Siirry pääsisältöön

16 vuotta täyt­tä­neen vam­mais­tuen hakeminen

Nainen ja mies istuvat kalliolla ja hymyilevät toisilleen, miehellä kädessään taiteltu valkoinen keppi.

Tällä sivulla

Voit saada vammaistukea, jos sinulla on vamma tai pitkäaikainen sairaus, ja toimintakykysi on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Keston arvioinnissa huomioidaan sekä kulunut että tuleva aika. Eläkkeellä oleva ei voi saada vammaistukea, mutta osatyökyvyttömyyseläke ei estä sitä.

Sinulla tulee aiheutua vammasta tai sairaudesta haittaa/rajoituksia tai tarvitset niiden takia apua tai ohjausta. Vammasta tai sairaudesta haittaa voi olla esimerkiksi opiskelussa, ammatinvalinnassa, työelämässä tai arjessa suoriutumisessa. 

Tuen määrä

Vammaistuki maksetaan kolmeen tasoon porrastettuna haitan, avun sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeen mukaan. Erityiskustannukset voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi, kun kuukausittaiset kustannukset ylittävät korotetun vammaistuen määrän. Tuen tason määrittelyssä otetaan aina huomioon hakijan kokonaistilanne.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että sairaudesta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa.

Korotetun vammaistuen edellytyksenä on, että sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa haittaa tai säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai säännöllistä apua henkilökohtaisissa toimissa.

  • Ohjauksen ja valvonnan tarve: Tarve toisen henkilön ohjaukseen ja valvontaan vähintään viikoittain. Ohjauksen ja valvonnan tarpeen tulee kohdistua myös henkilökohtaisiin toimiin.
  • Avuntarve: Tarve toisen henkilön apuun vähintään viikoittain henkilökohtaisissa toimissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Työssäkäynnissä ja opiskelussa oleva avuntarve rinnastetaan asiointiin liittyvään avuntarpeeseen. 
  • Pelkästään kotitaloustöihin tai asiointiin liittyvä ohjauksen- tai avuntarve ei riitä korotetun vammaistuen saamisen perusteeksi, vaan tarpeen on aina liityttävä myös henkilökohtaisiin toimintoihin.

Ylimmän vammaistuen edellytyksenä on, että on vaikeasti vammainen ja tarvitsee päivittäin paljon apua, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissaan, liikkumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

  • Sokealla on oikeus saada ylintä vammaistukea. Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0.04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.
  • Avuntarvetta päivittäin useissa henkilökohtaisissa toimissa, avustaminen on jokapäiväistä ja vie kokonaisuutena paljon aikaa.
  • Ohjauksen ja valvonnan tarvetta säännöllisesti ja huomattavassa määrin. Tarpeen tulee kohdistua ainakin jossain määrin henkilökohtaisiin toimintoihin (pukeutuminen, syöminen, peseytyminen tai lääkityksestä huolehtiminen). 

Tukien määrät ja lisätietoa löytyy Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.

Hakeminen

  1. Kelan hakemuslomakkeella EV 256- Ulkoinen linkki (samalla lomakkeella haetaan vammaistukea ja eläkettä saavan hoitotukea)
  2. sähköisellä vammaistukihakemuksella OmaKelassa- Ulkoinen linkki (tarvitaan vahva tunnistautuminen, esimerkiksi pankkitunnukset)
  3. suullisesti, jolloin Kelan toimihenkilö täyttää hakemuksen asiointipalvelussa asiakkaan suullisten ohjeiden mukaan.

Liitteeksi tarvitaan hyvä C-lausunto hoitavalta lääkäriltä, joka saa olla korkeintaan 6 kk vanha. Lausunnossa on tärkeää, että lääkäri ottaa kantaa nimenomaan avuntarpeeseen ja määrään sekä siihen, onko tilanne paraneva, pysyvä vai huononeva. Hakemusta voit täydentää hoitokertomuksilla tai muilla asiakirjoilla.

Vinkki: tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus, jonka kopion toimitat lääkärille ohjenuoraksi lausunnon kirjoittamiseen. 

Hakemuksen täyttäminen

Perustiedot (kohdat 1–4)

Hakemuksessa kysytään muun muassa yhteystietosi, tilinumerosi sekä työelämää koskevia tietoja. Täytä ne soveltuvin osin.

Sairaudet ja vammat (kohta 5)

Lisää tähän toimintakyykyysi vaikuttavat sairautesi / vammasi. Kirjaa ensimmäisenä näkövamma. Mikäli tilaa riittää, kuvaa omin sanoin toiminnallista näkökykyäsi, esimerkiksi näöntarkkuudet, millainen on näkökenttä, onko sinulla ongelmia hämäränäkemisessä tai häikäistymisessä.

Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve (kohta 6)

Tämä on hakemuksen tärkein kohta. Hakemuksen tekstikentät ovat pienet. Hakemusta voidaan täydentää vapaamuotoisella liitteellä. Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä, ja kirjaa vastauksesi hakemukseen. Haitan arvioinnissa huomioidaan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä rajoitukset, joita se aiheuttaa jokapäiväisessä elämässä. Vaikka toimintakyky paranee apuvälineiden käytön avulla, katsotaan vamma kuitenkin haitaksi.

Liikkumisessa sisällä ja ulkona

Miten onnistuu liikkuminen kotona:

  • Käytätkö sisällä liikkumisen apuvälineitä, kuten valkoista keppiä, tukikeppiä, rollaattoria, kyynärsauvaa?
  • Suuntaudutko liikkuessasi huonekalujen tai mattojen avulla?
  • Oletko kaatunut esimerkiksi maton reunoihin tai kynnyksiin?
  • Näetkö tai pystytkö havaitsemaan esimerkiksi lattialla olevat esineet?
  • Törmäätkö herkästi avoimiin oviin?
  • Meneekö suuntavaistosi kotona sekaisin (eksytkö kotona)?

Miten onnistuu kodin ulkopuolinen liikkuminen:

  • Tarvitsetko apua kodin ulkopuolella liikkuessasi? Näetkö hahmottaa ympäristöä esim. kulkureitit, riittääkö näkö turvalliseen kadun ylitykseen, näetkö liikennevalot, opasteet, yllättävät esteet tai tasoeron muutokset.
  • Näetkö lähestyvät ajoneuvot, pyörät ja ihmiset?
  • Miten liikut portaissa?
  • Vaikuttaako hämärä tai auringon aiheuttama häikäisy ulkona liikkumiseesi?
  • Pystytkö lukemaan linja-auton aikatauluja?
  • Kuinka pääset linja-autopysäkille? Pystytkö pysäyttämään oikean linja-auton?
  • Pystytkö jäämään pois oikealla pysäkillä?
  • Onko opiskelu- ja työmatkojen liikkuminen hankalaa ja vaatiiko ne järjestelyjä?
  • Onko sinulla muiden sairauksien aiheuttamaa liikkumisen vaikeutta?

 Pukeutumisessa tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa:

  • Miten hiusten laittaminen, parranajo, meikkaaminen ja päivittäinen ulkonäön tarkistaminen onnistuu? 
  • Tarvitsetko apua tilanteenmukaisten vaatteiden valitsemisessa? Tunnistatko vaatteet (värit, värisävyt ja vaatteiden yhteensopivuus)?
  • Pystytkö tarkistamaan vaatteiden kunnon ja puhtauden?
  • Tunnistatko hygieniatuotteet? Merkitseekö ne joku sinulle ja katsoo valmiiksi?
  • Pystytkö leikkaamaan kyntesi? Leikkaako ne joku tai käytkö jalkahoitajalla?
  • Tarvitsetko apua peseytymisessä tai saunassa käynnissä? Onko sinulla käytössä näihin liittyviä apuvälineitä?

Syömisessä

  • Tarvitsetko apua ruuan annostelussa lautaselle, paloittelussa tai kuorimisessa?
  • Näetkö, mitä lautasella on vai kuvaillaanko se sinulle?
  • Tarvitsetko ruokailussa apuvälineitä tai selkeitä kontrasteja astioissa?
  • Tarvitsetko apua syömisessä?
  • Onnistuuko juoman kaataminen lasiin tai kuppiin?
  • Tarvitsetko apua noutopöytäruokailussa? Näetkö, mitä on tarjolla? Pystytkö annostelemaan ruuan lautaselle?

Näkemisessä, kuulemisessa, puhumisessa:

  • Millaisia ongelmia sinulla on näkemisessä? Näetkö lukea, tunnistatko kasvoja, kuinka näet hämärässä, häikäistytkö, näetkö värit, onko kontrastinäkösi heikentynyt?
  • Millaisia näön apuvälineitä sinulla on? Esimerkiksi valkoinen keppi, suodatinlasit, suurentavat apuvälineet, kiikarit, elektroniset lukulaitteet, tietotekniset apuvälineet, mobiililaitteiden sovellukset, kuuntelulaitteet, puhuvat laitteet.
  • Tarvitsetko apua tekstien lukemiseen, asiapapereiden täyttämiseen tai asioiden hoitamiseen verkossa?
  • Käytätkö kuulokojetta tai muita kuulon apuvälineitä, tarvitsetko apua niiden huollossa? Käytätkö tulkkauspalvelua?
  • Käytätkö puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä?

Asioiden muistamisessa

  • Miten onnistuu muistiinpanojen tekeminen ja muistiin kirjaaminen (puhelinnumerot, osoitteet, ostoslistat, reittiohjeet)?
  • Miten näkövamma vaikuttaa muistisi kuormittumiseen (tavaroiden sijainnin muistaminen, asioiden pitäminen muistissa jne.)?
  • Onko sinulla todettu muistisairautta, joka vaikeuttaa arkea? Miten se näkyy arjessasi (tarvitsetko apua/valvontaa, onko käytössäsi liiketunnistimia, ovihälytintä, turvaliettä tai turvapuhelinta)?

Sairauden hoidossa

  • Miten lääkkeiden ottaminen tai silmätippojen laitto onnistuu? Tunnistatko lääkepakkaukset? 
  • Jaetaanko lääkkeesi dosettiin tai onko käytössäsi annosjakelu?
  • Miten onnistuu verensokerin, verenpaineen tai painon seuranta?
  • Pystytkö huolehtimaan erityisruokavaliostasi itsenäisesti?
  • Pystytkö liikkumaan terveydentilasi kannalta riittävästi?
  • Tarvitsetko apua terveydenhuoltopalvelujen käyttämisessä, lääkkeiden päiväyksien selvittämisessä tai reseptien hallinnassa?
  • Tarvitsetko näkevän henkilön apua sairautesi hoidossa?

Kodinhoidossa, ruuanlaitossa tai kodin ulkopuolisten asioiden hoitamisessa

  • Näetkö likatahrat ja roskat ym. siivoustarpeet? Näetkö tarkastaa työsi jäljen?
  • Tarvitsetko apua kodin päivittäisessä ylläpidossa, siivouksessa, vuoteen sijaamisessa tai tiskaamisessa?
  • Miten onnistuu kodin pienten korjaus- ja huoltotöiden tekeminen? Onnistuuko välttämättömät pihatyöt (lumityöt, hiekotus)?
  • Näetkö lajitella pyykit, annostella pesuaineet ja valita oikean pesuohjelman?
  • Onnistuuko vaatteiden silittäminen?
  • Onnistuuko vaatteiden korjaaminen, kuten napin ompelu?
  • Miten onnistuu ruuanlaitto? Raaka-aineiden käsittely, paloittelu, kuumien astioiden käsittely, uunin käyttö ja ruuan kypsyyden tarkistaminen.
  • Erotatko mausteet tai muut ruoka-aineet?
  • Tarvitsetko kaupassa apua esimerkiksi tuotteiden löytämiseen, hintojen tarkastamiseen, punnitsemiseen, tuoteselosteiden ja päiväysten lukemiseen?
  • Onko sinulla ruokavalioita, joiden vuoksi tarvitset apua tuoteselosteiden lukemisessa?
  • Miten asioit kodin ulkopuolella? Näetkö vuoronumerot, pystytkö käyttämään ilmoittautumisautomaattia, pankkiautomaattia tai maksupäätettä?

Jossain muussa asiassa, missä:

  • Rajoittaako näkövamma ammatinvalintaasi?
  • Onko opiskelu työläämpää, käytätkö apuvälineitä ja avustajaa? Onko opiskeluaikasi pidentynyt?
  • Haittaako näkövamma työllistymistäsi?
  • Onko työhösi tehty mukautuksia tai työolosuhteiden järjestelyjä?
  • Tarvitsetko apua lastesi hoidossa näkövammasi vuoksi?
  • Haittaako näkövamma osallistumistasi lastesi asioihin, kuten harrastuksiin tai läksyjen teon tukemiseen.
  • Miten onnistuu osallistuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, kuten osallistuminen tilaisuuksiin, yhdistystoimintaan, harrastuksiin tai ystävien tapaamiseen?  Millaista apua tarvitset näissä tilanteissa?
  • Tarvitsetko tukea TV:n katsomiseen, kuten tekstien lukeminen ja tapahtumien kuvailu?
  • Oletko joutunut opettelemaan näkövammaistaitoja ja tekniikoita? Esimerkiksi liikkumistaito, tietoteknisten laitteiden käyttäminen näkövammatekniikoilla tai pistekirjoitus?
  • Mikä muu on sinulle hankalaa tai mahdotonta tehdä?

Avun saaminen (kohta 7)

Valitse lomakkeesta sopivat vaihtoehdot. Kohtaan ”Muu apu, keneltä?” kerro keneltä kaikilta muilta henkilöiltä saat apua (naapurit, ystävät, kaupan työntekijät, ohikulkijat, taksikuskit).

Erityiskustannukset (kohta 8)

Erityiskustannuksina huomioidaan toimintakykyä heikentävästä sairaudesta tai vammasta välittömästi aiheutuvat tarpeelliset, ylimääräiset ja jatkuvat kustannukset siltä osin kuin henkilö vastaa niistä itse.

Hyväksyttäviä erityiskustannuksia ovat:

  1. kotihoidosta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset, siivous- ja kauppapalvelu, ateriapalvelun kuljetusmaksut
  2. palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset
  3. laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset, (pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua ei huomioida)
  4. lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset
  5. lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset,
  6. sellaiset hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet 4 tai 5 kohdassa tarkoitetuista huomioon otettavista hoidoista tai kuntoutuksesta
  7. lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissa säännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset.