Kun silmälasit eivät riitä
Kuuntele
Kuuntele Kun silmälasit eivät riitä-tallenne Soundcloudissa- Ulkoinen linkki.- Ulkoinen linkki
Lue
Tapio: Tervehdys kaikille ja tervetuloa tähän, kun silmälasit eivät riitä podcastiin.
Tässä podcastissa olemme äänestämme 2 näkövammaisten liiton oikeuksien valvonnan asiantuntijaa. Minä olen Tapio Tiilikainen Joensuusta ja Halosen Maarit Kuopion Nilsiästä.
Oikeuksienvalvonnan tiimiin kuuluu 11 alueellista asiantuntijaa ympäri Suomen sekä sosiaaliturva päällikkö. Tässä käymme läpi asioita erityisesti omaisten näkökulmasta.
Me näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat muun muassa ohjaamme, neuvomme, tuemme ja rohkaisemme sosiaaliturvaa ja palveluihin liittyvissä asioissa.
Ja seuraavaksi kuullaan meille aluetyöntekijöille tuttu tarina, jonka Maarit lukee.
Maarit: No niin täällä äänessä Maarit.
Olen huolissani iäkkäästä äidistäni kahvinkeitin ja keittolevy ovat alkaneet jäämään päälle.
Asunnossa valoja päällä siellä täällä, äidin marketista hankitut lukulasit tai suurennuslasit eivät ole hänen mielestään enää hyviä. Kauppalapun hän kirjoittaa hapuilevalla ja isolla mustalla tekstillä. Sanomalehden teksti on muka pienentynyt ja kännykkäkin joutaisi kuulemma vaihtoon. Äiti ei erota television ohjelmatekstityksiä kunnolla ja syyttää siitä ruudun värin värien haalistumista. Naapurit vihjailevat äidin muuttuneen ylpeäksi, kun hän ei enää tervehdi rapussa. Mitä nyt tapahtuu? Sokeutuuko äitini mistä apua tai tukea on saatavilla?
Tapio: Me saadaan tiimiimme viikoittain puheluja, joissa epäillään, että läheisillä on näköinenkin heikentynyt. Ja useinhan ajatellaan, että tilanne on sitä normaalia ikään liittyvää näön heikkenemistä eli ikänäköä. Ei se välttämättä ole. Voi olla kyse jostain muusta. Ja mitä sitten pitäisi tehdä?
No mitäs Maarit pitäisi tehdä, jos epäilee omaisensa näen olevan heikentynyt.
Maarit: No niin no ihan ensiksi suosittelisin, että tavallaan ottaisin ajan näön tutkimukseen joko optikolle tai silmälääkärille joka tarkistaa näön ja tekee tarvittavat tutkimukset. Jos niin ei ole aiemmin vielä tehty.
Tässä tapauksessa on hyvä huomata, että omainen tai läheinen voi voi olla jo näkövammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä.
Asia voi helposti tarkastaa omaisen kanssa oman alueen keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaaja.
Jos sitten käy niin, että silmälääkäri tutkimusten jälkeen toteaa, että läheisesi on näkövammainen, hänet tulisi määritellä haitta luokkaa ja laatia lähete keskussairaalan kuntoutukseen. On myös hyvin tärkeätä tiedostaa, että niin sanottu ikänäkö on luonnollista. Lähinnä on heikentymistä, joka tulee meille kaikille jossain elämänvaiheessa, eikä kyseessä ole sairaus tai vamma. Ikänäkö voidaan korjata silmälaseilla.
Mutta näön heikkeneminen näkövamman tasolle ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Sitä ei voi esimerkiksi korjata enää silmälaseilla ja se johtaa erilaisiin avun tarpeisiin.
Tapio: No niin no milloin henkilö luokitellaan näkövammaiseksi ja mitä etua siitä se on?
Maarit: Virallisen määrityksen siitä näkövammaisuudesta tekee aina silmälääkäri ja se määrittely perustuu maailman terveysjärjestö WHON luokitukseen. Määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa näöntarkkuus ja näkökentän puutteet. Näkövammainen ihminen voi olla heikkonäköinen tai sokea.
Heikkonäköiset ihmiset voivat nähdä eri tavoin. Ihminen ei näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä tai jäljellä olevan tarkan näön avulla. Ihminen kykenee lukemaan, mutta ei näe ympäristöä. Heikkonäköisyyteen liittyy usein myös hämärässokeutta ja häikäisyherkkyyttä. Täydellinen sokeus puolesta on harvinaista.
Näkövammaiset ei luokitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä on normaali näkö. Näkövammautumisesta seuraa yleensä toki ihmisestä riippuen erilaisia arkeen vapaa aikaan asioimiseen, liikkumiseen ja osallistumiseen liittyviä avuntarpeita.
Usein myös määrätään ajokielto, joka aiheuttaa monenlaisia haasteita. Edellä mainittujen asioiden sujumista.
Tapio: Eli mitä se tarkoittaa? Alussa mainitsit, että lääkäri laatii lähetteen näönkuntoutukseen. Voiko sitä näköä vielä jotenkin kuntouttaa ja mitä siellä näönkuntoutuksessa oikeastaan tapahtuu.
Näönkuntoutusohjauksella tarkoitetaan kuntoutusohjaaja tarjoama ohjausta, neuvontaa sekä tukea ja näkövammaiselle.
Maarit: Sitä näkövamma on itsessään ei voida enää parantaa vaan sen kuntoutusohjauksen tavoitteena auttaa ja edistää näkövammaisten saavuttamaan mahdollisimman hyvät toimintakyky sekä elämänhallinta näkövammaista huolimatta. Näönkuntoutuksen voi kuulua muun muassa apuvälinepalvelut. Joka tarkoittaa sitä, että näkövammaisen on mahdollista saada apuvälineitä päivittäiseen arkeen ja näkemiseen. Se apuväline tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.
Lisäksi voi kuulua liikkumistaidon ohjaus. Joka tarkoittaa sitä, että se tarkoituksena on, että näkövammainen oppii liikkumaan itsenäisesti, turvallisesti ja sujuvasti myös liikkumistaidon ohjauksen tavoitteet ja menetelmät ovat yksilöllisiä.
Täällä näönkäytönohjauksella pyritään ehkäisemään ja korvaamaan heikon näön aiheuttamia toiminnan rajoituksia. Sen tavoitteena on näin käyttäminen mahdollisimman hyvin eri tilanteissa.
Ohjauksen tavoitteet ja menetelmät ovat myös yksilöllisiä, kuten aina. Se näkövammakin on yksilöllinen.
Tapio: Aivan aivan tuota sitten on kuntoutuskursseja. Mitä siellä kuntoutus iiriksen kuntoutuksessa mahtaa tapahtua.
Maarit: Kuntoutus Iiris Helsingissä tarjoaa muun muassa moniammatillista yksilöllistä kuntoutusta, sopeutumisvalmennus sekä apuväline kartoitus. Myös omainen voi osallistua koko ajaksi tai osan aikaa. Kuntoutus-Iiriksen kuntoutus on eri asia kuin keskussairaalan kuntoutusohjaus. Sinne kuntoutukseen hakeudutaan kelan kautta ja liitteeksi tarvitaan b lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma.
Tapio: OK ja minä tuossa jo lunttasin netistä iiriksen sivuilta, että yksilöllisessä kuntoutuksessa tavoitteena on edistää toimintakykyä itsenäistä selviytymistä ja osallistumismahdollisuuksia. Kuntoutuksen päämääränä mahdollisimman hyvä omatoiminen elämä ja sujuva arki ja ohjelma voisi säätää tapaamisia eri asiantuntijoiden kanssa sekä keskusteluja liikuntaryhmiä. Tarvittaessa tehdään apuväline kartoitus ja annetaan käytännön ohjausta.
Ja kuntoutuksessa on myös tärkeää vertaistukea niin kuntoutujalle, kuin omaisellekin. Miten sinne kuntoutukseen päästään, erityisesti jos se omainen ei pysty kuljettamaan.
Maarit: On mahdollista kysyä oikeutta käyttää kela kyytiä kuntoutukseen tehtyihin matkoihin. Kela korvaa silloin, jos kuntoutus perustuu kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutus päätökseen. Eli aina tarvitsee olla se päätös siellä pohjalla.
Tapio: Miten jos omainen on työelämässä eikä voi olla niin paljon läheisten apuna kuin mitä arjessa tarvitsee. Onko näihin jotain palveluita olemassa?
Maarit: Hyvinvointialueen vammaispalveluista kannattaa pyytää palvelutarpeen arviointia, joka on ensimmäinen askel polulla, kun lähdetään kartoittamaan. Mitä apua näkövammautunut tarvitsee tuekseen ja siihen omannäköiseen arkeen.
Palvelutarpeen arviointi ei sinällään ole hakemus tai päätös, vaan siinä auki puhuttuja tukitoimia ja palveluita tulee erikseen hakea. Jos siinä palaverissa ei muuta sovita.
Yleensä vammaispalvelut näkövammaisen kohdalla voivat olla asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelu ja henkilökohtainen apu. Ja nämä ihan siksi, että näkövamman vaikuttaa siihen päivittäiseen suoriutumiseen sekä ympäristön ja tilan hahmottamiseen ja siitä aiheutuu erilaista haittaa kuten hämäränäön heikkeneminen tai häikäistyminen.
Tällaiset näkövammaiset ihmisen kodissa tehtävät asunnon muutostyöt ovat pääasiassa valaistuksen ja turvallisuuden parantamista.
Yleensä kuntoutusohjaaja tekee valaistusmuutostyö tarvekartoituksen ja suosituksen.
Jos näkövamma puolestaan aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia kodin ulkopuolisessa liikkumisessa ja julkisen liikenteen käytössä, voi olla, että tarvitsee vaikeavammaisten kuljetuspalveluja.
Entä miten onnistuu arjen toimet kotona tai asioiminen osallistuminen vapaa-ajan toimintaa kodin ulkopuolella. Tällöin saatetaan tarvita kuljetuspalveluita ja sen lisäksi vielä henkilökohtaista apua,
Siellä toiminnoissa esimerkiksi näitä asioita kannattaa ottaa puheeksi siinä palvelutarpeen arvioinnissa.
Tapio
Niin edelleen, kun siellä uudenlaista arkea sen heikentyneen näön kanssa eletään, niin kaikki palvelut ja konstit ovat aina yksilöllisiä.
Kannattaa muistaa esimerkiksi kontrastit, erilaiset KH merkinnät, mattojen teippi merkinnät. Niitä voi käyttää kotona suuntautumisessa. Apuvälineitä, suurennuslaseja, puhuvia laitteita, kelloja ja kaikkea tämmöistä on olemassa ja kodin valaistusta voidaan muokata, että on helpompi toimia heikentyneen näön kanssa. No mitäs sitten? Jos on haettu palveluja ja saadaan kielteinen päätös. Pitääkö tyytyä vaan siihen?
Maarit: Ei toki. Päätöksestä on aina oikeus tehdä oikaisuvaatimus kolmenkymmenen päivän kuluessa. Päätöksen lopussa aina muutoksen hakuohjeet. Ja me näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat rohkaisemme, ohjaamme ja aloitamme näissä muutoksenhauissa.
Tapio: Kyllä kyllä.
Mitäs jos omaisille nousee tarve tavata ihmisiä, jotka on samassa elämäntilanteessa. Onko tarjolla jotain vertaistukea?
Maarit: Toki meillä on näkövammaisia yhdistyksiä ympäri Suomea, jotka järjestää toimintaa ja osa tarjoaa tietoa tukea myös omaisille. Yleensä myös nuo näkövammaisten kerhoihin ovat omaiset ja tukihenkilötkin tervetulleita.
Tapio: Kyllä hyvä juttu. Meiltä aika monesti myös kysytään, että mitä pitää tehdä kun ei esimerkiksi näe lukea sanomalehden tekstejä tai kännykän näyttöä ja sitten mietitään että pitäisikö luopua tietokoneesta tai älypuhelimesta.
Maarit: Missään nimessä ei tarvitse luopua, ei tietokoneesta, älypuhelimesta tai sanomalehden lukemisestakaan. Nykyisin on sellaisia toiminnon ääneen puhuvia puhelimia, joissa on suuret ja selkeät näppäimet.
Telkkarin voi laittaa päälle puhetta toiminnon lehtien kuuntelemisessa, auttaa webos laite ja niin edelleen. Kaikkiin näihin mainittuihin juttuihin on olemassa ratkaisuja. Lisäksi apuvälineet ja sovellukset mahdollistavat eri laitteiden käytön. Myös näkövammaiset ja näin pysymisen ajan hermoilla näistäkin saa tietoa kuntoutusohjaaja näkövammaisten liitolta ja myös näkövammaisten liiton alue yhdistyksistä.
Tapio: Tässä oli lyhyesti tätä tietoa. Miten toimia jos omaisen näkö on heikentynyt. Lisää tietoa näkövammaisten liiton ja paikallisyhdistysten sivuilta, osoitteet löytyy kootusti ainakin osoitteesta. WWW, piste NKL piste fi.
Ja tietenkin kaikilta somekanavilta Näkövammaisten liitto löytyy, niin LinkedIn kun facebook.
Maarit: Ja oma youtube kanava meillä on.
Tapio: Kiitos mielenkiinnosta. Olkaa tarvittaessa ihan matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin.