Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista
Lukua 4 koskevat huomiot
Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 4.
Luvussa 4.2.2 käsitellään hyvinvointia ja turvallista arkea. Luonnoksen mukaan huomioon otetaan yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Näkövammaisten liitto esittää, että tasa-arvon rinnalle lisätään yhdenvertaisuus. Tämä on välttämätöntä vammaisten oppilaiden näkökulmasta, sillä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat eri asioita. Näkövammaisten oppilaiden kohdalla kyse on yhdenvertaisuudesta vammattomien oppilaiden kanssa. Tämän tosiasiallinen toteutuminen on edellytys näkövammaisen oppilaan osallisuudelle ja oppioikeuden toteutumiselle. Muutettuna kohta on seuraava:
”yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus sekä yhteisön tarpeet”.
Luvussa 4.2.6 käsitellään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Luonnoksen mukaan yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Tämän lisäksi se edellyttää muun muassa yhdenvertaisuuslaissa säädettävien kohtuullisten mukautusten toteuttamista ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa ei ole mainintaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta. Näkövammaisten liitto esittää, että maininta lisätään, sillä sopimuksen artikla 24 käsittelee koulutusta. Muita perusopetuksen näkökulmasta merkittäviä artikloja ovat esteettömyyttä ja saavutettavuutta käsittelevä artikla 9 sekä vammaisia lapsia käsittelevä artikla 7. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa YK:n vammaissopimus on mainittu.
Luvussa 4.3.1 käsitellään oppimisympäristöjä. Luonnoksen mukaan oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Lisäksi luonnoksessa todetaan, että tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä.
Näkövammaisten oppilaiden kohdalla on välttämätöntä, että käytettävät digitaaliset oppimisympäristöt, digitaaliset oppimateriaalit ja muut digitaaliset järjestelmät ovat saavutettavia. Tämä tarkoittaa, että ne toimivat näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma) kanssa. Ellei digitaalinen saavutettavuus ja käytettävyys toteudu, näkövammaisen oppilaan yhdenvertaiset edellytykset oppia ja olla osallinen vaarantuvat. Tällöin ei myöskään toteudu luonnoksessa oleva kirjaus, että varmistetaan kaikilla oppilailla olevan mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.
Luonnoksen mukaan perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon muun muassa esteettömyys, tilojen valaistus ja akustiset olosuhteet. Tilojen esteettömyyttä on tarkasteltava laajasti ja siinä on otettava huomioon myös näkövammaisten oppilaiden tarpeet. Tällaisia ovat esimerkiksi selkeät kulkureitit, samoilla paikoilla pysyvät tavarat, tavaroiden laittaminen omille paikoilleen ja yläesteiden alle pääsyn estäminen. Yläeste on esimerkiksi portaikko, jonka alle pääsee kävelemään. Valkoisen kepin kanssa liikkuva näkövammainen ei havaitse yläestettä valkoisella kepillä. Mikäli esimerkiksi portaiden alle pääsyä ei ole estetty, on riskinä, että näkövammainen kävelee vahingossa portaiden alle ja lyö päänsä portaiden alapintaan.
Luvussa 4.3.2 käsitellään työtapoja. Luonnoksen mukaan työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Työtapoihin liittyvät kohtuulliset mukautukset. On huomattava, että käytetty työtapa ei välttämättä sovellu näkövammaiselle oppilaalle, jolloin on toteutettava vaihtoehtoinen työtapa, jolla näkövammainen oppilas pääsee samaan lopputulokseen.
Myös työtavoissa viitataan erilaisiin digitaalisiin järjestelmiin. Luonnoksen mukaan työtapojen valinnassa hyödynnetään pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet. On huomattava, että esimerkiksi sokealle oppilaalle tämä voi olla ongelmallista. On välttämätöntä, että näkövammainen oppilas pääsee mukaan yhdenvertaisesti, ja että opetuksessa mietitään ja toteutetaan vaihtoehtoisia tapoja, jotka ovat saavutettavia näkövammaiselle oppilaalle.
Luvussa 4.5 käsitellään paikallisesti päätettäviä asioita. Luonnoksen mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa, ja täsmentää soveltuvin osin lukuvuosisuunnitelmassa, miten opetuksen järjestäjä mahdollistaa tarkoituksenmukaiset oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja toiminnan resursoinnin sekä millaista osaamista, toimintaa, yhteistyötä ja rakenteellisia ratkaisuja koulujen toimintakulttuuri ja oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät opetuksen järjestäjän ja yksittäisten koulujen tasolla.
Lisäykset ovat kannatettavia. On kiinnitettävä huomiota siihen, mitä näkövammaisen oppilaan oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat käytännössä. Lisäksi on varmistettava, että nämä oppimisedellytysten kannalta välttämättömät järjestelyt tosiasiassa toteutuvat, ja että niihin on varattu riittävät resurssit.
Lukua 5 koskevat huomiot
Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 5.
Luvun 5.4 alalukuja koskevat huomiot
Luvussa 5.4.1 käsitellään toiminta-alueittain järjestettävää opetusta. On kannatettavaa, että luku on siirretty tähän.
Luvussa 5.4.3 käsitellään opiskelua tavoitekokonaisuuksittain. On hyvä, että opiskelu tavoitekokonaisuuksittain mahdollistaa sekä vuosiluokan oppimäärää nopeamman että hitaamman etenemisen. Näin mahdollistetaan myös lahjakkaan oppilaan opiskelu niin, että hän voi opiskella joustavasti laajempia sisältöalueita. Tämän on oltava tosiasiassa mahdollista myös lahjakkaalle näkövammaiselle oppilaalle.
Luvussa 5.4.6 käsitellään konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua. Luonnoksessa kuvataan, mitä konsultatiivisella sairaalaopetuspalvelulla tarkoitetaan. Sen tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista lähikouluissa sekä tukea heitä turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön luomisessa. Lisäksi tarkoituksena on edistää ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea koulujen toimintakulttuurissa. Konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu vahvistaa toiminnallaan oppilaiden tukemiseen tarvittavia moniammatillisen ja monialaisen työn rakenteita. Palvelua voidaan tarjota myös muiden kuin erikoissairaanhoidossa jo olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen.
Näkövammaisten liitto on huolestunut konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun ja oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toteuttamien palvelujen eriarvoisesta asemasta perusopetuslaissa. Olemme esittäneet tästä eriarvoisuudesta näkemyksemme myös eduskunnan sivistysvaliokunnalle sen käsitellessä perusopetuslain muutosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle sen laatiessa perusopetuslain muutoksen hallituksen esitystä.
Kun konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua voidaan tarjota myös muiden kuin erikoissairaanhoidossa jo olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen, on ratkaisemattomana kysymys, voidaanko sitä pitää oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimintaan rinnastettavana palveluna. Näkövammaisten liitto näkee rinnastuksen ja tilanteen eriarvoisena, sillä oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa on vahvaa asiantuntijuutta esimerkiksi näkövammaisen oppilaan opetuksen konsultatiivisiin palveluihin. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelut ovat kunnille maksullisia, mutta konsultatiivinen sairaalaopetus on maksutonta. Näkemyksemme mukaan tilanne vääristää palvelun laatua ja aiheuttaa riskin näkövammaisten oppilaiden oppioikeuden toteutumiselle.
Konsultatiivisella sairaalaopetuspalvelulla ei ole osaamista eikä palveluja, jotka tukevat näkövammaisen oppilaan koulunkäyntiä. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palveluissa kyse on tiiviistä konsultatiivisesta palvelusta kouluille, joissa on näkövammainen oppilas tai oppilaita, sekä näkövammaisille oppilaille järjestettävistä tilapäisen opetuksen jaksoista oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimipisteissä (ennen kaikkea Valteri Onervassa).
Lukua 5.6 koskevat huomiot
Ei huomioita.
Lukua 6 koskevat huomiot
Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 6.
Luvussa 6.1 käsitellään arvioinnin tehtäviä. Vertaispalautteen antaminen on hyvä lisäys. Vertaispalaute on tärkeää ja sen on oltava mahdollista myös näkövammaiselle oppilaalle. Hänen on voitava sekä antaa että saada vertaispalautetta.
Luvussa 6.2 käsitellään arvioinnin yleisiä periaatteita. Luonnoksen mukaan huomioon otetaan oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Lisäksi huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Arvioinnissa on otettava huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Luonnoksen mukaan oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Näkövammaisten oppilaiden kohdalla tämä on joissain oppiaineissa ja joissain tilanteissa välttämätöntä. Jos oppilas ei näkövamman vuoksi pysty tekemään asiaa samalla tavoin kuin muut oppilaat, hänelle on tarjottava vaihtoehtoinen tapa. Kyse on velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia.
Luvussa 6.6 käsitellään opinnoissa etenemistä vuosiluokittain. Luonnoksen mukaan mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee siitä tiedottaa hyvissä ajoin lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Termi hyvissä ajoin on liian epämääräinen. Se voi käytännössä tarkoittaa lähes mitä tahansa. On aiheellista määritellä aikajänne tarkemmin. Mikäli asiasta tiedotetaan liian myöhään, voi olla niin, ettei toimenpiteitä pystytä käytännössä toteuttamaan liian tiukan aikataulun vuoksi.
Luvussa 6.8.2.6 käsitellään oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointia. Mikäli oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaisesti, on perusteltua, että päättöarvioinnissa hän ei voi saada arvosanaa viisi korkeampaa arvosanaa. Myös tähtimerkin käyttö on perusteltua. On välttämätöntä kertoa oppilaalle ja huoltajalle, mitä rajattu oppimäärä tarkoittaa käytännössä ja mitä vaikutuksia sillä on jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Tieto on annettava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa, jotta ei tule väärinkäsityksiä.
Lukua 7 koskevat huomiot
Palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia perusteluonnoksen lukuun 7.
7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Ei huomioita.
7.1 Oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen
Ei huomioita.
7.2 Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja johtaminen
Luonnoksen mukaan opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa . Näkövammaisen oppilaan näkökulmasta on välttämätöntä, että oppimisen edellytyksiä tukevat järjestelyt resursoidaan realistisesti ja todellista tarvetta vastaavasti. Näkövammaisella oppilaalla tulee olla oikeus tarvitsemaansa tukeen. Ei ole hyväksyttävää, että tosiasiassa tarvittavaa tukea karsitaan ja siitä säästetään näkövammaisen oppilaan oppimisedellytysten kustannuksella.
Luonnoksen mukaan opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Tämän tulee näkyä myös käytännössä. Näkövammaisen oppilaan kohdalla moniammatillista ja monialaista yhteistyötä on tehtävä muun muassa keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajien sekä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. Perusopetuksen päättövaiheessa ja jatko-opintojen suunnittelussa avuksi on Näkövammaisten liitossa oleva koulutukseen ja työelämään liittyvä osaaminen, joka on tarkoitettu muun muassa opinto-ohjaajien työn tueksi.
Nämä tukitoimet edellyttävät suunnitelmallista johtamista. On tärkeää, että perusopetuksen johtamisessa on tahtotila näkövammaisen oppilaan tarvitseman tuen ja tukitoimien järjestämiseen yksilöllisen tarpeen mukaan.
7.3 Ryhmäkohtaiset tukimuodot ja niiden tavoitteet sekä järjestäminen
Ei huomioita.
7.4 Oppilaskohtaiset tukitoimet
Näkövammaisen oppilaan kohdalla oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on pääsääntöisesti niin ilmeinen, että näitä tukitoimia tulee antaa suoraan eikä kokeilla ensin ryhmäkohtaisia tukitoimia. Ei ole näkövammaisen oppilaan edun mukaista testata ensin tukitoimia, jotka jo tiedetään epäsopiviksi.
Oppilaskohtaiset tukitoimet edellyttävät tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun opetus- ja kasvatushenkilöstön kanssa. Lisäksi luonnoksessa mainitaan yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa. Näkövammaisen oppilaan kohdalla on muistettava oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tuki, sillä luonnoksessa mainituilla tahoilla ei useimmiten ole osaamista näkövammaispedagogiikasta, joka on oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ammattitaitoa.
Luvussa 7.4.2 käsitellään oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa. Luonnoksen mukaan suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa. Näkövammaisen oppilaan kohdalla yhteistyö oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Suunnitelmasta on käytävä ilmi muun muassa tuen tarpeen arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja seuranta. Näkövammaisen oppilaan kohdalla suunnitelmaan on kirjattava kaikki keskeiset tukitoimet. Avustajapalvelun ja apuvälineiden ohella sellainen on oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tarjoama tuki. Kyseinen perusopetuslain 39 §:n mukainen tukitoimi on kirjattava sekä suunnitelmaan että päätökseen.
Luvussa 7.4.3 käsitellään tukea koskevaa päätöstä. Luonnoksessa kuvataan, mitä päätöksestä tulee käydä ilmi. On hyvä, että päätökseen on kirjattava avustajapalvelut ja apuvälineet. On välttämätöntä, että päätökseen kirjataan myös perusopetuslain 39 §:n mukaiset tukitoimet, joista näkövammaisen oppilaan näkökulmasta oleellisin ja välttämättömin on oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tuki ja tukipalvelut. Ellei tätä tukea ole kirjattu päätökseen, sen saaminen on todennäköisesti sattumanvaraista. Lisäksi kirjaamattomuus johtanee tilanteisiin, joissa oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palveluja ei käytetä, koska niitä ei ole kirjattu päätökseen. Tämä tilanne vaarantaa näkövammaisen oppilaan oppioikeuden toteutumisen ja yhdenvertaiset oppimisedellytykset. Näkövammaisten liitto edellyttää, että päätökseen kirjattavia asioita täydennetään lisäämällä siihen perusopetuslain 39 §:n mukaiset palvelut ja tukitoimet.
Luvussa 7.4.3.4 käsitellään tulkitsemispalveluja. Luonnoksen mukaan tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia tulkitsemispalveluita. Oikeus tulkitsemispalveluun on oppilailla, joilla on kuulovamma, näkövamma tai puhevamma, ja jotka tarvitsevat palvelua perusopetukseen osallistumiseksi. Näkövammainen oppilas ei tarvitse tulkitsemispalvelua. Luonnoksessa tarkoitettaneen kuulonäkövammaista tai kuurosokeaa oppilasta. Tämä terminologinen virhe on aiheellista korjata. Korjattuna teksti on seuraava:
”oppilailla, joilla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma”.
Luvussa 7.4.3.6 käsitellään apuvälineitä. Näkövammaisen oppilaan kohdalla apuvälineitä tulee usein eri tahoilta. On välttämätöntä, että apuvälineitä myöntävät tahot toimivat siten, että näkövammainen oppilas saa käyttöönsä tarvitsemansa apuvälineet. Valitettavasti perusopetuksessa on ollut tilanteita, joissa eri tahot siirtävät apuvälineasiaa edestakaisin, jolloin tilanteesta kärsii näkövammainen oppilas, joka ei saa tarvitsemaansa apuvälinettä. Näitä tilanteita ei saa syntyä.
Apuvälineiden kohdalla oleellista on myös niiden käytönohjaus sekä sujuvat toimintatavat apuvälineen tarvitessa huoltoa tai rikkoutuessa. Oppiminen ei suju, jos apuvälineen tarvitessa huoltoa tai rikkoutuessa lainaksi saatavaa tai uutta apuvälinettä joutuu odottamaan pitkään. Näitä tilanteita varten perusopetuksessa on oltava osaamista etsiä ratkaisuja, jotka tukevat näkövammaisen oppilaan yhdenvertaista oikeutta oppia.
7.5 Perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen
Ei huomioita.
7.6 Perusopetuksen järjestäminen oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite
Luonnoksen mukaan moniammatillista ja monialaista yhteistyötä tulisi hyödyntää aina, kun arvioidaan tarvetta järjestää opetusta oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Tämä on kannatettavaa.
7.7 Opetusryhmien muodostaminen
Ei huomioita.
7.8 Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu
Ei huomioita.
7.9 Tuen jatkumo nivelvaiheissa, yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto
Ei huomioita.
7.10 Paikallisesti päätettävät asiat
Ei huomioita.
Muut huomiot
Muita huomioita perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksesta
Lausuntopyynnön materiaalien saavutettavuus
Lausuntopyynnössä todetaan, että lausuntojen antamisen helpottamiseksi on perusteluonnokseen merkitty punaisella värillä tehdyt muutokset sekä yliviivattu poistettavat kohdat luvuissa 4, 5 ja 6. Luku 7 on kokonaan uutta tekstiä, joten sitä ei ole mahdollista verrata aikaisempaan tekstiin.
Näkövammaisten liitto huomauttaa, ettei kyseinen merkitsemistapa ole saavutettava. Käytännössä näkövammainen, joka käyttää tietokonetta tai mobiililaitetta ruudunlukuohjelman (Applen laitteissa Voiceover ja Windowsissa esimerkiksi Jaws tai NVDA) kanssa, ei pysty havaitsemaan kyseisiä merkintöjä. Opetushallituksen on aiheellista varmistaa ennalta käyttämiensä merkitsemistapojen saavutettavuus myös näkövammaisten käyttämien apuvälineiden kanssa. Tässä lausuntopyynnössä käytetty menettely ei ole hyväksyttävä, sillä se asettaa näkövammaiset ammattilaiset huonompaan asemaan verrattuna näkeviin ammattilaisiin. Opetushallituksen tulee noudattaa lakia digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019).
Annoimme lausuntomateriaalin saavutettavuuspuutteista palautetta Opetushallitukselle. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen osalta Opetushallitus otti palautteen vakavasti ja toteutti kohtuullisia mukautuksia, joiden avulla lausuntomateriaalin saavutettavuuspuutteita saatiin korjattua. Lisäksi Opetushallitus kertoi ryhtyneensä toimenpiteisiin, jotta lausuntomateriaalien saavutettavuus on tulevaisuudessa parempi.