Hen­ki­lö­koh­tai­sen avun hakeminen

Mitä henkilökohtainen apu tarkoittaa 

Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.  Henkilökohtainen apu sisältää välttämättömän avustamisen kotona ja kodin ulkopuolella päivittäistoimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa sinua omien valintojesi toteuttamisessa ja elämään oman näköistä elämää. 

Hakeminen 

Henkilökohtaista apua haetaan hyvinvointialueen vammaispalveluista. Hakulomakkeet vaihtelevat alueittain. Hakemuksen voi tehdä myös vapaamuotoisesti. Toimintakyvyn ja avuntarpeen kuvauksen voit kirjata erilliselle paperille liitteeksi, jolloin lomakkeen kirjoitustila ei rajoita kuvaustasi.  Muista kirjoittaa liitteeseen tai vapaamuotoiseen hakemukseen oma nimesi ja henkilötunnuksesi. Yleensä hakemuksen liitteeksi tarvitaan terveydenhuollon lausunto. 

Kerro hakemuksessa omien sairauksiesi ja toiminnallisen näkökykysi lisäksi, mihin kaikkeen henkilökohtaista apua tarvitset ja minkä verran. Kun määrittelet avuntarvettasi, pidä mielessäsi kysymys: mitä tekisin itse, jos näkisin paremmin? Henkilökohtaista apua ja sen tuntimäärää arvioitaessa voit pitää avun päiväkirjaa, johon kirjataan ylös ne tilanteet, joissa olet tarvinnut tai olisit tarvinnut apua. 

Voit kuvata näkövamman tuomaa avuntarvetta konkreettisin esimerkein, esimerkiksi: 

• tiedonsaanti: postin lukeminen, kirjoittaminen, puhelinnumeroiden/osoitteiden/aukioloaikojen etsiminen, puhelimen käyttö/soittaminen, laskujen maksaminen 
• asiointi ja vieraassa ympäristössä liikkuminen: vuoronumeron käyttö, suunnistautuminen,   
• ostoksilla käynti: ruokakaupassa tuotteiden löytäminen, hintojen/vaakanumeroiden etsiminen, punnitus, päivämäärien /tuoteselosteiden tarkistaminen, esim. vaateostoksilla värin, koon ja hinnan tarkistaminen 
• ruoanlaitto: ruoan kypsyyden tarkistaminen, uunin/hellan käyttö, elintarvikkeiden päivämäärien ja käyttökelpoisuuden tarkistaminen 
• terveydenhoito: ihon kunnon tarkistaminen, verenpaineen/verensokerin mittaus 
• hygienia: peseytyminen, pesuaineiden erottaminen, parranajo, kynsien leikkaaminen  
• pukeutuminen ja ulkonäön tarkistaminen: vaatteiden tunnistaminen, värien tarkistaminen, hiusten laittaminen, meikkaaminen 
• vaatehuolto: pyykkien lajittelu ja peseminen, nappien ompelu 
• kodin puhtaus ja huoltotyöt: Päivittäiset siivoustoimet, roskien erottaminen, siivousjäljen havaitseminen 
• fyysisen kunnon ylläpito: kävely, uiminen, jumpat 
• lapsen hoito, auton huoltaminen, muu avuntarve 
• yhteiskunnallinen osallistuminen, harrastaminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpito: kyläily, ystävien tapaaminen, harrastuksissa avustaminen 
• työ, opiskelu. 

Hakemuksessa pyydetään usein ilmoittamaan toivottu henkilökohtaisen avun tuntimäärä viikko- tai kuukausitasolla. Henkilökohtaista apua tulee myöntää päivittäistoimiin kotiin ja kodin ulkopuolelle, työhön ja opiskeluun sen verran kuin tarvitset. Tämän lisäksi vapaa-aikaan, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa.  

Henkilökohtaista apua voidaan järjestää työnantajamallilla, palvelusetelillä, hyvinvointialueen omana tuotantona tai ostopalveluna. Hakemukseen voit kirjata, jos sinulla on tiedossa henkilö, joka voisi alkaa avustajaksi. Puoliso tai oma lapsi ei voi toimia avustajana. 

Ennen päätöksentekoa sosiaalitekijä tekee tai päivittää palvelusuunnitelman esimerkiksi kotikäynnillä tai puhelimitse. Sinulle tärkeiden henkilöiden läsnäolo on sallittua. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa tuo avoimesti esille avuntarpeesi. Palvelusuunnitelma on asiakirja, jossa käydään läpi kaikki tarvitsemasi apu ja käytössäsi olevat tukitoimet. 

Toimintakyvyn kuvaus hakemuksessa 

Esimerkkejä siitä, miten voit kuvata toiminnallista näköäsi ja muuta toimintakykyäsi hakemuksessasi. 

Näkökyvyn kuvaus hakemuksissa 

Lähinäkö: 

• näetkö lukea postisi tai pakkausmerkinnät apuvälineillä 
• pystytkö lukemaan pitempiä tekstejä apuvälineillä, esimerkiksi asiakirjoja tai sanomalehteä 
• pysytytkö täyttämään lomakkeita 
• pystytkö käyttämään tietokonetta omatoimisesti 
• näetkö käyttää automaatteja ja maksupäätteitä 
• näetkö ilmeitä ja eleitä ja tunnistatko ihmiset kasvoista. 

Kaukonäkö: 

• näetkö hahmottaa vierasta ympäristöä, pystytkö lukemaan opasteita, katujen kylttejä tai talon numeroita 
• pystytkö käyttämään julista liikennettä, näetkö aseman opastaulut ja laiturimerkinnät. 

Näkökenttä 

• onko näkökentässäsi puutosalueita 
• jos niin, millaisia (esimerkiksi näkökenttä on putkimainen, näkökentänpuolipuutos tai epätasainen näkökenttä) 
• aiheuttaako näkökentän puutokset törmäilyä, vaaratilanteita tai onko kohteiden löytäminen vaikeaa. 

Hämäränäkö 

• onko hämärässä näkeminen normaalia heikompaa 
• oletko hämäräsokea. 

Häikäistyminen 

• häikäistytkö normaalia herkemmin  
• sokaistutko häikäisevästä valosta tai auringon paisteesta. 

Kontrastiherkkyys 

• jos kontrastinäköäsi on tutkittu, niin kerro tutkimuksen tuloksista ja miten se vaikuttaa, esimerkiksi tarvitsetko voimakkaat kontrastit erottaaksesi kohteet toistaan. 

Silmien yhteis- ja syvyysnäkö 

• pystykö arvioimaan kohteiden etäisyyksiä 
• näetkö tasoeroja, esimerkiksi portaiden reunat alaspäin, kadun reunan korkeuden tai yllättävät tasomuutokset. 

Näkemisen tulkinta 

• onko sinulla ongelmia näkemisen ymmärtämisessä ja tulkinnassa. 

Mahdolliset muut näkemisen ongelmat 

• onko sinulla ongelmia silmän liikkeissä 
• onko sinulla kaksoiskuvia 
• millainen on värinäkökykysi, pystytkö erottamaan värit toisistaan 
• onko näönvarainen työskentely kuormittavaa. 

Muut toimintakykyyn vaikuttavat asiat 

Kuuleminen 

• onko sinulla kuulon alenemaa ja siihen apuvälineitä 
• miten se vaikuttaa esim. suuntakuuloon liikkuessa ja kadun ylityksessä 
• miten se vaikuttaa sosiaalisissa tilanteissa tai asioinnissa. 

Liikuntakyky 

• onko sinulla käytössä liikkumisen apuvälineitä, esimerkiksi tukikeppi, rollaattori tai pyörätuoli 
• onko sinulla vaikeuksia tasapainon ylläpitämisessä. 

Muut mahdolliset toimintakykyysi vaikuttavat asiat 

• onko käsien toiminta heikentynyt esimerkiksi halvauksen vuoksi. 

Lisätietoa 

Vammaispalvelun käsikirja 
ww.thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/henkilokohtainen-apu- Ulkoinen linkki 

Näkövammaisen palveluopas (luku 2) 
www.nakovammaistenliitto.fi/fi/palveluopas- Ulkoinen linkki