Sokeiden viikko

Sokeiden viikon historiaa

Ruotsista ja Tanskasta 1920-luvun alussa Suomeen levinneet sokeainpäivät ovat näkövammaisyhdistysten kansallisista teemapäiväperinteistä vanhimmat. Muutamia sota-ajan poikkeusaikoja lukuun ottamatta Sokeiden viikko on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1921.

Helsingin Sokeain Yhdistyksen aloitteesta järjestetyt ensimmäiset sokeainpäivät näyttäytyivät julkisuudessa aluksi hyvin pienenä helsinkiläisenä paikallisilmiönä. 1920-luvun puolivälissä ne laajenivat valtakunnalliseksi tapahtumaksi ja niiden ajankohdaksi vakiintui marraskuun toinen viikko.

Käsityötuotteiden myyntinäyttelyt, kirkkokonsertit ja Markus-sedän lastentunnit olivat pitkään tärkeitä julkisuuden foorumeita. Toisin kuin monilla pienemmillä paikkakunnilla, Helsingissä oli käytettävissä usein myös kohtalaisen edustavia julkisia näyttelytiloja. Ensimmäisten sokeainpäivien aikaan ne järjestettiin vielä Helsingin NMKY:n juhlasalissa Vuorikadulla, mutta jo vuonna 1924 sokeainpäivien päätapahtuma ja myyntinäyttely siirrettiin Suomen messujen tiloihin Ratakadulle.

Sokeiden viikon tilaisuuksiin on ollut tapana kutsua esiintyjiä ja puhujia niin viihteen kuin politiikan ja liike-elämän huipulta. Vuoden 1952 Sokeiden viikon vetonaulana oli kansan rakastama Miss Universum Armi Kuusela, joka veti ennennäkemättömällä tavalla ihmisiä ja toimittajia puoleensa. Sokeainpäivät ovatkin tarjonneet ihmisille vuosikymmenien varrella monenlaista ohjelmaa, joihin on sisältynyt aina asiaa ja tietoutta näkövammaisuudesta.

Sokeiden viikon teemat ovat eläneet yhteiskunnan muutosten mukana. Jotkin teemat ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa läpi historian. Näitä ovat olleet muiden muassa työllisyys ja toimeentulo, opiskelu ja tiedonsaanti sekä liikkuminen ja apuvälineet. Ne ovat nousseet Sokeiden viikon teemoiksi kaikilla vuosikymmenillä. Vuonna 2020 alettiin puhua Sokeain viikon sijaan Sokeiden viikosta.

Uudempia Sokeiden viikon teemaperinteitä edustavat rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä tietoyhteiskunnan haasteisiin liittyvät teemat. Myös ikäihmisten ja vanhusväestön näkövaikeuksiin on alettu kiinnittää huomiota. Samoin vapaaehtoistyö on Sokeiden viikon teemaperinteistä nuorimpia.

Sokeiden viikko on merkinnyt yhdistyksille aina myös varainhankintaa. Varoja on kerätty niin toimitalojen rakentamiseksi kuin jäsenistön asumis- ja elinolojen sekä virkistysmahdollisuuksien ja palvelujen parantamiseen. Alkuvuosina kampanjointi oli myös varsin villiä. Synergiaetuja ei kyetty hyödyntämään ja jokainen yhdistys pyrki maksimoimaan oman etunsa. Tilanne selkiintyi vasta 1920-luvun puolivälissä, kun sokeainpäiviä ryhdyttiin organisoimaan ensin sokeainpäivien keskustoimikunnan ja vuodesta 1928 lähtien Sokeain Keskusliiton (nyk. Näkövammaisten liitto ry) toimesta.

Sokeainkukka toimi pitkään tärkeimpänä yhdistysten yhteisenä valtakunnallisena myyntiartikkelina. 1930-luvun alussa koettiin kuitenkin eräänlainen kukkasota, kun Helsingin Sokeat ry päätti kehittää yleisen sokeainkukan rinnalle oman Helsingin sokeain kevätkukan. Sokeain Keskusliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä ei suhtauduttu suopeasti tällaiseen kilpailuun, joka saattoi vaarantaa koko yhteisen edun. Helsingin Sokeat ry oli kuitenkin ehtinyt jo tilata Ateneumilta sinivalkean vuokkomallin ja valmistuttaa siitä sadantuhannen kappaleen myyntierän ennen kuin Sokeain Keskusliitto ehti puuttua asiaan. Lopulta yhteisymmärryskin löytyi ja yhdistysten välille saatiin sopu. Helsingin Sokeat ry luopui aikeestaan ja möi hankkimansa kevätkukkavaraston keskusjärjestölle.

Sokeainkukasta luovuttiin 1960-luvulla ja sen tilalle otettiin myyntiartikkeliksi kukkaa jäljittelevä rintanappi. Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Terho Ovaska puolestaan hahmotteli 1970-luvun puolivälissä näkövammaisten uudeksi symboliksi nykyisen annansilmä-merkin, joka on myös Näkövammaisten liiton nykyinen logo.

Lähteet ja kirjallisuus

• Vartio, Eero 1982. Puoli vuosisataa Helsingin näkövammaisten hyväksi. Helsingin näkövammaiset ry. 1932–1982. Helsinki: Helsingin Näkövammaiset ry.

Aiemmat Sokeiden viikot

2024: Elämä näkövamman kanssa on omannäköistä

10.–17.11. Millaista on olla näkövammainen? Sokeiden viikolla 10.–17.11.2024 Näkövammaisten liitto kertoo siitä, miten näkövammaisuus ilmenee ja millaista on elämä näkövamman kanssa.  Lue lisää Sokeiden viikosta 2024.

2023: Sokeiden viikolla jaettiin tietoa näkövammaisuudesta ja liiton sekä yhdistysten tuesta

Vaikka näkö heikkenee, on apua ja tukea tarjolla 

Vuonna 2023 julkaistussa tietopaketissa ”Oletko huolissasi omasta tai läheisesi näöstä?" kerrotaan mm.  kootusti näkövammautumisesta, palveluista ja tuesta sekä näkövammaisyhdistysten jäsenyydestä. Tietopaketti nkl.fi/fi/oletko-huolissasi-naosta

Tietoa näkövammautumisesta, tuesta ja palveluista jaettiin myös Kun silmälasit eivät riitä -esitteissä, jotka ovat saatavilla suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja kolttasaameksi.  

Yhdistysten jäsenyys

Sokeiden viikolla verkkosivuilla ja somekanavissa nostettiin esiin yhdistysten jäsenyyttä.

Tapahtumat

• Näkövammaisten liitto järjesti vasta näkövammautuneille ja heidän omaisilleen suunnatun maksuttoman Teams-tietoiskun Kun näkö heikkenee – tietoa ja tukea.
• Osana Sokeiden viikkoa ja liiton 95-vuotista taivalta Näkövammaisten liitto järjesti hybriditapahtuman Yhdenvertaisena monimuotoisessa työelämässä Iiris-keskuksessa ja verkossa. 
• #saavuta-seminaari on Suomen suurin digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen keskittyvä tapahtuma. Hybriditapahtuma järjestettiin Iiris-keskuksessa. Seminaarin teemoina olivat saavutettavuuskulttuuri ja ihmiskeskeinen digitalisaatio. Seminaarin järjesti Q-Factory yhteistyössä kumppanien kanssa.
• Kansainvälinen Baltic Circle - teatterifestivaali levittäytyi Iiris-keskukseen. Festivaaliohjelmassa oli kuunnelmaa, audiota ja Sokeiden kuunnelmaraati sekä teatteriesityksiä.  
• Näkövammaisyhdistykset toteuttivat Facebook-kampanjan, jossa kerrottiin yhdistysten palveluista.

Lue lisää tiedotteesta.

2022: Minun kuvani -kampanja rohkaisi kertomaan, mitä somekuvissa on

Sokeiden viikolla 2022 mentiin joukolla someen. Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa järjestimme Minun kuvani -kampanjan, jossa teimme sosiaalisen median kuvien kuvailusta tunnetumpaa.

Sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava myös näkövammaisille. Suuri osa somekuvista jää kuitenkin näkövammaiselle arvailujen varaan. Kysymys on saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta, joka on somessa helppo toteuttaa. Ratkaisu on lisätä kuviin vaihtoehtoinen teksti eli alt-teksti.

Kaksikielisessä kampanjassa innostimme suomalaisia somekäyttäjiä kuvailemaan kuvansa sosiaalisessa mediassa ja haastamaan mukaan lähipiirinsä ja yhteistyökumppaninsa.

Kampanjan keulakuvana oli kuusi tunnettua suomalaista, jotka kuvailevat itsensä somevideoissa. Somekäyttäjät saavat tietää, mitä artisti Seksikäs-Suklaa, pääsihteeri, kirjailija Rosa Meriläinen, näyttelijä Alma Pöysti, pyörätuolikelaaja, paralympiamitalisti Henry Manni, somevaikuttaja Mona Bling ja Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja ja Twitter-vaikuttaja Pekka Sauri kertovat omasta ulkonäöstään.

Kampanjasivustolla minun-kuvani.fi - Ulkoinen linkkion ohjeet siitä, kuinka alt-teksti laaditaan ja miten se lisätään kuviin eri somekanavissa. 

Kaikki suomenkieliset videot ovat myös Näkövammaisten liiton YouTube-kanavalla- Ulkoinen linkki.

Kampanjan toteuttavat Näkövammaisten liitto, Fördundet Finlands Svenska Synskadade,- Ulkoinen linkki SAMS- Ulkoinen linkki, Kynnys- Ulkoinen linkki ja Invalidiliitto- Ulkoinen linkki.

Kampanja löytyy Facebookista, Instagramista ja Twitteristä aihetunnisteilla #MinunKuvani, #MinBild, #SokeidenViikko #BlindVeckan.

2021: Sokeiden viikolla mentiin leffaan ja puhuttiin kuvailutulkkauksesta

Sokeiden viikolla 2021 juhlittiin elokuvaa ja puhuttiin kuvailutulkkauksesta, kun Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -leffa keräsi elokuvanystävät yhteen ympäri Suomen. 

Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuva on rakkaustarina ja jännityskertomus, jonka inhimillisenä ja huumorintajuisena sankarina nähtiin sokea, pyörätuolissa istuva mies. Pääosan esittäjä Petri Poikolainen on oikeassa elämässäänkin sokea pyörätuolinkäyttäjä. Näkönsä ja liikuntakykynsä hän on menettänyt aggressiivisen MS-taudin seurauksena, jolloin hän myös joutui jättämään työnsä näyttelijänä. 

Leffassa sukelletaan sokean miehen tapaan hahmottaa maailmaa, mikä tekee katsojan kokemuksesta poikkeuksellisen ja mielenkiintoisen. Tärkeässä osassa on myös äänimaailma: erilaiset efektit, puhe ja musiikki. Elokuvassa on myös tiukkaa lähikuvaa ja sumeaa tilaa.

Elokuva on vammaisen miehen roadtrip, mutta kysymyksessä ei ole vammaiselokuva. Sokea mies on itsenäinen ja toimiva ihminen, jolla on palava halu elää omannäköistään elämää, ja sen hän myös tekee!  

Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Jussi-palkittu Teemu Nikki ja tuottanut It’s Alive Filmsille Jani Pösö. Elokuva voitti syyskuussa 2021 Venetsian elokuvajuhlien yleisöpalkinnon Orizzonti Extra -nimisessä sarjassa.

Elokuvan trailer YouTubessa: Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia.- Ulkoinen linkki

Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -leffaan on tehty kuvailutulkkaus MovieReading-sovellukselle. Maksuttoman MovieReading-sovelluksen kautta näkövammainen elokuvanystävä voi kuunnella kuvailutulkkauksen missä tahansa elokuvateatterissa omasta älylaitteestaan. Kuvailutulkkauksen avulla näkövammainen katsoja pysyy selvillä siitä, mitä elokuvassa tapahtuu. 

Näkövammaisten liitto, näkövammaisyhdistykset ja Specsavers- Ulkoinen linkki järjestivät Sokeiden viikolla 2021 näkövammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -näytöksiä kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea.