Pikaopas kuljetuspalveluihin
Tässä tiedotteessa kerrotaan mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta, Kelan korvaamista kuljetuksista ja sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta sekä siitä, missä tilanteissa niitä voi käyttää.
Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu
Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään silloin, kun ihminen ei vammasta tai sairaudesta johtuen pysty käyttämään julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelulla saa ajaa taksilla esimerkiksi asiointi-, harrastus- ja kyläilymatkoja. Terveydenhuoltomatkoihin, jotka Kela korvaa, ei saa käyttää vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita.
Matkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Tämän lisäksi myönnetään välttämättömät työhön ja opiskelun liittyvät matkat.
Matkoista peritään maksu, joka saa olla korkeintaan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa. Saattajasta ei peritä erillistä maksua.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua haetaan kunnan sosiaalitoimesta.
Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat
Kunnat järjestävät kuljetuspalvelua myös sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina. Näiden matkojen määrän, kohteen ja omavastuun suhteen kunnalla on enemmän harkinnan varaa toisin kuin vammaispalvelulain mukaisissa matkoissa. Nämä matkat eivät kuitenkaan saa korvata vaikeavammaisen oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Näitä sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja myönnetään usein esimerkiksi silloin, kun ei ole perusteita saada vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita ja on kuitenkin tarve saada esimerkiksi viikoittaiset asiointimatkat kauppaan tehtyä.
Kelan korvaamat matkat
Kelasta voi saada matkakorvausta, kun matkustaa julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon ja matkan syy on sairaus tai Kelan tai julkisen terveydenhuollon järjestämä kuntoutus.
Kela korvaa yksityiseen terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja silloin, kun annettu hoito tai tutkimus oikeuttaa Kela-korvaukseen.
Kela korvaa matkat lähimpään terveydenhuoltoon halvimman matkustustavan mukaan. Halvin matkustustapa on yleensä julkinen kulkuneuvo kuten linja-auto tai juna. Jos ei voi käyttää julkista liikennettä terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, voi saada korvausta esimerkiksi oman auton tai taksin käytöstä. Kun käyttää taksia terveydentilan tai vamman vuoksi, tarvitsee terveydenhuollon antaman todistuksen siitä, että on oikeus käyttää taksia. Todistus pyydetään omalta terveysasemalta etukäteen.
Jokaisesta Kelan korvaamasta yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan enintään 25 euron omavastuu. Yhteensä omavastuu (ns. matkakatto) on enintään 300 euroa vuodessa (vuonna 2020). Kun se ylittyy, loppuvuoden matkoista ei tarvitse maksaa omavastuuta.
Kelan korvaamat taksimatkat on aina tilattava Kelan omasta tilausnumerosta, sillä muuten Kela ei korvaa matkoja.
Palveluliikenne
Useimmissa kunnissa toimii palveluliikennettä, joka on erityisesti suunniteltu vanhusten ja erityisryhmien tarpeet huomioivaksi. Palveluliikenteessä matka usein varataan etukäteen ja se liikennöi tietyllä alueella tai reitillä tiettynä viikonpäivänä ja kellonaikana, ja se kerää kyytiin useita matkustajia. Liikenteestä käytettävät nimitykset vaihtelevat alueittain, mutta yleisimmin puhutaan palveluliikenteestä tai palvelulinjoista. Palveluliikenne voi soveltua myös näkövammaisille, joten kannattaa selvittää oman asuinkunnan palveluliikennetarjonta kunnan palvelupisteistä tai sosiaalitoimesta.
Palveluliikenne ei saa korvata kokonaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita siten, ettei kuljetuspalveluita myönnettäisi sillä perusteella, että alueella toimii palveluliikenne.
Lisätietoja näistä eri palveluista saa sosiaalitoimesta, Kelalta, Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijalta tai Näkövammaisen palveluoppaasta.
Kelan puhelinpalvelu sairastamiseen liittyvissä kysymyksissä 020 692 204.