Valkoisen kepin historiaa

Valkoisen kepin edeltäjät olivat tavallisia kävelykeppejä tai matkasauvoja, joita käyttivät apuvälineenään niin sokeat kuin näkevätkin.

1800-luvulla ainakin Louis Braillen tiedetään käyttäneen jonkinlaista rottinkikeppiä liikkuessaan kaupungilla. Suomessa vanhemman polven opaskoiraväki on käyttänyt rottinkikeppiä ns. koirakeppinä aivan viime vuosiin saakka.

Ensimmäiseksi valkoisen kepin käyttäjäksi mainitaan englantilaisvalokuvaaja James Biggs. Onnettomuudessa sokeutunut Biggs tunsi olonsa turvattomaksi yleistyneen moottoriliikenteen seassa, ja keksi vuonna 1921 maalata käyttämänsä kepin valkoiseksi herättääkseen paremmin autoilijoiden huomion.

Ranskassa alkoi 1930-luvun alussa kansallinen liike valkoisen kepin puolesta ja Sokeain Airueessakin punnittiin valkoisen kepin hyödyllisyyttä jo lokakuussa 1931. Vaikka tieto valkoisesta kepistä levisikin, kesti muutamia vuosikymmeniä ennen kuin keppiä alettiin yleisesti meillä käyttää.

Varhaiset valkoiset kepit olivat lyhyitä, tavallisen kävelykepin tapaan pystyasennossa käytettäviä keppejä. Nykyisin tuo malli tunnetaan valkoisena tukikeppinä.

Toisen maailmansodan jälkeen valkoinen keppi sai uuden muodon.

Näkönsä menettäneitä amerikkalaisveteraaneja kuntouttanut Richard Hoover huomasi, että pidemmällä kepillä pystyy tunnustelemaan ympäristön esteitä kauempaa, ja näin myös liikkumaan sujuvammin.

Erilaisten mallien myötä kehittyivät myös keppitekniikat. Nykyään keppiä suositellaan käytettäväksi joko heiluriliikkeellä tai poikittaisasennossa. Maata viistävän kärjen avulla kepin käyttäjä havaitsee esteet ja tasoerot.

Tulevaisuudessa liikkumisen apuna käytetään teknisempiä vempaimia.

Laserkeppejä, jotka "aistivat" edessä olevat esteet ja varoittavat niistä äänimerkein tai värisemällä, on kehitelty jo jonkin aikaa, mutta vielä ne eivät ole onnistuneet haastamaan perinteistä valkoista keppiä.

Valkoiseen keppiin väriä

Aika ajoin Suomessa on keskusteltu siitä, pitäisikö valkoisen kepin olla värillinen, jotta se erottuisi talvimaisemasta. Jotkut valmistajat ovat lisänneetkin keppiin värillisen osan. Markkinoille on tullut värillisiä kepin päitä, joiden toivotaan parantavan sen näkyvyyttä.

Eräissä maissa, kuten Englannissa, kepin lisävärillä on oma merkityksensä. Siellä puna-valkoraidallista keppiä käyttävät vain kuurosokeat.

Kepin ohella Euroopassa on kokeiltu hihanauhan käyttöä merkkinä muille näkövaikeuksista.

Pohjoismaissa sokeat ja heikkonäköiset käyttävät kepin rinnalla tai sen sijaan sinistä näkövammaisrintamerkkiä.

Copyright: Mari Kiviniemi 2005