Perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaasta
Näkövammaisten liitto katsoo, että luonnos perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaaksi on tärkeä väline tueksi suunnittelutyöhön. Opas ottaa huomioon vammaisten oppilaiden näkökulmaa muun muassa esteettömyydessä, saavutettavuudessa ja kohtuullisten mukautusten avulla. On tärkeää, ettei opas laajene nykyisestä ja pysyy selkeänä, jotta se olisi hyödyllinen työväline perusopetuksessa.
Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön
Oppaan luonnoksen mukaan turvallisemmalla tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa muun muassa ei tehdä oletuksia tai epäasiallisia huomioita esimerkiksi seksuaalisuudesta, sukupuolesta, alkuperästä, uskonnosta, sosioekonomisesta taustasta tai terveydestä. Näkövammaisten liitto esittää, että listaan lisätään vammaisuus. Tämä on perusteltua, sillä vammaisuus ja terveys ovat kaksi eri asiaa. Niitä ei tule niputtaa samaan, vaan pitää selkeästi erillisinä.
Kohtuullisilla mukautuksilla luodaan yhdenvertaisuutta
Näkövammaisten liitto esittää muutosta luvun toiseen kappaleeseen. Muutettuna kappale on seuraava:
”Koulun tulee aktiivisesti havaita mukautustarpeita ja tarpeen havaittuaan ryhtyä vuoropuheluun oppilaan, hänen huoltajiensa sekä oppilaan vamman/sairauden kannalta merkittävien asiantuntijoiden kanssa tarvittavien mukautusten järjestämiseksi.”
Tosiasia on, ettei oppilaalla tai hänen huoltajillaan ole aina tiedossa, mitä kohtuullisia mukautuksia olisi hyvä toteuttaa esimerkiksi näkövammaisen tai kuulonäkövammaisen oppilaan kohdalla. Tämän vuoksi on tärkeää konsultoida myös näkövamma-alan asiantuntijoita mukautusten järjestämiseksi.
Lisäksi kappaleeseen on hyvä lisätä maininta, että mukautusten tarve säilyy koko perusopetuksen ajan ja mukautuksia voi olla useita erilaisia. Mukautuksia on hyvä huomioida esimerkiksi koulun retkillä, teemapäivissä ja eri oppiaineissa kuten liikuntatunneilla. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on tuottanut hyvää materiaalia oppiaineiden mukautuksiin, linkki: www.Valteri.fi .
Oppimateriaali
Näkövammaisten liitto esittää, että oppimateriaalia koskevaan kappaleen viimeiseen lauseeseen lisätään maininta saavutettavasta oppimateriaalista. Tällä tarkoitetaan, että digitaaliset oppimateriaalit, oppimisympäristöt ja vastaavat ovat saavutettavia eli toimivat näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma) kanssa. Digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen koskee myös oppaan luonnoksessa mainittuja vaikuttamisen kanavia. On huomattava, että saavutettavuuden varmistaminen koskee myös koulun ja kodin yhteistyössä käytettäviä digitaalisia järjestelmiä, sillä oppilaan huoltaja voi olla näkövammainen.
Esteettömyys ja saavutettavuus
Kokonaisuutena luku on selkeä ja informatiivinen. Siinä on tuotu hyvin esiin esteettömyyden ja saavutettavuuden eri ulottuvuuksia.
Oppaan luonnoksen mukaan perusopetuksessa esteettömyys tarkoittaa fyysisten tilojen miettimistä niin, että kuka tahansa kyvyistään riippumatta voi osallistua opetukseen ja koulun muuhun toimintaan. Näkövammaisten liitto esittää termin kyky tilalle termiä yksilöllinen ominaisuus. Kyky on terminä suppea ja erikoinen tässä yhteydessä käytettäväksi. Yksilöllinen ominaisuus kattaa esimerkiksi vamman, etnisen taustan ja muut vastaavat tekijät. Vastaava termi on sanastossa esteettömyyden ja saavutettavuuden määrittelyn kohdalla, jossa se on myös hyvä korjata.
Luonnoksen mukaan myös oppilaiden huoltajilla voi olla erilaisia tarpeita esteettömyyteen ja monikanavaisuuteen liittyen. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän lisätään kolmanneksi termiksi saavutettavuus. Näin kaikki näkökulmat on otettu huomioon.
Esteettömän liikkumisen listaukseen Näkövammaisten liitto esittää lisättäväksi hyvän ja häikäisemättömän valaistuksen. Listassa on otettu huomioon kuunteluympäristö, mutta ei näkemistä eikä valaistusta. Myös kontrastien käyttö on hyvä mainita, sillä esimerkiksi heikkonäköiset oppilaat, huoltajat tai henkilökunnan jäsenet hyötyvät hyvistä kontrasteista muun muassa portaissa.
Luvussa käytetään termiä ruudunlukuapuväline. Termi on hyvä muuttaa yleisesti käytetyksi termiksi ruudunlukuohjelma. Käytettävissä olevien keinojen kohdalle induktiosilmukan, riittävän valaistuksen ja ruudunlukuohjelman (oppaan luonnoksessa termi ruudunlukuapuväline) oheen on hyvä lisätä suurennusohjelma ja muut apuvälineet.
Kysymyksiä: digitaalinen saavutettavuus
Digitaalisen saavutettavuuden kysymyksissä kysytään muun muassa ovatko koulun digitaaliset viestit selkeitä. Vaikka otsikossa on termi saavutettavuus, siitä ei kysymyksissä kysytä mitään. Näkövammaisten liitto esittää, että kysymyksiin lisätään kysymys digitaalisen viestinnän ja muun koulun käyttämän digitalisaation saavutettavuudesta eli toimivuudesta ruudunlukuohjelman ja suurennusohjelman kanssa.
Sanasto: Esteettömyys ja saavutettavuus
Saavutettavuuden määrittelyssä ei ole lainkaan otettu huomioon digitaalista saavutettavuutta. Esimerkiksi digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvontaa tekevä liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelee saavutettavuuden näin:
”Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkosivujen ja mobiilisovelluksien suunnittelussa ja toteutuksessa.”
Sanasto: osallisuus
Osallisuuden kohdalla todetaan, että osallisuus on vapaaehtoista. Kun tarkastellaan osallisuuden määritelmää, on vaikea ymmärtää, mitä tässä tarkoitetaan osallisuuden vapaaehtoisuudella. Näkövammaisten liitto esittää, että tätä virkettä tarkastellaan uudelleen.
Lausuntopyynnön jakelu
Näkövammaisten liitto ihmettelee lausuntopyynnön jakelua. Jakelussa on vain yksi vammaisjärjestö. Perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnittelun opas koskee laajasti eri tavoin vammaisia ihmisiä. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohta sisältää vahvan osallistamisvelvoitteen. Osallistamisvelvoite ei täyty sillä, että lausuntopyyntö on kaikkien nähtävillä lausuntopalvelussa.
Lisätietoja
järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi
juristi Julia Puumalainen, julia.puumalainen@nakovammaistenliitto.fi
lapsi- ja perhetyön asiantuntija Annika Tyynysniemi, annika.tyynysniemi@nakovammaistenliitto.fi