Erilainen kou­lu­päi­vä – ko­ke­mus­päi­vä nä­kö­vam­mai­suu­des­ta kouluille

Kun luokkaan tulee näkövammainen oppilas, luokkatoverit ja opettaja saattavat pohtia, miten hänet pitäisi kohdata.

Näkövammaiset nuoret ovat kehittäneet kouluja varten materiaalipaketin, jonka avulla voi järjestää erilaisen koulupäivän näkövammaisuuden havainnollistamiseksi. Materiaalin avulla luokka käsittelee erilaisuuden kohtaamista ja saa tietoa näkövammaisuudesta. Näkövammaisen oppilaan asema helpottuu, kun hän voi opetusmateriaalin tuella kertoa, miten toivoo itseensä suhtauduttavan. Materiaali sisältää muun muassa valkoisen kepin kokeilun, pistekirjoitukseen tutustumisen ja havainnollistavia videoklippejä. Koulut voivat itse luoda materiaalista haluamansa kokonaisuuden.

Tämä on loistava tilaisuus viettää erilainen ja ainutlaatuinen koulupäivä!

Liikkuminen ja leikit

Paketti tarjoaa erilaisia kokemuksia näkövammaisena liikkumisesta.

Vaihtoehtoina on erilaisia leikkejä ja liikuntamuotoja, joiden avulla on mahdollisuus samaistua näkövammaisuuteen. Eri-ikäisille osallistujille voi luoda sopivan kokonaisuuden.

1. Polttopallo

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30 min
Sopii kaikenikäisille lapsille ja nuorille

Tarvikkeet: huiveja silmien peittämiseksi sekä kulkuspallo.

Säännöt: Yksi on polttaja, joka on näkevänä rajojen ulkopuolella kulkuspallon kanssa. Muut ovat silmät peitettyinä rajojen sisällä ja väistelevät palloa. Polttaja saa polttaa vain heittämällä pallon maata pitkin. Pelin aikana on oltava hiljaa, jotta kulkuspallon ääni kuuluu. Kun pallo osuu pelaajaan, pelaaja palaa ja siirtyy pelialueen ulkopuolelle. Pelaaja pitää siteen edelleen silmillään ja voi osallistua muiden polttamiseen. Viimeiseksi pelialueelle jäänyt voittaa pelin.

2. Mustekala

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30 min
Sopii ala-asteikäisille

Tarvikkeet:

• huivi silmien peittämiseksi
• kartiot rajojen merkitsemiseen.

Säännöt: Yksi osallistuja valitaan keskelle mustekalaksi ja hänen silmänsä peitetään. Mustekala ei saa liikkua, vain huitoa jalat paikallaan. Muut ovat näkevinä, ja yrittävät päästä mustekalan ohi niin, ettei mustekala ehdi koskettaa. Jos mustekala koskettaa, pelaaja jää keskelle muodostaen ketjun mustekalan kanssa ja yrittää myös ottaa pelaajia kiinni liikkumatta. Kaikkien on liikuttava yhtä aikaa, kävellen ja pidettävä ääntä liikkuessaan.

3. Kepittely

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30 min
Sopii kaikenikäisille

Tarvikkeet:

• harjanvarsia tai pitkiä suoria oksia
• huivi silmien peittämiseksi.

Idea: Tällä pisteellä on tarkoitus tutustua opastamiseen ja valkoisen kepin käyttöön. Kokeilla voi esimerkiksi suunnistusta, opastusotetta, portaita, ovi-tilanteita tai tuolille opastamista.

4. Rapsutusmurhaaja

Max. 20 ihmistä
Kesto: 30 min
Sopii yli 4-luokkalaisille

Tarvikkeet: huiveja silmien peittämiseen.

Säännöt: Yksi on leikinjohtajana, muut ovat silmät peitettyinä. Leikin johtaja merkitsee murhaajan koskettamalla häntä olkapäähän. Osallistujat alkavat kierrellä tilassa ja kättelevät toisiaan sokkoina. Kätellessä sanotaan aina oma nimi. Kaikki toistavat kättelyä samalla tavalla, mutta murhaaja rapsuttaa kätellessään toisen kämmentä, jonka jälkeen rapsutettu kuolee. Rapsutuksen jälkeen odotetaan 10 sekuntia, jonka jälkeen huudetaan ääneen, että on kuollut. Muut yrittävät arvata, kuka on murhaaja. Jos arvaa väärin, kuolee. Jos joku arvaa, kuka on murhaaja, leikki päättyy. Ideana on näkövammaisen kohtaaminen. Tämä leikki havainnollistaa myös hyvin, kuinka tärkeää on sanoa nimi, jotta tunnistaminen on helpompaa.

5. Juoksu

20–30 ihmistä
Kesto: 30 min+
Sopii kaikenikäisille

Tarvikkeet:

• huivi silmien peittämiseen
• hikinauha tai vastaava opastuslenkiksi
• pitkä naru juoksunaruksi.

Idea: Tarjotaan mahdollisuus kokeilla juoksemista eri tavoilla sokkona. Opastuslenkillä juostessa tarvitaan näkevä opas, jolloin opas ja sokko pitävät kiinni samasta lenkistä ja opas ohjaa. Juoksunaru kiinnitetään kahden tolpan väliin, jolloin narusta kiinni pitämällä voi juosta itsenäisesti lyhyttä matkaa. Juoksu ääntä kohti toimii niin, että näkevä antaa sokolle äänimerkkiä, esimerkiksi taputtamalla, jolloin sokko suuntaa ääntä kohti.

Pistekirjoitus

Tutustuaan pistekirjoitukseen aakkosia käyttämällä.

6. Arvaa mikä sana?

2–50 osallistujaa

Tarvikkeet:

• max. 10 tyhjää 6 munan munakennoa
• 20–30 kenoon menevää tavaraa (esim. kindermunan muovikuoria, isoja puuhelmiä, kiviä, legopalikoita)
• oma pistekirjoitusaakkoset-kortti jokaiselle osallistujalle
• liitu- tai fläppitaulu tai paperia.

Esivalmistelut: Varaa esille arvattavan sanan kirjainten lukumäärän verran tyhjiä munakennoja (sana metsä = 5 kirjainta = 5 munakennoa) tai piirrä saman verran ruutuja taululle/fläppitaululle tai erillisille A4-papereille.

Ohjeet: 6 munan munakenno ”pystysasennossa” kuvaa pistekirjoituskirjaimen pistepaikkoja. Munakennoon voi laittaa tavaran vastaamaan aina yhtä pistepaikkaa ja jokainen ”täytetty” kenno vastaa yhtä kirjainta.

Yksi osallistuja vuorollaan ”kirjoittaa” pisteaakkosilla jokaiseen munakennoon haluamansa kirjaimen siten, että erillisistä vierekkäin laitetuista kennoista muodostuu sana. Vastaavasti arvuuttelun voi tehdä siten, että taululle tai erillisille A4-papereille piirtää pistekirjain ruudukon ja piirtää ympyrän vastaamaan haluamaansa pistemerkkiin. Näin jokaisella A4-paperilla on oma kirjaimensa ja oppilas voi nostaa ne seinälle muodostaen näin sanan.

Muut luokassa yrittävät tulkita pisteaakkosista, mikä sana niistä muodostuu. Tätä voidaan leikkiä vaikkapa hirsipuuleikkinä jolloin vääristä arvauksista piirretään hirsipuuta, tai sanan arvuuttelusta voidaan tehdä nopeuskisa.

Leikin voi tehdä koko luokan kanssa tai pienissä 2–4 oppilaan ryhmissä, jolloin jokainen pääsee nopeammin arvaamaan sekä arvuuttelemaan. Jos sana-arvuuttelu tehdään pienryhmissä, tulee munakennoja/tauluja/paperia olla jokaista ryhmää kohden.

Arki

Paketin tavoitteena on havainnollistaa näkövammaisen arjen tilanteita.

Toimintojen kautta osallistuja pääsee käyttämään aisteja monipuolisesti. Käytännön kokemukset auttavat huomaamaan erilaisia toimintamahdollisuuksia. 

7. Tuoksujen tunnistaminen

Kesto: 20 min

Tarvikkeet: huivit silmien peittämiseen, esim. maitopurkista leikatut purkit, erilaisia tuoksuja, kuten tiskiaine, kaakaojauhe, valkosipuli, terva, kahvi, kardemumma, inkivääri, pippuri, vanilja, eukalyptus.

Osallistujat jaetaan 2–3 hengen ryhmiin. Mikäli osallistujia on vähän, tunnistaminen voidaan suorittaa myös yksilöllisenä haasteena. Osallistujien silmät peitetään. Ryhmät yrittävät tunnistaa tuoksut, jotka ovat purkeissa pöydällä. Oikeat vastaukset käydään lopussa läpi. Tarkoituksena on herätellä hajuaistia ja auttaa osallistujia huomaamaan, kuinka hyödyllistä sitä on käyttää.

8. Tunnustelupussi

Kesto: 30 min

Tarvikkeet: huivi silmien peittämiseen, esineitä kuten vinkulelu, stressipallo, kiikarit, kolikko, pehmolelu, lautanen, aurinkolasit, piirustusvälineet tai liitutaulu.

Tunnustelupussi on pussi, jossa on esineitä. Laatikkoon laitetaan kädet, ja esineitä tunnustelemalla yritetään arvata ne. Tunnustelun jälkeen oppilaan tulee piirtää mielenkiintoisin tunnistamansa esine silmät kiinni. Lopuksi pussin sisältö käydään läpi ja tutkitaan piirustuksia.

9. Kohokuvien tunnistus

Max. 20–30 ihmistä
Kesto: 30 min

Tarvikkeet: värityskuvia (esim.  kirahvi, koira, avain, kirkon torni, Suomen kartta, omena, banaani, orava, sammakko, vasara) ja paksua askartelu- tai kimalleliimaa.

Etukäteistyöt: piirretään värityskuvien ääriviivat liimalla, ja annetaan liiman kuivaa.

Kohokuvat ovat rivissä pöydällä. Oppilailla on silmät peitettyinä. Ideana on yrittää tunnistaa kuvia tunnustelemalla. Vastauksia ei saa sanoa ääneen. Oikeat vastaukset paljastetaan lopuksi.

10. Näkövammaisen apuvälineet

Max. 50 ihmistä
Kesto 30 min
Sopii kaikenikäisille

Näkövammaisen opiskelijan on oltava paikalla, jotta tämä voidaan toteuttaa. Näkövammainen opiskelija esittelee apuvälineensä: puhelin, tietokone, äänikirja yms. Apuvälineiden esittelyn jälkeen keskustellaan pienissä ryhmissä:

• Millaisia ajatuksia apuvälineet herättivät?
• Mikä apuvälineistä oli mielenkiintoisin/hauskin?
• Mikä apuvälineistä oli epäkäytännöllisin/hyödyttömin?
• Mitä muita käyttötarkoituksia keksit apuvälineille?
• Oletko nähnyt kenelläkään aiemmin esiteltyjä apuvälineitä?
• Millaisissa tilanteissa apuvälineistä voisi olla hyötyä? Mikä apuväline sopii mihinkin tilanteeseen?

Jos luokalla/koulussa ei ole näkövammaista oppilasta, voit pyytää paikalle näkövammaisyhdistyksen kokemustoimijan.

Voidaan myös kuunnella äänikirjaa tai käyttää puhelinta puhetoiminnolla. Ensin voidaan kuunnella normaalilla nopeudella ja sen jälkeen nopeutettuna.

Videot

Videoiden tarkoituksena on esitellä väläyksiä näkövammaisten arjesta.

Paketti sisältää lyhyitä videoklippejä ja Askel-lyhytelokuvan. Askel on suunnattu vanhemmille oppilaille. Paketista voi valita mieleisensä videokokonaisuuden.

Videoihin liittyy kysymyksiä, joiden tarkoituksena on herättää keskustelua ja niihin ei välttämättä ole oikeita vastauksia. Tämän vuoksi keskustelut tulee käydä aikuisen johdolla.

Liikkumista näkövammaisen silmin

Videossa käydään läpi, miten näkövammaista pitäisi opastaa. Videolla esitetään myös itsenäistä liikkumista valkoisen kepin avulla.

• Opastamista ja liikkumista käsittelevä video- Ulkoinen linkki (kesto 1:13)

Yhdessä pohdittavia kysymyksiä:

• Millä tavoin näkövammaista opastetaan? Miksi?
• Millaisissa tilanteissa näkövammainen saattaa tarvita näkevän oppaan?
• Voiko vieras ihminen mennä opastamaan näkövammaista esim. kaupungilla?
• Mistä näkövammaisen tunnistaa?
• Mitä valkoinen keppi kertoo ja miten sitä käytetään?
• Mitä kaikkia liikkumisen apuvälineitä on?

Näkövammasta

Erilaiset näkötilanteet kuten häikäisy, putkinäkö, syvyysnäkö ja kontrastit, hämäräsokeus ja alentunut värinäkö vaikuttavat näkövammaisen elämään. Edellä mainituista tilanteista on videolla havainnollistavaa kuvamateriaalia.

• Näkövammoista kertova video- Ulkoinen linkki (kesto 1:59)

Yhdessä pohdittavia kysymyksiä:

• Kuinka paljon näkövammainen voi nähdä?
• Millaisia näkövammoja esimerkiksi on?
• Millaiset asiat tulisi huomioida ympäristössä ja tiloissa? Mikä on tärkeää sokealle, mikä heikkonäköiselle?

Oppitunti

Videossa kuvataan oppituntia, jossa näkövammainen on näkevien kanssa. Video esittää näkövammaisen huomioimista oppitunnilla, esimerkiksi viittaamistilanteessa. Sosiaaliset suhteet ja kavereiden löytäminen ovat tärkeitä koulussa myös näkövammaiselle. Videossa esitetään tilanne, jossa näkevä kaveri kohtaa näkövammaisen.

• Oppitunti-video- Ulkoinen linkki (kesto 1:18)

Yhdessä pohdittavia kysymyksiä:

• Miten opettaja voi ottaa huomioon näkövammaisen oppilaan?
• Millaisia eri apuvälineitä näkövammainen voi opiskelussa käyttää?
• Millaisissa tilanteissa mikäkin apuväline voisi olla sopiva?
• Miten luokkakaverit voivat ottaa huomioon näkövammaisen toverin?
• Mikä on tärkeää näkövammaisen kohtaamisessa? (”Hei, Antti tässä” -tervehdys)
• Arvioikaa kuinka suuri osa oppituntien opetuksesta perustuu visuaaliseen materiaaliin: kuviin, videoihin ja muuhun luokan edessä esitettävään näkemiseen perustuvaan materiaaliin? Enemmän kuin puolet, vähemmän kuin puolet?

Liikuntatunti

Liikunta on oppiaine, joka vaatii soveltamista näkötilanteen mukaan. Videossa luokkakaveri neuvoo näkövammaista kaveriaan. Tällä halutaan antaa idea siitä, että auttajan ei aina tarvitse olla avustaja tai opettaja. Myös oikeanlainen neuvontatapa näkyy. Samalla videolla esitetään myös pätkä näkövammaisesta juoksemassa yhdessä kaverin kanssa ”opaslenkkiä” käyttäen.

• Liikuntatunti-video- Ulkoinen linkki (kesto 1:13)

Yhdessä pohdittavia kysymyksiä:

• Mitä tulisi huomioida ohjeiden antamisessa, jotta näkövammainen voisi paremmin osallistua tuntiin?
• Onko neuvojan aina pakko olla opettaja tai avustaja, vai voiko kaverikin tehdä jotain?
• Mitkä liikuntalajit sopivat näkövammaiselle, mitkä eivät?
• Miten erilaisia lajeja voisi soveltaa?
• Kumpi mahtaa olla hauskempaa: se että näkövammainen saa tehdä yhdessä kavereiden kanssa asioita liikuntatunnilla, vai se että hänet eristetään tekemään jotakin yksin?
• Millainen on juoksun opaslenkki ja mitä se mahdollistaa?
• Onko opaslenkillä vaikeaa juosta?

Kotiaskareet

Videolla oppilas tulee koulusta kotiin, menee keittiöön ja laittaa itselleen välipalaa. Video esitetään ilman kuvaa näytön ollessa musta. Video pysäytetään kysymysmerkki kohtaan, jonka jälkeen oppilaat saavat arvata, mitä videossa tapahtuu. Tämän jälkeen video näytetään loppuun. Tällä videolla halutaan havainnollistaa, mikä kuvailun merkitys on näkövammaiselle.

• Kotiaskareet-video- Ulkoinen linkki (kesto 2:35)

Yhdessä pohdittavia kysymyksiä:

• Mitä videolla tapahtui?
• Miltä tuntui keskittyä vain ääniin, kun kuvaa ei nähnyt?
• Oliko videota hankalaa seurata?
• Miltä mahtaa näkövammaisesta tuntua, jos koulussa katsotaan videota, joka perustuu kuvaan?
• Miten voitaisiin helpottaa sitä, että näkövammaisen olisi helpompi seurata esim. videota? (haetaan esim. sanallista selitystä, kuvailutulkkausta)

Askel-lyhytelokuva

Askel on tarina tavallisista nuorista, Roosasta ja Niinasta, joiden elämässä mukana kulkee näkövamma. Mietittävää on kaverisuhteissa, koulunkäynnin kiemuroissa ja pojissa. Tahoillaan tytöt ottavat askeleita kohti tulevaa.

Niina lähtee kaverinsa mukana katsomaan bändiä, jonka kitaristi Markus saa vatsanpohjassa kipristelemään. Bändin laulaja Julius on myös näkövammainen, vaikkei sitä heti huomaa. Keikan jälkeen on helppo hymyillä, kun seuraava tapaaminen on jo sovittu.

Koulussa kaikki ei aina suju ongelmitta, mutta onneksi opettajilla on keinoja ratkaista asioita. Roosa ylittää itsensä liikuntatunnilla ja lähtee kaverinsa Nellin innostamana kokeilemaan uutta harrastusta, judoa. Poikiakaan ei kuvioista puutu, kun luokkatoveri Ville koettaa saada Roosan huomiota.

Askel on kuvaus näkövammaisten nuorten arjesta. Samalla se antaa tietoa näkövammaisuudesta ja elämästä aistirajoitteen kanssa.

Ohjaus: Mikko Halonen
Pääosassa: Raisa Kuusela, Ella Ahlberg, Lotta Lundell, Tommi Kivistö, Mikael Lehdes ja Arttu Saarela.
Askel-lyhytelokuva on toteutettu Euroopan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin tuella.
Tuotanto: Näkövammaisten liitto ry, Nutor-nuorisotoimi

• Askel-video Vimeossa (myös kuvailtuna versiona)- Ulkoinen linkki (kesto 23:27 min)

Yhdessä pohdittavia kysymyksiä:

• Millaisia asioita näkövammainen nuori joutuu miettimään esim. uuteen paikkaan mennessä, joita ehkä näkevän ei tarvitse miettiä?
• Miten koulukaverit voivat ottaa näkövammaisen huomioon? Entä opettajat?

Lisätietoja ja materiaalit

Lisätietoja Näkövammaisten liiton alueellisilta oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta tai nuorisotoimen suunnittelijalta: nuoriso@nkl.fi, p. 050 596 5022.

Materiaaleja, kuten valkoisia keppejä ja pisteaakkosia, voi kysyä lainaksi alueellisilta oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta.

Erilaisen koulupäivän liikunnallisiin hetkiin voi vuokrata varusteita Soliasta, josta löytyy esimerkiksi maalipallon demokasseja, joissa kiliseviä palloja ja maalipallolaseja. Tutustu Solian materiaaleihin- Ulkoinen linkki.