Yh­den­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­nen työ­elä­mäs­sä on yh­teis­työ­tä

Miten voimme rakentaa yhdenvertaista työelämää? Miten vammaisjärjestöt ja työnantajat voisivat tehdä yhteistyötä?
Näiden teemojen äärelle kokoonnuttiin Sokeiden viikolla Iiris-keskukseen ja verkkoon.

Työministeri Arto Satonen kertoi avaussanoissaan, että työ ja yrittäminen ovat keskeisiä uudessa hallitusohjelmassa, jossa tavoitellaan työllisyysasteen nostamista. Ministeri kertoi, että hallitus on tekemässä kokonaisuudistusta, jolla parannetaan työn kannattavuutta ja vahvistetaan työvoiman vastaanottokykyä niin, että esimerkiksi vammaisten, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien osallisuus työelämässä vahvistuu. 

Työnantajille luodaan kannustimia vammaisten työntekijöiden palkkaamiseen.

Hallituksen tavoitteena on hänen mukaansa hyvä työelämä ja työelämän syrjivien rakenteiden poistaminen. Vammaisilla ihmisillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Asenteet ovat onneksi muuttuneet myönteisempään suuntaan.

Vammaisjärjestöjen yhteistyö työnantajan ja työntekijän kanssa

Ministeri korosti myös järjestöjen tärkeää roolia työmarkkinatilanteen parantamisessa ja yhteistyötä.

Näkövammaisten liiton työelämäpalveluiden päällikkö Taru Tammi jatkoi tätä kertomalla järjestöjen osaamisesta. Järjestöjen vahvuus on tieto siitä, mitä työoloja tukeva toiminta, mukautukset ja apuvälineet ovat käytännössä. Järjestöillä on myös ymmärrystä vammaisten henkilöiden työarjesta.

Kaikilla organisaatioilla on mahdollisuus valita omat tavat toimia vastuullisesti, Tammi kertoi. Sosiaalisen vastuun näkökulmasta on tärkeää, kuinka työntekijät voivat. Tammi muistutti puheenvuorossaan, että työnantaja ja työntekijä kehittävät työoloja yhdessä. Hän kertoi työpaikasta, jossa näkövammautunut työntekijä pystyi jatkamaan työssään, kun talossa mietittiin yhdessä hänen kanssaan, mihin työtehtäviin henkilön jäljellä oleva näkö riittää. Yhdenvertaisuus voi toteutua, kun yhteisö sitoutuu monimuotoisuutta edistäviin toimintamalleihin. Näkövammaisten liiton työelämäpalvelut tekevät yhteistyötä sekä työntekijöiden että työnantajien kanssa. 

Vammaisuus on yleisimpiä syrjintäperusteita

Erityisasiantuntija Sanna Tonteri Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kertoi, että valtuutetulle tulleet yhteydenotot ovat yli kaksikertaistunut vuosien 2016 ja 2022 välillä. Tämä on hänen mielestään merkki valtuutetun tunnettuudesta ja siitä, että syrjintää rakenteissa on edelleen.

Vammaisuus on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista yhteydenotoissa. Tämän vuoden kesäkuussa valtuutettu sai toimivallan puuttua myös työelämän syrjintään. Näiden yhteydenottojen määrä on kasvanut. Tänä vuonna niitä on lokakuun loppuun mennessä tullut jo 345.

Tonteri teki esityksessään nostoja siitä, miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää. Samanlainen kohtelu ei takaa yhdenvertaisuutta. Vammaisen henkilön kohdalla erityisesti positiivinen erityiskohtelu tai kohtuulliset mukautukset voivat tulla kyseeseen yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Yksi harhaluulo on, että yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite koskee vain suuria työnantajia. Tosiasiassa ainoastaan yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen koskee vain yli 30 hengen työpaikkoja. Yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien asia.

Tonteri toivoo, että yhdenvertaisuuden edistämistä ei nähdä vain velvoitteena. Esimerkiksi esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät myös asiakkaita. Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on koko organisaation etu.

Joskus oletukset ja asenteet ovat esteenä yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Tonteri kehottaa kysymään, keskustelemaan ja luopumaan pinttyneistä asenteista.

Asenne ratkaisee

Paneelinkeskusteluun monimuotoisuuden mahdollisuudet ja yhdenvertainen työelämän murros työpaikoilla osallistuivat Jussi Ahlroth Helsingin Sanomien toimituksesta, työterveyslääkäri Minna Mikkola Terveystalosta ja työelämäasiantuntija Marina Baarman Näkövammaisten liitosta. 

Paneelissa keskusteltiin siitä, millainen rooli vammaisella henkilöllä itsellään, työterveydellä ja vammaisjärjestöllä on työpaikoilla tehtävissä mukautusprosesseissa.

Paneelissa todettiin, että vaihtoehtoja ratkaisun löytymisessä työpaikoilla on paljon mutta työnantajan asenne ja ymmärrys vammaisen henkilön asemasta ovat tärkeitä. Myös työyhteisön tuki ja yhteinen keskustelu edesauttavat muutosta uuteen normaaliin arkeen työpaikalla.

Tapahtuman juonsi Marjukka Havumäki.  

Avoin ja maksuton seminaari Yhdenvertaisena monimuotoisessa työelämässä 17.11. juhlisti Näkövammaisten liiton 95 vuoden historiaa ja oli osa Sokeiden viikon (12.11.–19.11.)- Ulkoinen linkki ohjelmaamme.