Nuoren kun­tou­tus­ra­ha

Mikä?

Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen ja parantaa siten hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kenelle?

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16–19-vuotiaalle vammaiselle tai vajaakuntoiselle nuorelle, jonka työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuudet valita ammatti tai työ ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi (ks. edellytykset laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 6§- Ulkoinen linkki).

Jos nuori on koulutuksessa täyttäessään 20 vuotta, nuoren kuntoutusrahaa maksetaan käynnissä olevan koulutuksen loppuun.

Kuntoutusrahan saamiseksi edellytetään perusteltua tarvetta tehostetulle kuntoutukselle eli tarvetta erityisille tukitoimille. Lisäksi edellytetään, että nuorelle on kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka varmistaa ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä. Suunnitelman voi laatia Kelan lomakkeelle (KU110) tai vapaamuotoisesti, jolloin sen on sisällettävä ne tiedot, joita Kelan suunnitelmalomakkeessa kysytään.

Lopullisena koulutuksen jälkeisenä tavoitteena nuorella on oltava työelämä. Työn ei tarvitse olla kokopäiväistä, vaan se voi olla myös eri tavalla toteutettua osa-aikaista työtä.

Hakeminen

Voit hakea nuoren kuntoutusrahaa, kun sinulla on opiskelupaikka. Opiskelupaikka voi olla peruskoulussa, lisäopetuksessa, Valma-koulutuksessa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Huomaa, että sinun on oltava 16–19-vuotias.

Hakemuksen täyttäminen

Nuoren kuntoutusraha KU111

Nuoren kuntoutusrahaa haetaan täyttämällä Kelan lomake KU111 nuoren kuntoutusraha- Ulkoinen linkki. Hakemuksen voi täyttää myös verkossa.

Kuntoutusraha ja korvaus opiskelukustannuksista (kohta 3)

• Alkamisaika on se päivämäärä, josta lähtien haet nuoren kuntoutusrahaa. Ensimmäistä kertaa hakiessasi alkamispäivä on 16-vuotissyntymäpäivääsi seuraava päivä. Jatkohakemuksessa se on esimerkiksi edellisen nuoren kuntoutusrahapäätöksen päättymispäivää seuraava päivä tai opintojesi alkamispäivä.
• Merkitse, onko sinulle tehty henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma ja missä se on tehty.

Sairaus ja tuen tarve (kohta 4)

• Kerro, miten näkövamma ja mahdolliset muut vammat tai sairaudet vaikeuttavat opiskeluasi ja ammatinvalintamahdollisuuksiasi. Mieti, mihin kaikkeen opiskelussa, ammatinvalinnassa, koulutuspaikan valinnassa ja muussa vastaavassa näkövamma todellisuudessa vaikuttaa. Voitko näkövammaisena nuorena valita minkä tahansa koulutusalan? Hidastaako näkövamma työskentelyä?
• Kerro, millaista tukea tai millaisia järjestelyjä tarvitset, että voit opiskella tai osallistua kuntoutukseen. Jos käytät opiskeluissa henkilökohtaista apua, erilaisia apuvälineitä tai kuljetuspalvelujen opiskelumatkoja, kerro niistä tässä. Kerro myös, saatko koetilanteissa erityisjärjestelyjä, tarvitsetko oppimateriaaleja itsellesi soveltuvassa muodossa tai onko opiskelussasi muita erityisjärjestelyjä.

Opiskelu- ja elämäntilanne (kohta 5)

• Kirjoita oppilaitoksesi nimi ja tutkinto, jota siellä suoritat.
• Jos olet peruskoulussa, tutkinnon nimen tilalle kirjoitat käyväsi peruskoulua.
• Jos et opiskele, kerro, mitä teet ja miksi et opiskele.

Muut etuudet (kohta 6)

• Kerro, oletko saanut tai hakenut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.
• Kerro myös, saatko kuntoutusajalta korvausta tai eläkettä muualta kuin Kelasta tai jos olet hakenut korvausta tai eläkettä. Tällainen muualta saamasi korvaus tai eläke voi olla esimerkiksi vakuutusyhtiön maksama.

Liitteet (kohta 7)

• Muista liittää mukaan henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma sekä lääkärinlausunto B. Lääkärin on otettava kantaa opiskelusuunnitelmiisi ja siihen, ovatko ne näkövamman ja muiden mahdollisten vammojen tai sairauksien kannalta hyviä.
• Kun opintosi alkavat, lähetä Kelaan läsnäolotodistus ja suunnitelma opintojen etenemisestä. Sinun on lähetettävä nämä, vaikka olisit peruskoulussa.

Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma KU110

Henkilökohtainen opiskelu ja kuntoutumissuunnitelma nuoren kuntoutusrahaa varten tehdään Kelan lomakkeelle KU110- Ulkoinen linkki. Lomakkeen täyttää kotikunnan edustaja, ja siihen kirjataan kaikkien suunnitelman laatimisessa mukana olleiden tiedot. Näitä asioita kannattaa miettiä etukäteen ja kirjata lomakkeeseen huolella:

Nuoren työ- ja toimintakykyä alentava sairaus, vika tai vamma

• Muista kertoa, jos sinulla on näkövamman lisäksi muita vammoja tai sairauksia, jotka rajoittavat ammatinvalintaa ja vaikeuttavat opiskelua. Muista myös mahdollinen oppimisvaikeus.
• Kerro, millä tavoin näkövamma ja muut mahdolliset vammat tai sairaudet vaikeuttavat opiskelua ja ammatinvalintaa.
• Mieti, mitä kaikkea on näkövamman vuoksi otettava huomioon alavalinnoissa ja urasuunnitelmissa. Mieti samat asiat mahdollisten muiden vammojen tai sairauksien osalta.
• Kerro, millaisia ongelmia näkövammaisena opiskellessa tulee vastaan. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi oppimateriaalien saatavuuteen ja käytettävyyteen, opiskelun käytännön järjestelyjen ennakointiin ja järjestelyjen sujuvuuteen sekä muihin asioihin, joista näkevä opiskelija selviytyisi ilman ongelmia.
• Kerro millaista tukea tarvitset arjessa.

Ammatillisen kuntoutumisen tavoite, alustava suunnitelma kuntoutuksen jälkeisestä ammatista ja työllistymismahdollisuuksista

• Jos olet peruskoulussa, 10. luokalla, lukiossa tai valmentavassa koulutuksessa, kerro alustavista tulevaisuudensuunnitelmistasi. Kerro, mitä suunnittelet opiskelevasi ja miten työllistyt opintojen jälkeen.
• Jos opiskelet ammattiin tai suoritat korkeakoulututkintoa, kerro siitä. Lisäksi muista kertoa, millaiset suunnitelmat ja mahdollisuudet sinulla on saada töitä valmistumisen jälkeen.
• Kerro, mitä olet suunnitellut tekeväsi nyt kesken olevien tai alkavien opintojen jälkeen. Voit olla esimerkiksi hakemassa töitä tai jatkamassa opiskelua seuraavalla koulutusasteella.
• Jos suoritat ammatillista perustutkintoa ja sinulla on valmistumisen jälkeen jatkokoulutussuunnitelma, kerro siitä. Kela ei välttämättä tue näitä jatko-opintojasi, mutta silti on hyvä, että olet maininnut ajatuksistasi tässä suunnitelmassa. Muista perustella, miksi olet valinnut tällaisen opiskelureitin.

Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, suunniteltu koulutus ja kuntoutus sekä suunnitelman ajallinen kesto

• Kerro, mihin oppilaitoksiin olet aikeissa hakea tai hakenut.
• Se, mille ajalle suunnitelma tehdään, on erilainen sen mukaan, mitä teet tällä hetkellä ja mitä olet lähdössä opiskelemaan.

Nuoren tarvitsemat erityiset tukitoimet, opiskelun tukemiseksi ja päivittäisistä toimista selviytymiseksi tarvittavat ja suunnitellut erityisjärjestelyt sekä tukitoimet

• Kerro, tarvitsetko opiskelussa henkilökohtaista apua, liikkumistaidonohjausta, kuljetuspalvelujen opiskelumatkoja, erilaisia apuvälineitä, opiskelujen ja koetilanteiden erityisjärjestelyjä, itsellesi soveltuvassa muodossa olevia oppimateriaaleja ja muita vastaavia.
• Kokeissa ja muussa opiskelussa tarvittavia erityisjärjestelyjä voivat olla muun muassa lisäaika, tarve rajata tehtävien määrää, opiskeluympäristöön liittyvät asiat kuten istumapaikan valinta ja virtalähteen saaminen apuvälineille, kuvallisia tai muutoin visuaalisia tehtäviä korvaavat tehtävät, kaksinkertaiset tauot kielten opintojen kuuntelutehtävissä sekä oppimateriaalien ja kokeiden saaminen näkövammaiselle soveltuvassa muodossa.
• Kerro myös millaista tukea tarvitset arjessa.

Miten ja milloin kuntoutumissuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan?

• Suunnitelmaa on arvioitava ainakin silloin, jos et saa haluamaasi opiskelupaikkaa tai jäät kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Lisäksi sitä on arvioitava, jos näkövammasi tilanne muuttuu.

Suunnitelman allekirjoittavat nuori itse, alaikäisen nuoren huoltaja ja kotikunnan edustaja.