Vuo­si­ker­to­mus

1 Johdanto – Visionamme saavutettava ja syrjimätön Suomi

Liiton tehtävä ja jäsenistö: Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö ja näkövammaisten asiantuntija- ja palvelujärjestö. Liittomme jäseninä on 14 alueyhdistystä ja 9 valtakunnallista yhdistystä. Vuonna 2023 jäsenyhdistyksissä oli yhteensä 11 200 jäsentä, joista näkövammaisten alueyhdistyksissä 8 800. Alueyhdistysten toiminnassa on noin 100 paikallisyhdistystä, alaosastoa ja näkövammaisten kerhoa.

Vuoden 2023 merkittävät tapahtumat: Juhlimme 95-vuotisjuhlavuotta järjestämällä useita tapahtumia, kuten näkövammaisten kesäpäivät Jyväskylässä ja yhdenvertaisuutta työelämässä käsittelevän seminaarin. Osallistuimme myös kansainvälisiin tapahtumiin, ja järjestimme pohjoismaisen leirin näkövammaisille nuorille. Järjestimme Katse kohti kehittyvää näönhuoltoa -seminaarin näkövammarekisterin 40-vuotisjuhlan kunniaksi.

Vaikuttamistyö ja yhteistyö: Tapasimme useita poliittisia päättäjiä ja osallistuimme vaikuttamistyöhön keskittyen muun muassa vammaispalvelulakiin ja työelämäasioihin. Työskentelimme yhdessä hyvinvointialueiden, valtion viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa parantaaksemme vammaisten yhdenvertaisuutta. Tavoitteenamme on tehdä yhteiskunnastamme avoin, syrjimätön, esteetön ja saavutettava kaikille.

Talous ja varainhankinta: Vuonna 2023 liiton tilinpäätös oli 111 tuhatta euroa alijäämäinen. Käynnistimme toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Esimerkiksi Iiriksessä vuodesta 2004 toiminut Aviriksen apuvälinemyymälä lopetettiin kesäkuussa. Apuvälinemyynti keskittyy jatkossa verkkokauppaan. Varainhankinnan strategiaa tarkennettiin lahjoitustietojen pohjalta. 

Rahoituksen haasteet: Järjestöavustusten avulla pystyimme auttamaan näkövammaisia kohtaamissaan haasteissa. STEA-järjestöavustuksemme pysyivät edellisen vuoden tasolla, mutta kohoavat toiminta- ja toimitilakustannukset toivat toimintaan haasteita. Suomen uusi hallitus vähentää sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Toimme esille, että nämä leikkaukset vaarantavat järjestöjen tarjoaman tuen ja avun myös näkövammaisille. Järjestöjen tuottamasta työstä hyötyy koko yhteiskunta. 

Teemavuosi ja hankkeet: Vuoden teemana oli Uusin silmin, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta näkövammaisuudesta. Kerroimme siitä, millaista elämä on näkövammaisena. Jatkoimme myös Minun elämä -hankkeen vertaistukitoimintaa. Näkövammaisten liitto lahjoitti jälleen 5000 euroa Abilis-säätiölle erityisesti näkövammaisten ihmisten auttamiseen Ukrainassa. 

Ympäristö- ja Ilmastotoimenpiteet: Olemme sitoutuneet ympäristö- ja ilmastovastuuseen kehittämällä muun muassa etätyö- ja matkustuskäytäntöjä sekä vähentämällä tapahtumien hiilijalanjälkeä. Koronavuosien jälkeinen matkustaminen kasvoi reilusti, mutta palveluiden ja tapahtumien hiilijalanjälkeä onnistuimme laskemaan noin 14 prosenttia.

Yhdistyksen valtuusto: Järjestön kevät- ja syysvaltuusto järjestettiin hybridikokouksina. Valtuuston puheenjohtajana toimi Esko Jantunen ja varapuheenjohtajana Maija Somerkivi. Hallituksen puheenjohtajana oli Kari Vähänen ja varapuheenjohtajana Eija-Liisa Markkula. Jukka Tahvanainen toimi liiton toimitusjohtajana. 

Tässä vuosikertomuksessa avataan Näkövammaisten liiton strategian mukaisia toiminnan painopisteitä. Taloudellinen tilanne selvitetään tarkemmin erillisessä tilinpäätöksessä.  

2 Vahvaa vaikuttamistyötä sujuvan arjen puolesta

2.1 Saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut

Strategian toimenpide: Aktivoimme näkövammaisia osallistumaan itseään ja koko yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon. Vaikutamme siihen, että osallisuutta rajoittavia tiedonsaannin esteitä puretaan. Kannustamme siihen, että näkövammaisten liiton yhdistyksillä on edustukset alueellisissa järjestöjen neuvottelukunnissa ja vammaisneuvostoissa. Tuemme jäsenyhdistyksiä niiden alueellisessa ja paikallisessa edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä. 

Toiminta ja tavoiteltu muutos: 

• Yhdistyksiin on nimetty viestintävastaavat ja heidän koulutuksensa on käynnistetty.  
• Vaikuttamisviestinnässä toimme esiin liiton tavoitteita jakamalla liiton eri asiantuntijoiden tuottamia sisältöjä. Liiton vaikuttamistyöhön osallistuvien asiantuntijoiden kanssa lisättiin keskustelua, kuulemisia ja yhteisiä palavereita.  

2.2 Näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut; kuten liikkumisen ohjausta ja -tukea, henkilökohtaista apua, kuntoutusta ja heille sopivat apuvälineet. 

Strategian toimenpide: Vaikutamme siihen, että näkövammaisten erityistarpeet huomioidaan heidän elämänkulkuunsa liittyvissä asioissa. 

Toiminta ja tavoiteltu muutos: 

• Tuimme näkövammaisten digitaitojen kehittämistä tarjoamalla etäneuvontaa ja julkaisemalla ohjeita avustavien teknologioiden käytöstä. Tavoitteena on, että digitaalisten palveluiden käyttäminen ja omien digitaitojen kehittyminen näkövammaisena olisi mahdollisimman sujuvaa. Saimme aikaan hyviä tuloksia. Verkkokyselyymme vastanneista digineuvonnan asiakkaista 90 prosenttia koki rohkaistuneensa käyttämään digilaitteita ja 82 prosenttia kertoi saaneensa digineuvonnasta tarvitsemansa tiedon. 
• Näkövammaisten liiton vuoden 2023 teema oli Uusin silmin. Teemavuonna kerroimme näkövammaisuudesta ja näkövammautumisesta: jaoimme tietoa näköasioista ja liiton palveluista verkkosivuillemme koostamassamme Oletko huolissasi näöstä -tietopaketissa, Teams-tietoiskuissa, teemapäivissä ja tapahtumissa erityisesti vasta näkövammautuneille ikääntyneille ja heidän omaisilleen. Sanoman digijulkaisuissa markkinoimme tietopakettia. Tämän avulla tavoitimme uusia ikääntyneitä näkövammaisia ja heidän omaisia. Näkeville viestimme siitä, miten näkövammaisuus ilmenee ja millaista elämä on näkövammaisena. Kerromme tarinoita näkövammaisuudesta ja näön heikkenemisestä Airut-lehdessä. Teemavuoden suunnitteluun osallistuivat sekä yhdistykset että liiton omat yksiköt.
• Lisäämme ja kehitämme edelleen liiton äänituotantoa näkövammaisille. Airut-lehdessä kokeilimme vuonna 2022 ensimmäistä kertaa podcast-sarjan tuottamista. Jatkoimme suositun sarjan tuottamista vuonna 2023. Kerroimme jokaisessa Airut-lehden numerossa myös muista liiton julkaisemista podcasteista. 
• Airut-lehden jokaisessa numerossa julkaistiin vuonna 2023 FAN ry:n tuottamaa Terveydeksi! -sarjaa. Sarjan tavoitteena on yhteistyössä jäsenyhdistyksen kanssa tuottaa jäsenistölle hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää materiaalia.

2.3 Digitaaliset palvelut ovat saavutettavia

Strategian toimenpide: Kehitämme saavutettavia digitaalisia palveluja yhteistyössä viranomaisten ja julkisten ja yksityisten palvelutuottajien kanssa.

Toiminta ja tavoiteltu muutos: 

• Jaamme digipalveluiden tarjoajille tietoa palveluiden käytöstä näkövammaisten apuvälineillä.

Edistimme saavutettavuutta pitämällä vuoden 2023 aikana 12 saavutettavuusaiheista esitystä, joissa toimme esille haasteita, joita näkövammaiset kohtaavat eri digipalveluissa. Jaoimme tietoa saavutettavuudesta sekä annoimme ohjeita, miten eri palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa. Kohteeksi valitsimme paljon digipalveluita käyttävät liikenne-, matkailu- ja finanssialat. 

Vuonna 2023 annoimme ohjeita ja tietoa saavutettavuudesta 90 eri organisaatiolle. 

Mukana oli sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita.  

Tarkastelimme eri palveluiden saavutettavuutta. Tutkimme esimerkiksi mikä on kaupunkien saavutettavuusselosteiden tila. Annoimme palautetta, mikäli selostetta ei ollut päivitetty vuoden 2020 jälkeen tai jos huomasimme oleellisia puutteita juuri näkövammaisten käyttäjien näkökulmasta. Otimme vuoden aikana myös hyvinvointialueiden vammaispalveluhakemukset tarkasteluun ja annoimme palautetta, mikäli havaitsimme, että hakemuksissa oli saavutettavuuspuutteita. 

Tilasimme opinnäytetyön, jossa opiskelijat tarkastelivat ruoan verkkokauppojen saavutettavuutta näkövammaisten henkilöiden näkökulmasta. Tiedotimme opinnäytetyön tuloksista verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Teimme myös yhteistyötä verkkokauppatoimijoiden kanssa antamalla käyttäjäpalautetta uusista kehitteillä olevista palveluista. Lisäsimme tietoisuutta siitä, mitkä seikat edesauttavat käyttökokemuksen helppoutta kaikille käyttäjille. 

2.4 Näkövammaisilla yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen toimintaan   

Liiton kehitysyhteistyöhankkeessa Etiopiassa vahvistettiin Amharan alueen näkövammaisyhdistysten kykyä puolustaa vammaisten ihmisten oikeuksia. Paikallisyhteisön ymmärrys vammaisten oikeuksista lisääntyi koulutuksen ja tiedonvälityksen myötä. Etiopialaiset näkövammaiset nuoret pystyivät jatkamaan opintojaan saatuaan hankkeemme kautta saavutettavia oppimateriaaleja, teknisiä apuvälineitä, liikkumistaidon ohjausta, vertaistukea ja taloudellista toimeentuloa. Kumppanijärjestömme vieraili Suomessa tutustuen liiton palveluihin ja inklusiivisen opetuksen kansalliseen toteutukseen. 

2.5 Olemme vahva näkövammaisten oikeuksien ja etujen ajaja ja vaikuttaja yhteiskunnan kaikilla tasoilla 

Seurasimme kansainvälisessä vammaisliikkeessä keskeisiä teemoja ja saimme omaan työhömme vertailupintaa muiden maiden tilanteesta. Toimitimme luottamus- ja toimihenkilöillemme tietoa, jotta he pystyivät reagoimaan oikea-aikaisesti EU:ssa valmisteilla oleviin lakialoitteisiin. Isännöimme Euroopan Sokeiden Unionin (EBU) hallituksen kokouksen Helsingissä. Osallistuimme EBU:n johtajien kokoukseen Pariisissa. Tuotimme video- ja podcast-materiaaleja sekä koordinoimme naisverkoston toimintaa. Otimme Iiriksessä vastaan vieraita Puolasta, Brasiliasta, Ukrainasta, Etiopiasta ja Nepalista.

Seurasimme tiiviisti uuden vammaispalvelulain valmistelua, perehdyimme lain sisältöön ja sen mahdollisiin vaikutuksiin näkövammaisten palveluihin. Teimme laajaa vaikuttamistyötä näkövammaisten kannalta keskeisten asioiden esiin tuomiseksi. Vaikka vammaispalvelulain voimaantulo siirtyi, niin työmme uuden lain osalta ei mennyt hukkaan. Pystyimme hyödyntämään tietoa ja kokemuksia työssämme.  

Järjestimme etäyhteyden kautta näkövammaisille koulutusta uudistuvasta vammaispalvelulaista.  

Osallistuimme parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työhön ja nostimme sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa keskusteluun näkövammaisten ja muulla tavoin vammaisten ihmisten tilannetta.  

Muistutimme lukuisia kertoja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta ja sen lain voimassaolosta. Samoin muistutimme eri tahoja YK:n vammaissopimukseen kirjatusta vahvasta osallistamisvelvoitteesta ja ajatuksesta ”ei mitään meistä ilman meitä”. 

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuonna 2023. Seurasimme hyvinvointialueiden toimintaa ja puutuimme esille tulleisiin epäkohtiin aktiivisesti ja rakentavasti. Pyrimme näin rakentamaan hyvää yhteistyötä uusien hyvinvointialueiden kanssa ja siten tukemaan näkövammaisen henkilön mahdollisimman sujuvaa palvelupolkua.  

Toteutimme vuoden aikana useilla alueilla info- ja koulutustilaisuuksia eri alojen palveluntuottajille ja muille toimijoille näkövammaisuuteen liittyvistä asioista. Erityisesti näkövammaisen kohtaaminen ja ohjaaminen olivat tärkeitä teemoja. 

Yhdenvertaisen työelämän saavuttamiseksi rakensimme yhdessä näkövammaisten työntekijöiden, yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa yksilöllisiä työ- ja opiskelukykyä tukevia mukautus- ja saavutettavuusratkaisuja. Näkövammaiset kohtaavat edelleen työ- ja opiskelusyrjintää. Näiden tapausten neuvonta, koordinointi ja yhteistyö työnantajien, viranomaistahojen ja työmarkkinajärjestötoimijoiden kanssa oli osa yhdenvertaisuustyötämme.

Toimme esiin yhdenvertaisuutta edistäviä käytännön toimia monikanavaisessa viestinnässämme. 

Järjestimme kohtuullisesta mukauttamisesta, saavutettavuusratkaisuista ja yhdenvertaisuuslaista käytännönläheisiä infoja ja koulutuksia työterveyshuolloille, oppilaitoksille, työllisyyspalveluille, työkykykoordinaattoreille ja työvalmentajaopiskelijoille.

Teimme yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa ja vaikutimme yhdenvertaisuuslain uudistukseen sekä lain tiedottamiseen sen tultua voimaan.

Vaikutimme vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä hallitusohjelmaan. Ohjelman luvussa ”Osatyökykyisten työelämään osallistumisen vahvistaminen” olevat useat kirjaukset vastasivat esittämäämme. Vaikutimme TE2024-uudistukseen ja korostimme vammaisjärjestöjen roolia alueellisten palvelujen rakentamisessa ja toteutumisessa. 

Hyvinvointialueen kumppanuuksien avulla teimme tunnetuksi näkövammaisten erityistarpeita palveluissa sekä työelämäpalvelujen roolia yksittäisten näkövammaisten palvelukokonaisuuksissa. 

Teimme yhteistyötä Taksiliiton kanssa tavoitteena vaikuttaa taksipalvelujen luotettavuuden ja laadun parantumiseen. Korostimme ympäristöministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa rakennetun ympäristön esteettömyyden parantamisen tarvetta näkövammaisten näkökulmasta. Toimme esiin ympäristöministeriön esteettömyystyöryhmän toimenpide-ehdotusten eteenpäin viemistä.  Olimme mukana mikroliikkumisen sääntelyä valmistelevassa työssä. Tavoitteena on parantaa näkövammaisten turvallisen liikkumisen edellytyksiä sähköpotkulautojen ym. keskellä. 

Suomen hallituksen valmistelemien sosiaaliturvan leikkausten kohdalla nostimme esiin näkövammaisten asemaa ja leikkausten vaikutuksia näkövammaisiin. Huomautimme puutteellisista vaikutusarvioinneista, vammaisvaikutusten arvioinnin puuttumisesta sekä lainvalmistelujen liian tiukoista aikatauluista. 

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmä (VAMYT) järjestäytyi uuden eduskuntakauden alettua. VAMYT-ryhmä tiivistää yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Näkövammaisten liitto toimii vuoden 2023 ryhmän sihteerinä.  

3 Sujuvaa yhteistyötä vahvoissa verkostoissa

3.1 Näkövammaisyhteisö toimii vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti 

Teimme kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttamistyötä Euroopan Sokeiden Unionin (EBU), Euroopan Vammaisfoorumin (EDF), kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön Euroopan alueyhdistyksen (ICEVI-Europe) ja Maailman Sokeiden Unionin (WBU) kanssa. EBU:n hallituksessa oli suomalainen jäsen, ja liiton edustaja osallistui Euroopan Vammaisfoorumin ja Maailman Sokeiden Unionin naistoimikuntien työhön. EBU:n EU-toimikunnan kautta seurasimme ajankohtaisia EU:n aloitteita ja tuimme yhteisiä kampanjoita. Liiton hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt osallistuivat aktiivisesti Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan (NSK) ja sen alatyöryhmien kokouksiin. Osallistuimme myös International Guide Dog Federationin seminaariin Vancouverissa sekä pohjoismaiseen opaskoirakoulujen työkokoukseen Tanskassa.

Pidimme jäsenyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöihin yhteyttä kuukausittaisten etätapaamisten muodossa. Järjestimme järjestöiltapäivän etätapahtumana ja toimihenkilöille tarkoitetut neuvottelupäivät. Aiheina yhdistysten järjestöohjauksessa olivat muun muassa STEA-avustustoimintaan liittyvä tuki, henkilötietojen käsittely yhdistystoiminnassa ja uusien jäsenten saaminen mukaan yhdistystoimintaan. 

Yhteistyömme yhdistysten kanssa oli monipuolista ja tiivistä. Järjestimme ympäri Suomen erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia näkövammaisuuteen liittyvistä asioista. Teimme kaikilla alueilla kerhovierailuja ja osallistuimme uusien jäsenten infotilaisuuksiin sekä erilaisiin teemapäiviin.

Työelämäasiantuntijoidemme koordinoiva rooli koetaan tärkeänä verkostoyhteistyössä ja näkövammaisten asiakkaidemme keskuudessa. Vahvistimme verkostotyötä ja mahdollistimme näin näkövammaisten yksilöllisiä ja tarpeidensa mukaisia palveluja. Teimme yhteistyötä julkisissa työllisyyspalveluissa erityisesti työkykykoordinaattoreiden kanssa. Toimimme alueellisissa työllisyyttä edistävissä ja tukevissa verkostoissa, kuten Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden verkostoissa. Teimme yhdessä asiakastyötä ja palveluohjausta kuntoutusohjaajien kanssa. 

Järjestimme yhdessä Valteri Onervan kanssa koulujen opinto-ohjausta tukevan Ohjauksessa näkövammainen nuori -infon ja infon 9-luokkalaisten vanhemmille. Julkaisimme podcasteja näkövammaisten työ- ja opiskeluarjesta ja suuntasimme niitä myös yhteistyöverkostoille. Omat ja vammaisjärjestöyhteistyössä järjestämämme koulutukset ja tapahtumat tiivistivät yhteistyötä erityisesti asiakastyössä. 

3.2 Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistyö on sujuvaa

Strategian toimenpide: Kehitämme liiton, jäsenyhdistysten ja näkövammaisten keskinäistä keskustelukulttuuria sekä tiedonkulkua ja viestintää paikallisesti ja valtakunnallisesti hyödyntämällä nykyaikaisia ja digitaalisia välineitä ja kanavia. 

Toiminta ja tavoiteltu muutos:  

• Parantaaksemme tiedonkulkua ja kertoaksemme työstämme sidosryhmillemme, otimme käyttöön uutiskirjejärjestelmän. Olemassa olevat uutiskirjeet siirtyivät myös uuteen järjestelmään. 

3.3 Liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat uudistuskykyisiä

Strategian toimenpide: Uudistamme liiton ja yhdistysten toimintatapoja uusien jäsenten sekä erityisesti lasten ja nuorten mukaan saamiseksi yhdistysten toimintaan. 

Toiminta ja tavoiteltu muutos: 

• Paransimme palvelupolkua jäsenyyden äärelle verkkosivuillamme: kerromme yhdistysten jäsenyydestä jo etusivullamme. Aloitimme jäsenyyden markkinoinnin somekanavissamme. Ohjaamme ruotsinkielisiä jäseniä sisarjärjestömme FSS:n piiriin verkkosivuillamme. Heidän jäsenyyssivunsa taas ohjaa suomenkielisiä Näkövammaisten liiton palveluiden pariin.

4 Laadukasta ja tarpeita vastaavaa palvelua

Strategian toimenpide: Tuotamme itse ja organisoimme muiden toimijoiden kanssa näkövammaisten tarpeisiin perustuvia, asiantuntevia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluja. 

Toiminta ja tuotokset sekä tavoiteltu muutos: 

• Tuotimme ja välitimme lehtiä sekä muita painettuja sisältöjä kohderyhmälle saavutettavissa ja helppokäyttöisissä muodoissa. Palveluidemme avulla mahdollisimman moni näkövammainen henkilö voi lukea valitsemiaan lehtiä itselleen sopivalla tavalla. Keräsimme kohderyhmältä palautetta verkkokyselyllä. Vastanneista 89 prosenttia koki Luetus®-palvelun parantaneen merkittävästi tiedonsaantia ja 86 prosenttia koki palvelun käytön lisänneen kokemusta osallisuudesta tai yhdenvertaisuudesta.
• Tuotimme laadukasta pistekirjoitusmateriaalia sekä yksilöllisiin tarpeisiin että laajempiin jakeluihin. Toimimme asiantuntijana julkisen ja yksityissektorin pistekirjoitusaineistojen tuottamisessa.
• Suunnittelimme ja valmistimme koho- ja pistekirjoitusopasteita ja tuimme näin näkövammaisten itsenäistä liikkumista ja asiointia.
• Lainasimme kohderyhmälle helppokäyttöisiä laitteita saavutettavien sisältöjen kuunteluun. Näkövammainen henkilö voi kuunnella lehtiä ja kirjoja itselleen saavutettavalla ja helppokäyttöisellä tavalla. Puhelinhaastatteluilla keräämämme asiakaspalautteen perusteella lehtien ja kirjojen kuuntelu paransi tiedonsaantia ja toi sisältöä elämään.
• Kuntoutuksessa olemme keränneet systemaattisesti asiakaspalautetta vuoden 2023 aikana. 93 prosenttia kuntoutujista on ottanut harjoittelemiaan taitoja käyttöön arjessaan ja/tai työssään. 
• Kelan auditoinnissa saimme hyvää palautetta ammattitaitoisesta ja kokeneesta henkilöstöstämme.  Korjaavan palauteen pohjalta teimme tarvittavia korjauksia toimintaamme.

Asiakkaiden neuvonnassa painottuivat työssä jatkamisen ja työn kohtuullisten mukautusten suunnittelu, työllistymisen tuki, eläkkeisiin liittyvä neuvonta, opiskeluasiat, saavutettavuusneuvonta, ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä neuvonta ja motivoiva uraohjaus. Liittomme työntekijä kehitti opinnäytetyössään menetelmän asiakastyömme laadun arviointiin.

Työikäiset näkövammaiset, näköongelmaiset ja kuulonäkövammaiset tarvitsevat työelämän ja opiskelun eri tilanteissa tukea. Palvelumme on asiakaspalautteen perusteella vastannut hyvin asiakkaidemme yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakkaamme ovat avun jälkeen korostaneet omassa toiminnassaan tapahtunutta muutosta, voimaantumista sekä pystyvyyden ja itsenäisyyden tunnetta.

Otamme toiminnassamme ensisijaisesti huomioon sokeat, kuurosokeat ja vaikeasti heikkonäköiset. Näkövammaisten eri kohderyhmien tavoittamista edistivät toimivat viestintäkanavamme. Esimerkiksi vasta Näkövammautuneiden tavoittamiseksi ja heidän palvelujensa onnistumiseksi teimme aktiivista tiedotusta sekä yhteistyötä muun muassa kuntoutusohjauksen ja työllisyyspalvelujen kanssa.

Asiakkaamme totesivat, että ”vertaistuki on tullut takaisin”. Kehitimme työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyvää toimintaamme. Aloitimme psykologin vetämän Vahvistu vertaisuudesta -etäkeskusteluryhmän ja järjestimme Buustia työhön -vertaisviikonlopun työssäkäyville. 

IGDF:n (International Guide Dog Federation) 5-vuotistarkastus suoritettiin heinäkuussa. Palaute oli positiivista. Arvioinnissa nostettiin esille ammattimaisuus, laadukkuus ja toiminnan monialaisuus.

Neuvoimme ja ohjasimme näkövammaisia vammaispalvelujen hakemisessa ja kielteisistä päätöksistä tehdyissä muutoksenhauissa. Saimme kielteisiä päätöksiä muuttumaan myönteisiksi muutoksenhakuprosessien kautta. Toimme näkövammaisten asioita ja näkökulmia esille hyvinvointialueille, kun ne laativat vammaispalvelujen soveltamisohjeita. Puutuimme hyvinvointialueilla esiin tulleisiin epäkohtiin, muun muassa kielteisiin päätöksiin ja asiakaslähtöisyyden puutteisiin. Muistutimme, että näkövammainen on vammainen eikä näkövamma parane. Osallistuimme Tampereella järjestettyihin Apuvälinemessuihin, ja jaoimme messukävijöille tietoa näkövammaisuudesta ja liiton palveluista. Kolmipäiväisillä messuilla kävijöitä oli noin 8000.  

5 Taloutemme on vakaata, vastuullista ja ennakoivaa

Liiton toiminnan kuvaus talouden tunnuslukujen kautta on esitetty erillisessä tilinpäätösasiakirjassa. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävänä on tuottaa liiton tukipalvelut siten, että yksiköt pystyivät tuottamaan omat palvelunsa mahdollisimman hyvin. Yksiköiden ja esihenkilötyön tueksi tuotettiin ajantasaista taloustietoa. Toimintavuoden aikana kehitimme talouden raportointia toimihenkilö- ja luottamushenkilöjohdolle.  

Teimme varainhankintaa liiton varainhankintastrategian mukaisesti. Varauduimme myös toimintaympäristön muutokseen. Kilpailu lahjoittajista kovenee ja lahjoittajien tehokas tavoittaminen vaatii aiempaa monikanavaisempaa ja monipuolisempaa markkinointiviestintää. 

Äänituotannon myynnin kasvattamiseksi käynnistimme markkinointihankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää ja kontaktoida kaikki potentiaaliset kirjakustantamot. Suunnittelemme asiakastiedon perusteella hinnoitteluamme siten, että jatkossa tarjoamme mahdollisimman oikeaa ja kilpailukykyistä hintaa. 

Kuntoutuspalveluissa olemme kehittäneet käytäntöjämme kuntoutusprosessien toteuttamisessa. Näin pystymme ennakoimaan paremmin tulevien kuukausien asiakasmääriä ja siten resurssien riittävyyttä. Työn rutiineja muuttamalla pystymme palvelemaan kuntoutusasiakkaitamme entistä paremmin.

Vuonna 2023 käynnistimme liiton talouden tasapainottamisen. Keväällä toteutimme muutosneuvottelut kuntoutusyksikön, Opaskoirakoulun ja Aviriksen henkilöstölle. Toimintavuoden aikana lomautuksia oli yhteensä 16 426 vrk ja niiden taloudellinen vaikutus oli noin 76 000 euroa (+ työantajan sivukulut 20,39 %). Liiton hallitus muodosti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia Opaskoirakoulun tervehdyttämissuunnitelma. Työryhmän työskentely käynnistyi joulukuussa 2023 ja raportti hallitukselle jätetään alkuvuodesta 2024. Aviriksen talouden tasapainottamiseksi käynnistettiin selvitystyö ulkopuolisen konsultin kanssa. Työ jatkuu tammikuussa 2024.

6 Toiminnan perustana hyvinvoiva, osaava, arvostettu ja riittävä henkilöstö

Henkilöstöhallinnon yhtenä päätehtävänä oli esihenkilöiden työsuhdeosaamisen ylläpito ja kehittäminen. Osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin jokaisessa esihenkilöiden palaverissa HR-tietoiskun tai työsuhdeaiheisen infon tai koulutuksen muodossa.  

Toteutimme toimintavuoden aikana kolme työhyvinvointikyselyä: yhden laajan kyselyn sekä kaksi pulssityyppistä lyhyttä kyselyä. Yksiköiden tehtäväksi jäi kyselyjen vastausten perusteella työhyvinvointia ja jaksamista edistävien toimenpiteiden tekeminen. Toimintavuoden aikana jatkettiin esihenkilöiden osaamista ja jaksamista edistävien työpajojen toteuttamista yhteistyössä Terveystalon kanssa.  

Henkilöstömme koulutus ja ammattitaidon laajentaminen on ollut keskeistä toimintamme ja palvelumme laadun parantamiseksi. Työntekijämme ovat suorittaneet edelleen työkykykoordinaattorikoulutuksia ja olemme kouluttautuneet yhdenvertaisuuteen liittyen. Olemme erityisesti panostaneet työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen ja sen hallintaan.

Kuntoutuksen henkilöstössä on ollut vaihtuvuutta muun muassa perhe- ja opintovapaiden vuoksi. Olemme onnistuneet erinomaisesti rekrytoinneissa, ja meillä on motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä. Osa työntekijöistämme on suorittanut näkövammaistaitojen erikoisammattitutkinnon opintoja. Olemme panostaneet myös työhyvinvointiin ja työn kuormituksen hallintaan. Sairauspoissaolojen määrä on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2022.

Äänikirjatuotannoissa jatkoimme uusien äänikirjalukijoiden rekrytointia ja koulutusta. Näin pystyimme tarjoamaan asiakkaillemme riittävän määrän erityyppisiä ja -ikäisiä lukijoita. Vuoden aikana aloitimme yhteistyön viiden uuden lukijan kanssa.

Olemme ottaneet käyttöön uutiskirjejärjestelmän, jolla viestimme toiminnastamme sidosryhmille.

Lisäsimme joka toinen viikko eri kohderyhmille ilmestyvän sisäinen uutiskirje Annansilmäyksen määrää yhdestä kolmeen. Perustimme myös Iiris-keskuksessa oleville muille toimijoille oman Annansilmäys -uutiskirjeen. Näillä toiminnoilla paransimme tiedonkulkua. Luovuimme liiton vanhan nimen (Näkövammaisten Keskusliitto) viittaavasta nkl-lyhenteestä kaikissa toiminnoissa. Käytämme jatkossa Näkövammaisten liitosta lyhennettä liitto.

Liite 1 Valtuuston kokoonpano 2020–2024

Näkövammaisten liiton valtuustoon kuuluu 39 varsinaista jäsentä (valtuutettu) ja 39 varajäsentä (varavaltuutettu). Ensimmäisenä seuraavassa luettelossa ovat valtuutetut ja toisena varavaltuutetut. 

puheenjohtaja Esko Jantunen, varapuheenjohtaja Maija Somerkivi.

Etelä-Savon Näkövammaiset ry 

• Erkki Juntikka, Pirkko Luusalo 
• Pirjo Hänninen, Pertti Tolvanen 

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry 

• Anneli Iltanen, Sari Karjalainen, Timo Lehtonen, Jukka-Pekka Mattila, Ari Suutarla (12.4.2023 asti) 
• Anja Luoma, Juhani Pesola, Johan Sundholm, Jarkko Setälä, Merja Hanski 

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry 

• Markku Mikkola, Timo Puustinen 
• Ilkka Yläoutinen, Susanna Kovasin 

Kainuun Näkövammaiset ry 

• Sirpa Myöhänen 
• Marko Kananen 

Keski-Suomen Näkövammaiset ry 

• Riikka Kannisto, Jari Moisander 
• Mikael Miinala, Sanna Astikainen 

Lapin Näkövammaiset ry 

• Jarno Saapunki, Hannu Virtanen 
• Jukka Loijas, Pirjo Heikinjuntti 

Pohjanmaan Näkövammaiset ry 

• Timo Kivistö, Mervi Räsänen 
• Martti Yläpelto, Anu Nieminen 

Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry 

• Kari Eronen, Marjatta Lackman 
• Senni Hirvonen, Sari Hyvönen 

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry 

• Sanna Halonen, Ari Varila 
• Jarkko Lauri, Lasse Hyvärinen 

Pohjois-Savon Näkövammaiset ry 

• Tuomo Burman, Jari Koskinen 
• Terho Ruotsalainen, Annika Turunen 

Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry 

• Ari Tonteri, Hannu Huovinen 
• Tarja Simonen, Antti Penttilä 

Satakunnan Näkövammaiset ry 

• Jukka Korkee, Pasi Suniva 
• Paula Valminen, Kari Viljanen 

Tampereen seudun Näkövammaiset ry 

• Harri Ivonen, Esko Jantunen, Ossi Särkinen 
• Raija Rihkajärvi, Markku Runtti, Arto Kurvinen 

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry 

• Merja Jämsäläinen, Taru Luukkala 
• Päivi Helminen, Mauri Kulmala 

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry 

• Georg Schleifer 
• Toni Ilola 

Näkövammaiset käsityöntekijät ry 

• Mauno Sirviö 
• Eeva Airikainen 

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry 

• Markku Vaittinen 
• Ari Lahtinen 

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry 

• Timo Kuoppala 
• Sari Kekkonen 

Näkövammaiset lapset ry 

• Maija Somerkivi 
• Salla Kivelä 

Opaskoirayhdistys ry 

• Virpi Paananen 
• Matti Syrjälä 

Sokeainopetuksen tuki ry 

• Pentti Kivelä 
• Pia Pyötsiä 

Steleto ry – ei edustajia 

Suomen Kuurosokeat ry 

• Esko Jäntti 
• Sanna Paasonen 

Liite 2 Hallituksen kokoonpano 2020–2024

puheenjohtaja Kari Vähänen

varapuheenjohtaja Eija-Liisa Markkula

Jäsenet:

• Teuvo Heikkonen
• Anne Hirvasniemi
• Lasse Jalonen
• Tytti Matsinen
• Jari Pekola
• Anni Pitkämäki
• Juha Saariniemi

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat

• työvaliokunta 
• kansainvälisten asioiden toimikunta, toimikausi 2023‒2024 
• yhdenvertaisuustoimikunta, toimikausi 2023‒2024 
• museotoimikunta 
• netikettineuvosto 
• Opaskoirakoulun tervehdyttämissuunnitelmaa valmisteleva työryhmä 11/2023‒1/2024

Liite 3 Näkövammaisten liiton edustukset yhtiöissä

Toimikausi on kaikissa seuraavissa yksi (1) vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen. 

KOY Iiris 

Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen. 

Yhtiön hallituksessa on puheenjohtajana Jukka Tahvanainen, jäseninä Anne Hirvasniemi, Eija-Liisa Markkula, Jari Pekola, Timo Kuoppala, Mikko Apajalahti, varajäsen Kalle Haukka. Toimitusjohtaja Pikkis Hukkanen. 

Toimikausi on 1 vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen. 

Sokeva Oy 

Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.  

Yhtiön hallituksessa on puheenjohtajana Juha Saariniemi, jäseninä Kari Vähänen, Jukka Tahvanainen. Toimitusjohtaja Heli Vähäsilta.  

Toimikausi on 1 vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.  

Annanpura Oy 

Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen. 

Yhtiön hallituksessa on puheenjohtajana Anni Pitkämäki, jäseninä Teuvo Heikkonen, Lasse Jalonen, Jukka Tahvanainen ja Kari Vähänen. Toimitusjohtaja Reijo Juntunen. Toimikausi on 1 vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.  

2. Muut yhteisöt  

Engblom Jaana 

Harvinaiset-verkosto, varajäsen 

Heikkonen Teuvo 

Suomen Näkövammaissäätiö, hallituksen jäsen 2023–2025 

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry, varapuheenjohtaja  

Jalonen Lasse 

Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK), jäsen 2022–2023 

Kannisto Riikka 

Diversity and Equality (DEG) yhdenvertaisuustyöryhmä (NSK), jäsen 2023–2026 

Kejonen Minna 

Suomen Näkövammaissäätiö, hallituksen jäsen 2022–2024 

Euroopan sokeiden unionin sukupuolten välisen tasa-arvon komitea 2022–2023 

Euroopan sokeiden unionin (EBU) naistoimikunnan johtaja ja naisverkoston koordinaattori 

Diversity and Equality (DEG) yhdenvertaisuustyöryhmä (NSK), jäsen 2023–2026 

Euroopan Vammaisfoorumin EDF:n naiskomitean jäsen 

Maailman Sokeiden Unionin WBU:n naistoimikunnan jäsen  

Kemppinen Seppo 

Suomen Näkövammaissäätiö, puheenjohtaja 2023–2025 

Kokko Joni 

Youth working group, nuorten työryhmä (NSK), puheenjohtaja 2023–2026 

Kokko Sari 

Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunta, varsinainen jäsen 2020–2023 

Asumispalvelusäätiö (ASPA) hallituksen varajäsen 2022–2023 

Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä, varajäsen 

Vammaisfoorumi,puheenjohtaja 2022–2023 

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta, Vammaisfoorumin edustajana, sosiaali- ja terveysministeriö, jäsen 2019–2023 

Vammaiskumppanuus ry, hallituksen jäsen 2023 

Vammaiskortin arviointi- ja kehittämistyöryhmä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Vammaisfoorumin kautta jäsen 

Vammaisten ihmisoikeuskomitea VIOK, asiantuntijajäsen 2020–2024 

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea asiantuntijajäsen, Vammaisfoorumin kautta 23.3.2020‒31.3.2027 

Live-säätiön valtuuskunta, jäsen 2023–2025 

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, varapuheenjohtaja, Vammaisfoorumin kautta 1.9.2023‒31.8.2027 

Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta, jäsen Vammaisfoorumin kautta 6.11.2023‒5.11.2026 

Koskinen Eeva-Liisa 

Saavutettavuuskirjasto Celia pistekirjoituksen neuvottelukunta 1.1.2023‒31.12.2026. 

Lähteenmäki Liisa 

Lahja elämälle -johtoryhmä, Munuais- ja maksaliitto ry, varajäsen 

Manninen Terhi 

SFS Suomen Standardit ry:n SFS 2487 asiakirjan standardointi työryhmä 2023–2024, jäsen 

Esteettömyysdirektiivin keskeisen vaatimusstandardin seurantaryhmä, Traficom, jäsen 2023- 

Esteettömyysdirektiivin kansallisen toimeenpanon seurantaryhmä 1.4.2023‒31.12.2025, varajäsen Vammaisfoorumin kautta  

Markkula Eija-Liisa 

Suomen Näkövammaissäätiö, varapuheenjohtaja 2022–2024 

Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä, varajäsen 

International Development Group IDG (NSK), jäsen 2023–2026 

Matsinen Tytti 

Euroopan Sokeiden Unioni (EBU) hallituksen jäsen 2019‒2024 

Abilis-säätiön hallituksen jäsen 2022‒  

Montonen Elisa 

Harvinaiset-verkoston jäsen  

Möttönen Markku 

EU-liikennejaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen 

EU-viestintäjaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, varajäsen 

Suomen Standardisoimisliitto, Kuluttajanäkökulmaa käsittelevässä seurantaryhmässä (SR 210) yhteyshenkilö 

Digi arkeen -neuvottelukunta, valtiovarainministeriö, jäsen 31.3.2023 asti, Vammaisfoorumin edustaja 

Saavutettavuuskirjasto Celia, johtokunnan jäsen 1.1.2023‒31.12.2026.  

Nummela Iiro 

EU-viestintäjaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen  

Pekola Jari 

Esteettömyystyöryhmä, varajäsen Vammaisfoorumin kautta, ympäristöministeriö 1.12.2022‒31.3.2023  

Ronkainen Sonja 

Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunta, varajäsen 2020–2023 

Vammaiskumppanuus ry hallituksen varajäsen 2023 

International Development Group IDG (NSK), jäsen 2023–2026   

Ruohonen Teemu 

Valtion nuorisoneuvosto, jäsen 2019–2023 

Sylberg Juha 

Liikenneturvallisuusstrategian ohjausryhmä, liikenne- ja viestintäministeriö, asiantuntijajäsen 2021‒ 

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2021–2023 esteettömyystoimia täytäntöönpanevan työryhmä, jäsen 16.11.2021‒31.10.2023 

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain toimivuusarvioinnin ohjausryhmä, jäsen/Vammaisfoorumin kautta 

Mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä valmisteleva työryhm, jäsen Vammaisfoorumin kautta, ä liikenne- ja viestintäministeriö 16.10.2023–31.08.2025 jäsen/Vammaisfoorumin kautta. 

Esteettömyystyöryhmä, jäsen Vammaisfoorumin kautta, ympäristöministeriö 1.12.2022‒31.3.2023   

Tahvanainen Jukka 

Vammaisten Asumispalvelusäätiö ASPA, varsinainen jäsen 2022–2023 

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, varajäsen Sosten mandaatilla 

Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä, jäsen 

STM:n alaisen STEA:n neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 2021–2025 

Opintotoiminnan keskusliitto Sivis, hallituksen puheenjohtaja 2022–2023 

Tammi Taru 

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän Palvelut, etuudet ja osallisuus – alatyöryhmä, (TEM) 17.10.2019‒3.3.2023 jäsen Vammaisfoorumin kautta 

Vammaisten työllistämisen edistämissäätiö VATES, valtuuskunnan jäsen 2021–2023 

Tolkkinen Laura 

Lahja elämälle -johtoryhmä, Munuais- ja maksaliitto ry, jäsen 

Suomen Vammaistutkimuksen Seura, sihteeri 2022 alkaen 

Kehitysvammaliiton tutkimusneuvosto 2022 alkaen 

Sosiaalilääketieteellinen yhdistys, jäsen 

Visus-hanke -ohjausryhmä (FAN ry), jäsen 2023–2025 

Utriainen Eemi 

Youth working group -nuorten työryhmä (NSK), jäsen 2023–2026 

Vähänen Kari 

Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL.n pääjohtajan päätöksellä, jäsen 

Ukkola Ville 

Vammaisten työllistämisen edistämissäätiö VATES, valtuuskunnan varajäsen 7/2022–2023 

Ammatillisen koulutuksen seurantaryhmä, jäsen 15.10.2023-31.12.2024/Vammaisfoorumin kautta 

Maailman Sokeain Unioni WBU ja Euroopan Sokeain Unionin EBU:n yleiskokoukset 

Suomen edustajat Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt 

Liite 4 Näkövammaisten liiton verkostot

Jäsenyys ja yhteistyö suomalaisissa järjestöissä: 

• Asumispalvelusäätiö ASPA rs 
• Fingo ry 
• Kolibre ry 
• Opintokeskus Sivis 
• Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry 
• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 
• Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE 
• Vammaisfoorumi ry 
• Vammaiskumppanuus ry 
• Vates-säätiö rs 

Jäsenyys ja yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä: 

• Euroopan Sokeiden Unioni (European Blind Union, EBU) 
• Euroopan Vammaisfoorumi (European Disability Forum, EDF) 
• Eurooppalainen apuvälineyhteisö MEREO 
• International Blind Sports Association (IBSA) 
• The International Council for Education of People with Visual Impairment Europe (ICEVI) 
• Maailman Sokeiden Unioni (World Blind Union, WBU) 
• Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (Nordisk Samarbetskomitté, NSK). 

Pohjoismaisen yhteistyökomitean alla toimivat työryhmät: International Development Group (IDG), Diversity for Equality (DEG) ja Youth working group (YG) 

Liite 5 Tärkeimmät tapahtumat 2023

Tammikuu 

4.1. maailman pistekirjoituspäivä 

28.1. Näkövammaisten liitto 95 vuotta 

Helmikuu 

13.2. maailman radiopäivä  

Maaliskuu 

12.–18.3. maailman glaukoomaviikko 

Huhtikuu 

26.4. kansainvälinen opaskoirapäivä 

Toukokuu 

16.5. kansainvälinen saavutettavuuspäivä 

19.5. Näkövammarekisterin 40-vuotisjuhlaseminaari 

Kesäkuu 

9.–11.6. Kesäpäivät Jyväskylässä 

27.6. kansainvälinen kuurosokeuspäivä 

Syyskuu 

8.9. kansainvälinen lukutaitopäivä 

24.9. kansainvälinen retiniitikon päivä 

28.9. kansainvälinen informaation saavutettavuuden päivä 

Lokakuu 

1.–8.10. Vanhusten viikko 

1.10. järjestöjen päivä ja Miina Sillanpään päivä 

13.10. maailman näköpäivä 

15.10. valkoisen kepin päivä 

20.10. kansainvälinen vertaistuen päivä 

22.10. Euroopan kuurosokeiden päivä 

Marraskuu 

9.–11.11. Apuvälinemessut, Helsinki 

12.–19.11. Sokeiden viikko 

20.–26.11. Lapsen oikeuksien viikko 

24.11. Ota läheinen mukaan töihin -päivä Iiriksessä 

28.11. Tekojen tiistai 

Joulukuu 

3.12. kansainvälinen vammaisten päivä 

5.12. kansainvälinen vapaaehtoisten päivä 

10.12. kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä 

13.12. Lucian päivä