?
• Miten lapsi hahmottaa ympäristöä ja liikennettä? 
• Miten portaissa ja liukuportaissa liikkuminen sujuu?
• Näkeekö lapsi liikennevalot, lähestyvän bussin numeron, näkeekö jäädä oikeassa paikassa pois kyydistä?
• Onko lapsella liikkumistaidonohjausta?
• Tarvitseeko lapselle järjestää saattaja tai kyyti koulu- tai harrastusmatkoille?
• Onko lapsen liikkumisen tueksi tarvittu kodin muutostöitä?
• Onnistuuko lapsen pyöräily, uinti, hiihtäminen, luistelu iän mukaisesti? Tarvitseeko lapsi erityisiä liikuntavälineitä (esimerkiksi perä- tai tandempyörää)?

b. Tarvitseeko lapsia apua tai ohjausta päivittäisistä toiminnoista.

Hygieniasta huolehtiminen

• Sujuuko suihkussa käynti, hiusten ja hampaiden pesu, käsi- ja intiimihygieniasta huolehtiminen (esim. kuukautiset), WC-käynnit (tarpeen tunnistaminen, pyyhkiminen), saunominen ja ihon rasvaaminen?
• Tarvitseeko lapsi tukea tasapainoon, esim. saunassa?
• Tunnistaako hygieniatuotteet?

Pukeutuminen

• Tarvitseeko lapsi apua pukeutumisessa ja riisumisessa: pukeutumisjärjestyksessä, napeissa ja neppareissa, vetoketjuissa ja kengännauhoissa, sään ja tilanteen mukaisten vaatteiden valinnassa?
• Paljonko pukeutumiseen, sen ohjaamiseen ja avustamiseen menee aikaa? Onko lapsi haluton pukeutumaan ja heittäytyy veltoksi?

Ruokailu

• Miten sujuu syöminen: nieleminen, pureminen, tuntoyliherkkyydet?
• Syökö lapsi ikätasoisesti: siisteys, omatoimisuus, aterimien käyttö, kaatuileeko lasi tai lautanen, tarvitseeko ruoka soseuttaa, ruuan annostelu ja säännöstely?
• Tarvitseeko lapsi enemmän apua aamupalan tai välipalan valmistuksessa ikäisiinsä nähden?

Nukkuminen

• Rauhoittuuko lapsi helposti nukkumaan ja onko yöuni levollista?
• Onko nukkumista varten tehty erityisjärjestelyjä?
• Onko lapsella poikkeuksellista väsymistä?

Rutiinit ja siirtymätilanteet

• Miten lapsi hyväksyy rutiineista poikkeamisen?
• Miten sujuu siirtyminen tehtävästä tai paikasta toiseen (esimerkiksi leikin lopettaminen tai päiväkodista kotiin lähteminen)?

Kodinhoito

• Sotkeeko lapsi ikätasoaan enemmän vaatteita?
• Tarvitseeko myös muun perheen kiinnittää huomiota tavaroiden ja lelujen järjestyksessä pysymiseen?
• Onnistuuko lapselta ikätasoisesti vuoteen petaaminen, lakanoiden vaihto?
• Onnistuuko ikätasoisesti kotityöt: tavaroiden järjestely, roskien vienti, pöydän kattaminen, imurointi?

c. Tarvitseeko lapsi apua näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa?

• Mitä näkemisen apuvälineitä lapsella on käytössä? Miten sujuu niiden käytön opetteleminen ja toimivuudesta huolehtiminen? Esimerkkeinä suurennuslasit, suurennuslaitteet, kiikarit, näkövammaisen apuvälineillä varustettu tietokone, äänikirjojen kuuntelulaitteet, pistekirjoituskone.
• Heitteleekö lapsi silmälasejaan, vääntyykö sangat, joudutaanko laseja korjauttamaan usein?
• Onko vanhempien pitänyt opetella pistekirjoitusta? 
• Onko käytössä kuulolaite? Miten viittominen onnistuu kuulokojeen ollessa pois käytöstä?
• Miten onnistuu puheen tukeminen, opettaminen ja harjoitteiden teko? Onko käytössä kommunikaatiolaite, tukiviittomia, kuvakommunikaatio, esinekommunikaatio? Tarvitseeko materiaali muokata moniaistiseksi?
• Onko perheenjäsenten ja lähiympäristön pitänyt opetella käyttämään korvaavia kommunikaatiomenetelmiä?

d. Tarvitseeko lapsi apua sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, esimerkiksi itsensä ilmaisussa, leikeissä, suhteissa muihin lapsiin tai aikuisiin?

• Leikkitaitojen opettaminen, leikin mallittaminen ja sanoittaminen näkövammaiselle
• Leikki- ja pelivälineiden muokkaaminen moniaistiseksi
• Tarvitseeko lapsi apua leikki- ja vuorovaikutustilanteissa?
• Pystyykö lapsi omatoimisesti tapaamaan kavereitaan? Millaista tukea tarvitaan?
• Pystyykö lapsi osallistumaan harrastuksiin omatoimisesti? Millaista tukea tarvitaan?
• Ympäristön, tapahtumien, kaukana olevien kohteiden ja toisten ihmisten kuvailu näkövammaiselle.
• Ilmeiden ja eleiden opettaminen.
• Lapsen keskittyminen, omaehtoisuus, jumiutuminen, vuoron odottaminen, pettymyksensietokyky, oman toiminnan ohjaus, sosiaaliset taidot ja ajantaju. Onko näissä vaikeutta?
• Onko aistiyliherkkyyksiä?

e. Tarvitseeko lapsi apua sairauden hoidossa, esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa tai verensokerin mittaamisessa?

• Miten lapsi suostuu ottamaan lääkkeet?
• Vaativatko lääkäri- ja laboratoriokäynnit normaalia enemmän aikaa ja säätöä?
• Millaisia sairaanhoidollisia toimenpiteitä lapselle tehdään säännöllisesti?

f. Tarvitseeko lapsi apua, ohjausta tai valvontaa jossain muussa asiassa?

• Vaatiiko uusien taitojen opettaminen kädestä pitäen ohjaamista? Viekö se kovasti aikaa, vaatiiko useita toistoja?
• Onko lapsella maneerimaista käytöstä? Aiheuttaako niiden estäminen ja poisopettaminen rasitusta? 
• Onko lapselle kuvailtava esimerkiksi tv-ohjelmien tai elokuvien tapahtumia, toimintaympäristöä ja tapahtumia?
• Tarvitseeko lapsi jatkuvaa valvontaa vaaratilanteisiin joutumisen välttämiseksi?
• Vanhemman osallistuminen lasta koskeviin palavereihin: kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma, koulupalaverit. 
• Toimiiko vanhempi lapsen henkilökohtaisen avun tai avustajan työnantajana, ohjaako avustajaa tehtävissä?
• Onko vanhempi lyhentänyt työaikaansa lapsen hoidon, huolenpidon tai kuntoutustarpeiden vuoksi?

Päivähoito/varhaiskasvatus (myös lomakkeen kohdassa 4 kysytään päivähoidosta)

• Tarvitaanko päiväkodissa erityisjärjestelyjä, avustajapalveluja, erityisopetusta?
• Onko päivähoito järjestetty muualla kuin lähipäiväkodissa (esim. erityispäiväkodissa)?
• Onko kuljetuksen suhteen tehty erityisjärjestelyjä?

Koulunkäynti (myös lomakkeen kohdassa 5 kysytään koulunkäynnistä)

• Tarvitaanko koulussa erityisjärjestelyjä, kuten pienryhmä- tai erityisopetusta?
• Onko koulunkäynti järjestetty muualla kuin lähikoulussa (esim. Erityiskoulussa, tukijaksot Valteri koulussa)? 
• Onko lapsella avustaja? Onko yhteydenpito avustajan kanssa työllistävää? 
• Miten on järjestetty aamu- ja iltapäivähoito?
• Onko kuljetuksen suhteen tehty erityisjärjestelyjä? 
• Onko lasta tuettava ikäkautta vastaavaa tarvetta enemmän läksyjen tekemisessä?

Kuntoutus (myös lomakkeen kohdassa 6 kysytään kuntoutuksesta)

• Terapiat, terapiaharjoitusten tekemisestä huolehtiminen.
• Kuntoutusjaksot.
• Näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutusohjelma La-Ku:n käyttäminen ja harjoitteiden tekeminen kotona.
• Apuvälineiden sovitukset, niiden käytön opettelu ja huollot.

Ilmoitusvelvollisuus

Kelaan on ilmoitettava olosuhteiden muutoksista, kuten:

• Lapsen terveydentila muuttuu ja hoidosta, huolenpidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen määrä vähenee merkittävästi.
• Muutokset lapsen huoltajuudessa.
• Lapsen osoite muuttuu, lapsi muuttaa ulkomaille tai palaa Suomeen.
• Vammaistuesta vähennettävissä tuissa tai niiden määrissä tapahtuu muutoksia.

Muutokset voivat vaikuttaa lapsen oikeuteen saada tukea. Tällöin tukea voidaan maksaa liikaa tai liian vähän. Muuttuneissa tilanteissa voi olla tarpeen täyttää uusi hakemus. Jos lapsen terveydentila on olennaisesti parantunut, Kela voi lakkauttaa tuen.

Lisätietoja

• Kela- Ulkoinen linkki
• Palvelupolkumalli- Ulkoinen linkki