Vuosisuunnitelma
1. Johdanto – Visionamme saavutettava ja syrjimätön Suomi
Perustehtävämme
Näkövammaisten liitto on näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, yhteistyö- ja palvelujärjestönä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on toimintamme perusta. Edistämme näkövammaisten oikeuksia ja ehkäisemme syrjintää. Parannamme yhdenvertaisen elämisen edellytyksiä ja sujuvaa arkea sekä mahdollisuuksia elää omaehtoista ja arvokasta elämää. Kohderyhminämme ovat sokeat, heikkonäköiset ja kuulonäkövammaiset.
Vuosisuunnitelmamme pohjautuu liiton voimassa olevaan strategiaan sekä valtuuston hyväksymiin toiminnan ja talouden painopistealueisiin. Strategiamme mukaisesti visionamme on saavutettava ja syrjimätön Suomi. Strategiaa ja vuosisuunnitelmaa seurataan, arvioidaan ja raportoidaan säännöllisesti hallitukselle ja valtuustolle. Vuosisuunnitelmassamme ei ole kuvattu kaikkea sitä perustyötä, joka arkeemme kuuluu ja joka on näkövammaisten ihmisten hyvän elämän kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Teemavuotemme aihe on "Uusin silmin". Teema kertoo näkövammaisuudesta ja näkövammautumisesta näkövammaisten omalla äänellä. Teemavuodella on kaksi kohderyhmää: näkevät sekä vasta näkövammautuneet. Näkeville viestimme erityisesti siitä, miten näkövammaisuus ilmenee ja millaista elämä on näkövamman kanssa.
Seuraamme aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työelämän muutoksia ja hallitusohjelman toteuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista leikataan vaalikauden aikana 100 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestöille suunnattavasta vapaan sivistystyön koulutustuesta leikataan lähes 10 miljoonaa euroa. Järjestöjen yhteiskannanotoissa tuomitsemme leikkaukset, jotka heikentävät merkittävällä tavalla kansalaisten elämää.
Olemme aktiivinen toimija vaikuttamistyössä ja tuomme esiin näkövammaisten asemaa ja tarpeita. Tärkeitä asioita ovat vammaispalvelulain uudistaminen, hyvinvointialueiden toiminta ja vammaispalvelujen järjestäminen, työelämän uudistukset, hallitusohjelman säästöjen vaikutukset ja säästöjen kohdentuminen, sosiaaliturvaan suunnitellut muutokset ja niiden vaikutukset sekä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät kysymykset.
Tarjoamme tukea, ohjausta ja neuvontaa sujuvan arjen takaamiseksi. Laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut tukevat näkövammaisten ihmisten arkea. Palvelujamme ovat esimerkiksi kuntoutus, opaskoirat, apuvälineet, pistekirjoituskoulutus, alueellinen ohjaus ja neuvonta, tiedonsaantiin liittyvät palvelut, työelämäpalvelut ja järjestötyön tuki. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti asiakaspalautteiden, tulosten seurannan ja tiedolla johtamisen myötä.
Jatkamme ympäristö- ja ilmastotekojen ohjelman toteuttamista. Juurrutamme ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia osaksi päivittäistä toimintaamme. Pyrimme vähentämään omasta toiminnastamme seuraavia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon.
Tasavallan presidentinvaalit käydään alkuvuodesta ja EU-vaalit kesäkuun alussa. Tiedotamme vaaleista, äänestämisestä ja äänestysajoista omissa kanavissamme. Edellytämme, että oikeusministeriön julkaisemat vaaliaineistot ovat saavutettavassa muodossa sekä äänestyspaikat ovat saavutettavia ja esteettömiä.
Henkilötyövuosien ennusteemme vuodelle 2024 on 123 työntekijää. Vuosisuunnitelma sisältää kaksi uutta työtehtävää. Vahvistamme varainhankintaa strategian mukaisesti yhdellä uudella työtehtävällä. Varainhankinnan asiantuntijan vastuualueena ovat suurlahjoitukset ja yritysyhteistyö. Vuosisuunnitelmaamme sisältyy myös yksi uusi STEA-avusteinen hanke. Vammaisjärjestöjen yhteisen hankkeen “Yhdessä yhdenvertaiseen työelämään” tavoitteena on rakentaa, tuottaa ja juurruttaa koulutuskokonaisuus, joka palvelee työllisyyden, työllistymisen ja työkyvyn parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä vahvistaa vammaisjärjestöjen erityisasiantuntijuuden roolia työllisyysverkostoissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Invalidiliiton, Lihastautiliiton, Neuroliiton, Kuuloliiton, Kuurojen liiton ja Suomen Kuurosokeiden kanssa.
Toukokuussa kokoontuu Näkövammaisten liiton uusi valtuusto. Valtuuston keskeinen tehtävä on päättää liiton uudesta strategiasta. Ensimmäisessä kokouksessaan valtuusto valitsee liiton hallituksen. Luottamushenkilökausi on nelivuotinen.
Vuoden 2024 painopisteitä
- Ennakoimme järjestön toimintaresurssien ja toimintaedellytysten muutoksia sekä varaudumme järjestöjen rahoitusleikkauksiin.
- Vaikutamme hallitusohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen mm. sosiaaliturvaan liittyviin leikkauksiin ja uudistamistyöhön, työelämän uudistuksiin, vammaispalvelulakiin liittyviin esityksiin sekä takseihin ja sähköpotkulautoihin liittyviin esityksiin.
- Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja selvitämme näiden vaikutukset palveluiden järjestämisvastuisiin ja rahoitukseen.
- Kehitämme ja uudistamme yhdistystoimintaamme sekä vahvistamme aktiivista kansalaisuutta. Lisäksi tavoitteemme on saada uusia aktiiveja näkövammaistoimintaan.
- Edistämme vahvasti yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä sekä rasismin vähentämistä.
- Valmistelemme palvelu- ja toimintakeskus Iirikseen liittyviä muutoksia sekä Iiriksestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä pitkällä aikajänteellä.
- Tavoitteemme on pienentää toimintamme hiilijalanjälkeä. Vähennämme matkustamista sekä teemme kestäviä ja ympäristöystävällisiä valintoja.
2.Vahvaa vaikuttamistyötä sujuvan arjen puolesta
2.1 Näkövammaiset ihmiset elävät sujuvaa arkea, jota tukevat saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut sekä tiedonsaanti
Vaikutamme alueellisesti ja valtakunnallisesti näkövammaisten tarvitsemien ja saamien palveluiden yhdenvertaiseen toteutumiseen sekä vammaispalveluiden soveltamisohjeisiin. Tuomme esiin näkövammaisten tarpeita vammaispalvelujen soveltamisohjeita laadittaessa. Keräämme tietoa hyvinvointialueiden vammaispalvelujen myöntämiskäytännöistä ja seuraamme vammaispalveluihin liittyvää oikeuskäytäntöä. Vaikutamme siihen, että palvelut ja niiden järjestämistavat ovat näkövammaisen yksilöllisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaisia.
Seuraamme hyvinvointialueiden rahoituskriisin vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä tuomme esiin havaitsemiamme epäkohtia. Vaikutamme yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa hyvinvointialueiden toimintaan muun muassa tapaamalla viranhaltijoita ja päättäjiä. Olemme tukena alueellisten vammaisneuvostojen näkövammaisille jäsenille, kun ohjeita ja muita vammaispalveluihin vaikuttavia asiakirjoja laaditaan hyvinvointialueilla.
Työelämäpalvelumme neuvoo, ohjaa ja koordinoi näkövammaisten työn, yrittäjyyden ja opiskelun sekä työympäristön, ammatillisen kuntoutuksen ja yhdenvertaisuuskysymysten asioissa. Tarjoamme saavutettavuusasioissa henkilökohtaista neuvontaa työelämän ja opiskelun käytännön tilanteissa. Viestimme saavutettavuus- ja mukautusasioista monikanavaisesti. Julkaisemme näkövammaisten työ- ja opiskeluarkeen liittyviä podcasteja, joita suuntaamme näkövammaisten lisäksi erityisesti työterveyshuolloille, työnantajille, työllisyyspalveluille, vammaispalveluille ja oppilaitoksille.
Vaikutamme aktiivisesti digitalisaatioon ja saavutettavuuskysymyksiin. Teemme vahvaa lainsäädäntöä koskevaa vaikuttamistyötä ja valvomme toimeenpanoa saavutettavien palvelujen toteutumiseksi sekä näkövammaisten yhdenvertaisen ja samanaikaisen tiedonsaannin varmistamiseksi.
Teemavuotemme aiheena jatkuu: "Uusin silmin". Teemavuodella on kaksi kohderyhmää: näkevät sekä vasta näkövammautuneet ihmiset. Tavoitteenamme on tavoittaa entistä paremmin vasta näkövammautuneet ihmiset ja tiedottaa heitä palveluistamme ja näkövammaisten oikeuksista. Näkeville viestimme erityisesti siitä, miten näkövammaisuus ilmenee ja millaista elämä on näkövamman kanssa. Kerromme tarinoita näkövammaisuudesta ja näön heikkenemisestä näkövammaisten ihmisten omin sanoin. Jaamme tietoa näköasioista ja liiton palveluista verkkosivuillemme kootussa ensitietopaketissa, webinaareissa, teemapäivissä ja tapahtumissa. Haluamme viestiä, että apua ja tukea on tarjolla, vaikka näkö heikkenee. Kehitämme myös digitaalista palvelupolkua jäsenyyden äärelle liiton verkkosivuilla.
Jatkamme liiton monipuolista äänituotantoa ja sen kehittämistä mm. Airut-jäsenlehdessä. Airut ilmestyy kuusi kertaa vuodessa pistekirjoituksella, printtilehtenä sekä digitaalisena ja Luetus-versiona. Jäsenlehti on tärkeä tiedotuskanava, joka myös aktivoi jäseniä osallistumaan jakamalla tietoa, joka liittyy näkövammaisen oikeuksiin, palveluihin ja arkeen. Teetämme lukijatutkimuksen kehittääksemme lehteä yhä paremmin lukijoiden tarpeita vastaavaksi.
2.2 Kaikilla näkövammaisilla ihmisillä on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut, kuten liikkumistaidon ohjausta ja liikkumisen tukea, henkilökohtaista apua, kuntoutusta ja sopivat apuvälineet
Vaikutamme siihen, että vammaispalvelulain soveltamisen päätökset ovat lain ja yksilöllisen tarpeen mukaisia. Seurantaa tehdään kaikkien ikäryhmien osalta, sillä vammaispalveluja käyttävät ja tarvitsevat eri-ikäiset näkövammaiset. Teemme monitasoista alueellista ja valtakunnallista vaikuttamistyötä viranomaisiin, palveluntuottajiin ja muihin yhteistyötahoihin näkövammaisten palvelujen saamiseksi ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Seuraamme aktiivisesti kuntoutuspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen uudistusta.
Ohjaamme ja tuemme näkövammaisia heidän tarvitsemien palvelujen hakemisessa ja olemme mukana yksilöllisissä muutoksenhakuprosesseissa. Ohjaamme ja tuemme näkövammaisia hakemaan tarvitsemiaan sosiaali- ja terveys- sekä kuntoutuspalveluita. Tiedotamme viranomaisia näkövammaisten tarvitsemista palveluista ja niiden merkityksestä arjessa selviytymiselle.
Varmistumme henkilökohtaisen neuvonnan ja palveluohjauksen kautta siitä, että vastanäkövammautuneet tuntevat tarvitsemansa työkyvyn ja kuntoutuksen palvelut ja ohjautuvat niihin oikea-aikaisesti. Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyvä psyykkisen työkyvyn tuki on keskeistä ja toteutamme psykologin vetämän etäkeskusteluryhmän. Emme unohda pitkään työelämässä olleita näkövammaisia, sillä myös heillä voi olla tuen tarvetta esimerkiksi muutostilanteissa tai näkötilanteen muuttuessa.
Teemme yhteistyötä ja koulutamme työllisyys- ja hyvinvointialuetoimijoita palvelujen rakentamiseen ja kehittämiseen liittyvissä toiminnoissa. Järjestämme infotilaisuuksia ja koulutuksia työterveyshuolloille, oppilaitoksille, työllisyyspalveluille ja vammaispalveluille sekä työvalmentajaopiskelijoille.
Perehdytämme vammaisneuvostojen näkövammaisia jäseniä tehtäväänsä ja vaikuttamisen keinoihin sekä tuemme heitä vaikuttamistyössä.
2.3 Digitaaliset palvelut ovat saavutettavia
Tuotamme ja ylläpidämme digipalveluiden saavutettavuuteen liittyviä ohjeita ja viestimme erityisesti niille palveluntuottajille, jotka eivät kuulu digipalvelulain soveltamisalaan. Vuonna 2024 tarkastelemme muun muassa matkalippujen ostamisen saavutettavuutta.
Seuraamme hyvinvointialueiden verkkosivujen ja lomakkeiden saavutettavuutta ja muistutamme viranomaisia tiedottamisen monikanavaisuudesta ja saavutettavuuden välttämättömyydestä, jotta tieto tavoittaa kaikki näkövammaiset.
Teemme yhteistyötä vaalikoneiden laatijoiden kanssa, jotta vaalikoneet rakennetaan saavutettaviksi. Vaalikoneissa näkökulmana on sekä näkövammainen äänestäjä että näkövammainen ehdokas. Vahvistamme ja tehostamme äänestämisen saavutettavuutta tasavallan presidentinvaaleissa tammikuussa sekä EU-vaaleissa kesäkuussa.
Jaamme tietoa työllistymiseen liittyvien verkkopalvelujen kehitystyöhön ja oppilaitosten valintakoe- ja etäopiskelun digitaaliseen saavutettavuuteen liittyen. Tiedotamme puutteista ja ohjaamme saavutettavuustiedon lähteille. Seuraamme, että alueelliset toimijat ja viranomaiset noudattavat saavutettavuusvaatimuksia sekä demonstroimme verkkopalveluiden ja sovellusten käyttöä apuvälineiden avulla webinaareissa ja tapahtumissa. Jaamme digipalveluiden tarjoajille tietoa palveluiden käytöstä näkövammaisten apuvälineillä.
Jatkamme yhteistyötä Ylen kanssa. Tavoitteemme on saada uutis- ja ajankohtaisohjelmien äänitekstitys käyttöön sekä saada parannusta Yle Areenan saavutettavuuteen.
Kehitämme saavutettavaa ja monipuolisesti palvelevaa Näkövammaisten liiton verkkosivustoa lanseeraamalla saavutettavan blogialustan vaikuttamisviestinnän ja muiden ajankohtaisten aiheiden väyläksi.
2.4 Näkövammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen toimintaan
Annamme tukea ja ohjausta varmistaaksemme näkövammaisten liikkumisen tuen ja henkilökohtaisen avun palveluiden saamisen. Teemme aktiivista vaikuttamistyötä sekä tarjoamme apuvälineitä, jotta näkövammainen voi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.
Tuotamme näkövammaisille yksilöllisiä koho- ja pistekirjoitusmateriaaleja.
2.5 Olemme vahva näkövammaisten oikeuksien ja etujen ajaja ja vaikuttaja yhteiskunnan kaikilla tasoilla
Keräämme ajantasaista tietoa hyvinvointialueiden toiminnasta sekä alueellisen että valtakunnallisen vaikuttamisen tueksi. Seuraamme hyvinvointialueiden toimintaa, lakien soveltamiskäytäntöjä sekä päätöksentekoa ja reagoimme epäkohtiin. Tiedotamme sosiaali- ja terveyspalveluita toteuttavia toimijoita sekä eri alojen palveluntuottajia näkövammaisasioista.
Vaikutamme yhdenvertaisuuslain tunnettuuteen erityisesti työpaikoilla ja oppilaitoksissa sekä työllisyyteen ja opiskeluun liittyvissä palveluissa. Työ- ja opiskelusyrjinnän ehkäisy ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat keskeisiä työssämme eri verkostoissa. Työelämän ja opiskelun kannalta vaikuttamistyössä pyrimme siihen, että esteettömyyden ja saavutettavuuden epäämisestä säädettäisiin syrjintänä. Teemme yhteistyötä vammaisjärjestöjen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
Olemme mukana mikroliikkumista ohjaavan lainsäädännön luomisessa. Tavoitteemme on, että näkövammaisten turvallista itsenäistä liikkumista vaarantavat sähköpotkulaudat saadaan sääntelyn piiriin siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän ongelmia näkövammaisten liikkumiseen. Lisäksi olemme yhdessä mm. Taksiliiton kanssa vaikuttamassa takseja koskevan lainsäädännön korjaamiseen. Pidämme esillä taksiliikenteen merkitystä näkövammaisten arjessa ja esimerkiksi taksinkuljettajien paikallistuntemuksen ja kielitaidon tärkeyttä.
Seuraamme vaaratiedotejärjestelmän uudistamista ja muistutamme, että nykyinen järjestelmä on television vaaratiedotteiden osalta näkövammaisille saavuttamaton.
Osallistumme Euroopan tason vaikuttamistyöhön Euroopan Sokeiden Unionin toimikuntien kautta ja annamme asiantuntijapanostamme yhteisten lausuntojen ja kampanjoiden kehittämiseksi. Vastaanotamme ulkomaisia vieraita ja jaamme heille tietoa liiton palveluista ja suomalaisen yhteiskunnan tarjoamasta sosiaaliturvasta. Nostamme pohjoismaisten sisarjärjestöjemme kanssa esiin yhteisiä huolenaiheitamme sekä etsimme niihin aktiivisesti ratkaisuja jakamalla toisillemme tietoa ja parhaita käytäntöjä. Jatkamme tiivistä yhteistyötä Etiopian hankekumppanin kanssa inklusiivisen opetuksen kehittämiseksi ja näkövammaisten nuorten itsenäisen elämän tukemiseksi.
3 Sujuvaa yhteistyötä vahvoissa verkostoissa
3.1 Näkövammaisyhteisö toimii vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti
Jatkamme pitkäjänteistä vaikuttamistyötä sekä alueellisissa että valtakunnallisissa verkostoissa näkövammaisasioiden edistämiseksi. Tapaamme valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjiä ja viranhaltijoita ja käymme keskusteluja näkövammaisten näkökulmasta keskeisistä asioista. Jokaisessa tapaamisessa panostamme siihen, että saamme pitkäaikaisia yhteistyötahoja ja että viestimme tulee kuulluksi.
Laadimme kannanottoja ajankohtaisista asioista, tiedotamme ja vaikutamme yhdessä verkostojemme kanssa. Teemme aktiivista yhteistyötä hyvinvointialueiden kuntoutusohjaajien kanssa ja toteutamme yhteisiä tilaisuuksia.
Kannustamme näkövammaisia osallisuuteen alueellisessa palvelujen kehittämisessä kokemustoimijoina ja ohjausryhmien jäseninä. Järjestämme alueellisia näkövammaisten työelämään ja opiskeluun liittyviä tapahtumia.
Ylläpidämme tutkimusyhteistyötä näkövammarekisterin ja Tampereen yliopiston välillä. Julkaisemme näkövammarekisterin vuositilastot. Toimintavuoden aikana järjestämme keskussairaaloiden kuntoutusohjaajille Verkostopäivät Iiriksessä.
Valmistelemme näkövammaisbarometrin vaikuttamistyömme tueksi. Se täydentää näkövammarekisterin tietoja näkövammaisten arkea, toimintakykyä ja muita valmiuksia tilastoivan selvityksen muodossa.
3.2 Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistyö on sujuvaa
Jatkamme säännöllistä ja monipuolista yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa. Järjestämme yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia sekä otamme käyttöön yhteistyötä tukevan uuden jäsenrekisterisovelluksen.
3.3 Liitto ja jäsenyhdistykset ovat uudistumiskykyisiä
Kutsumme Uusin silmin -teeman avulla vastanäkövammautuneita ihmisiä jäseniksi yhdistyksiimme ja muistutamme heitä palveluistamme ja heidän oikeuksistaan. Tuemme näkövammaisyhdistyksiä jäsenhankintaviestinnässä ja kerromme viestintäkanavissamme yhdistystoiminnan, vertaistuen ja yhteisöllisyyden voimasta. Tuemme jäsenyhdistyksiä myös digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja tunnistamisessa.
4.Laadukasta ja tarpeita vastaavaa palvelua
4.1 Laadukkaat palvelumme tukevat näkövammaisten sujuvaa arkea
Tuotamme ja välitämme lehtiä ja muita painettuja sisältöjä näkövammaisille saavutettavissa ja helppokäyttöisissä muodoissa sekä lainaamme helppokäyttöisiä laitteita saavutettavien sisältöjen kuunteluun. Palvelumme parantavat näkövammaisten tiedonsaantimahdollisuuksia ja vahvistavat osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuden lehtien ja kirjojen lukemiseen. Tuotamme vapaaehtoislukijoiden voimin äänijulkaisuja myös näkövammaisten ihmisten henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Tuemme näkövammaisten digitaitojen kehittämistä tarjoamalla etäneuvontaa ja julkaisemalla ohjeita näkövammaisten avustavien teknologioiden käytöstä, jotta digitaalisten palveluiden käyttäminen ja omien digitaitojen kehittäminen näkövammaisena olisi mahdollisimman sujuvaa.
Järjestämme näkövammaisille nuorille osallistumismahdollisuuksia toteuttamalla viikonlopputapahtumia ja kesäleirin.
Toteutamme Näkövammaismuseon yleisötyötä opastetuilla museokierroksilla, joiden näkökulmana on näkövammaisten tiedonsaannin ja saavutettavuuden historian neljä murrosta. Kohderyhmiämme ovat opetus-, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja ammattihenkilöstö sekä näkövammaisten ja kuurosokeiden järjestöt ja yhteisöt sidosryhmineen.
Parannamme näkövammaisten itsenäisen liikkumisen ja asioimisen mahdollisuuksia suunnittelemalla ja valmistamalla rakennetun ympäristön koho- ja pistekirjoitusopasteita.
Valmistaudumme harkinnanvaraisen kuntoutuksen siirtymiseen rekisteröitymismenettelyyn. Menettely tarkoittaa sitä, että kuntoutuja-asiakkaat valitsevat mieleisensä palveluntuottajan rekisteröityjen palveluntuottajien joukosta. Kehitämme palvelutuotteitamme vastaamaan näkövammaisten tarpeita taloudelliset reunaehdot huomioiden. Kohtaamme asiakkaat yksilöllisesti ja ammattitaidolla, työotteemme tukee asiakkaan omaa aktiivisuutta ja osallisuutta.
4.2 Näkövammaisille ihmisille tarjoamamme palvelupaketit ovat asiantuntevia ja yksilöllisiä
Toteutamme sisäistä auditointia ja hyödynnämme keräämäämme asiakaspalautetta tehokkaasti oman toimintamme, palvelun laadun ja tuotteiden kehittämiseksi. Viestimme aktiivisesti muutoksista toiminnassamme ja palveluissamme. Hyödynnämme kerättyä asiakaspalautetta yksiköiden verkkosivuilla jaettavissa julkaisuissamme. Pidämme kiinni sovituista aikatauluista ja palvelumme on oikea-aikaista sekä virheetöntä.
Järjestämme laadukasta ja tarpeita vastaavaa koulutusta näkövammaiskysymyksissä kohderyhminä mm. alle kouluikäisten näkövammaisten lasten parissa työskentelevät ammattilaiset, henkilökohtaiset avustajat ja palvelualalla työskentelevä ammattihenkilöstö.
Pyrimme varmistamaan, että työikäiset näkövammaiset saavat tarvitsemansa yksilölliset kokonaispalvelut työelämäasiantuntijan toimiessa koordinoivana näkövammaiskysymysten asiantuntijana.
Kehitämme opaskoirakoiden palvelupolkua eläköityvien koirien ja koiranvaihtajien prosessien osalta.
5 Taloutemme on vastuullista ja ennakoivaa
Käynnistämme talouden tasapainotusohjelman, jonka tavoitteena on liiton talouden vakauttaminen.
5.1 Talous tukipalveluna
Talous toimii yhteistyössä muiden organisaation toimintojen kanssa varmistaen, että taloudelliset näkökohdat otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Autamme organisaatiota budjetin laatimisessa ja seuraamisessa, mikä auttaa hallitsemaan kustannuksia ja varmistamaan, että organisaation toiminta on linjassa asetettujen taloudellisten tavoitteiden kanssa.
Vastaamme päivittäisen kirjanpidon, laskutuksen ja maksujen käsittelystä, mikä varmistaa, että Näkövammaisten liiton taloudelliset tapahtumat kirjataan asianmukaisesti ja että laskut lähetetään ja vastaanotetaan oikein. Hoidamme liiton kassanhallinnan ja muun tarvittavan rahoituksen ja rahaliikenteen hallinnan.
Kiinteistöt sekä vuokralla olevat liiton omistamat asunto-osakkeet ovat myös hoidossamme. Hoidamme omistamaamme osuutta palvelukeskus Iiriksestä sekä opaskoirakoulun kennelrakennusta. Pidämme tiiviisti yhteyttä salkunhoitajiin sekä seuraamme ja raportoimme liiton sijoitusomaisuuden kehittymisestä.
Perehdytämme uuden hallituksen ja valtuuston liiton taloudelliseen asemaan ja hallinnon käytänteisiin. Kehitämme toimintaamme ja palveluitamme siten, että voimme tuottaa liiton palveluita taloudellisesti kannattavasti.
Vastaamme asiakkaiden tarpeisiin kuntoutuksen hyödyn ja oikea-aikaisuuden maksimoiseksi siten, että maksusitoumukset tulevat mahdollisimman hyvin käytettyä ja vastaamme saatuihin tarjouspyyntöihin.
5.2 Varainhankinta
Panostamme lahjoittajarekisterimme määrän ja arvon nousuun tavoittelemalla uusia lahjoittajia ja kehittämällä lahjoittajasuhteiden rakentamista ja ylläpitoa.
Kasvatamme edelleen kuukausilahjoittamisen lahjoittajarekrytointia ja kirjekeräyksen tuloksellisuutta, jotta kokonaistuloksemme olisi entistä vahvempi.
Panostamme testamenttilahjoittamisen prosesseihin sekä yritysyhteistyön laajentamiseen rekrytoimalla uuden varainhankkijan vastaamaan tehtävästä varainhankintastrategian mukaisesti.
Teemme entistä selkeämpää vaikuttavuusviestintää siitä, mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan, mikä edellyttää varainhankinnan käyttökohteiden raportointia niin liiton sisällä kuin jäsenyhdistysten kanssa.
Teemme yhteistyötä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n kanssa ja osallistumme valtakunnallisiin varainhankinnan tempauksiin kuten Tekojen tiistaihin.
6 Toiminnan perustana on hyvinvoiva henkilöstö
6.1 Toimintamme perustana on hyvinvoiva, osaava, arvostettu ja riittävä henkilöstö
Jatkamme työvirekyselyjen toteuttamista ja toteutamme yhdessä tarvittavia toimenpiteitä saatujen vastausten perusteella. Panostamme siihen, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja osaamisensa kehittymiseen. Vahvistamme suunnitelmallista perehdytystä.
Päivitämme käytettävissämme olevien äänikirjanlukijoiden valikoimaa. Lukijavalikoiman tulee edustaa monipuolisesti mm. ikä-, kieli- ja sukupuolijakaumaa. Tarvittaessa rekrytoimme ja koulutamme tehtävään uusia henkilöitä.
6.2 Olemme henkilöstöä arvostava ja koulutusmyönteinen työpaikka
Toteutamme koko henkilöstön osaamiskartoitusselvityksen, jonka perusteella suuntaamme yhteisesti hankittavia koulutuksia. Työyhteisön uudistetut pelisäännöt tulevat liiton henkilöstön käyttöön.
Jaamme osaamistamme organisaation sisällä kouluttamalla henkilöstöämme mm. saavutettavuusasiantuntemuksessa, podcastien ja muun äänituotannon tuottamisessa sekä entistä kohdennetumman asiakasviestinnän luomisessa.
6.3 Toimimme reilulla, sitoutuneella ja oikeudenmukaisella työotteella
Kokoamme henkilöstöstä nousevia asioita valmisteluun. Tunnistamme kehittämis- ja koulutustarpeitamme. Jaamme arjen onnistumisia työntekijöiden kesken suunnitelmallisesti ja säännöllisesti.
7 Tärkeimmät tapahtumat 2024
Tammikuu
4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
28.1. Näkövammaisten liitto 96 vuotta
Helmikuu
8.2. hallituksen kokous (etä)
11.–14.2. EBU:n yleiskokous, Lissabon
13.2. Maailman radiopäivä
Maaliskuu
10.–16.3. Maailman glaukoomaviikko
26.-27.3. hallituksen kokous; vuosikertomus ja tilinpäätös (Iiris, Valo)
Huhtikuu
20.–21.4. Työelämäpalvelujen "Buustia töihin” -vertaisviikonloppu
24.4. Kansainvälinen näkövammaisurheilun päivä
24.4. Kansainvälinen opaskoirapäivä
Toukokuu
16.5. Kansainvälinen saavutettavuuspäivä
23.5. hallituksen kokous (Iiris, Valo)
24.–25.5. valtuuston kevätkokous (Iiris, Braille)
Kesäkuu
5.–6.6. hallituksen kokous (Valo)
13.6. kansainvälinen albinismipäivä
27.6. Kansainvälinen kuurosokeuspäivä
Elokuu
20.8. hallituksen kokous (etä)
Syyskuu
5.-6.9 Järjestöpäivät (Iiris, Braille)
8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä
29.9. Kansainvälinen retiniitikon päivä
25.–26.9. hallituksen kokous; vuosisuunnitelma ja budjetti (Iiris, Valo)
28.9. Kansainvälinen informaation saavutettavuuden päivä
Lokakuu
1.10. Järjestöjen päivä ja Miina Sillanpään päivä
3.–4.10. Jäsenyhdistysten toimihenkilöpäivät, Pori
10.10. Maailman näköpäivä
15.10. Valkoisen kepin päivä
17.10. Kansainvälinen vertaistuen päivä
22.10. Euroopan kuurosokeiden päivä
Marraskuu
10.–17.11. Sokeiden viikko
14.11. hallituksen kokous (Iiris, Valo)
15.–16.11. valtuustoseminaari ja valtuusto (Iiris, Braille)
Joulukuu
3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä
3.12. Tekojen tiistai
5.12. Kansainvälinen vapaaehtoisten päivä
10.12. Kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä
11.12. Hallituksen kokous, mm. STEA-avustusesitykset (etä)
13.12. Lucian päivä