Nä­kö­vam­mais­ten liitto: Vam­mais­pal­ve­lu­lain so­vel­ta­mis­sään­nök­ses­sä vieläkin kor­jat­ta­vaa

Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 23. syyskuuta. 

Eduskunta hyväksyi vammaispalvelulain jo 1. maaliskuuta 2023 ja laki tulee voimaan vuoden 2025 alussa.

Hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalasäännöksessä ollut toimintarajoitteen tarkempi laaja määrittely on palautettu esitettyyn säännökseen. Nyt määrittely ohjaa lain soveltamisalan piiriin kuulumisen ja palvelujen tarpeen arviointia, mitä Näkövammaisten liitto pitää hyvänä.

Näkövammaisten liiton mukaan hallituksen esityksessä on kuitenkin vielä korjattavaa.

Palvelut vastaamaan todellista tarvetta

Soveltamisalasäännökseen on palautettava vammaispalvelulain hyväksytyssä versiossa ollut vammaisuuden sosiaalinen malli, joka on tärkeä lain tavoitteiden ja tarkoituksen kannalta. Tämä malli ohjaa arvioimaan, millaisia palveluja vammaisen henkilön on saatava, jotta hän voi osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti ja elää itsenäistä elämää.

Hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalasäännöksen lainvalintaa ohjaavissa perusteluissa todetaan, että muiden lakien tarjoamien palvelujen sopivuutta on arvioitava suhteessa vammaispalvelulain tarkoitukseen. Tämä periaate on tärkeää kirjata säännöstasolle varmistamaan, että lainvalinnassa todella tarkastellaan, toteuttavatko valittu laki ja sen mukaiset palvelut vammaispalvelulain 1 §:n mukaista tarkoitusta. Palvelujen on vastattava vammaisen henkilön yksilöllisiä tarpeita ja etuja sekä oltava riittäviä ja laadukkaita.

Elämäntilanne, ei ikä lähtökohtana palveluille

Soveltamisalan muutosesityksessä mainitaan vain yksi sosiaalihuollon oikeusperiaate: yleislainsäädännön ensisijaisuus. Muita sosiaalihuollon oikeusperiaatteita, kuten perusoikeuksien loukkaamattomuus, hakijalle myönteinen tulkinta etuuspäätöksissä, tarveperiaate sekä asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuus, ei mainita lainkaan. Kaikki nämä oikeusperiaatteet on kuitenkin huomioitava ja niitä tulee punnita huolellisesti.

Välttämättömän avun ja tuen tarvetta ei tule tarkastella vain suhteessa elämänvaiheen tavanomaisiin tarpeisiin, vaan vammaisen henkilön yksilöllisen elämäntilanteen mukaan. Vammaisuus on kaikki elämänvaiheet läpäisevä erityinen, usein koko elämän jatkuva elämäntilanne, eikä vammasta johtuvia tarpeita saa häivyttää elämänvaiheen käsitteen alle.  

Soveltamisalasäännöksen ei tule ohjata kategoriseen ja poissulkevaan lainvalintaan, vaan säännöstasolla tulee tuoda esille, että vammaispalvelulakia voidaan soveltaa joko yksin tai yleislainsäädäntöä täydentävänä lakina vammaisen henkilön palvelutarpeesta riippuen. 

YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki tulee mainita tärkeinä oikeusnormeina ja tulkintaohjeina, kun päätetään vammaisen henkilön palveluista.

Välttämättömistä vammaispalveluista ei pidä joutua maksamaan

Soveltamisalasäännöksen muuttamisen lisäksi sosiaalihuoltolain 4 §:ään esitetään säännöstä siitä, että asiakkaan edun arvioinnissa ei oteta huomioon palvelusta määrättävää maksua. Yhdessä nämä saattavat johtaa siihen, että taloudelliset seikat ohjaavat hyvinvointialueita siirtämään näkövammaisia henkilöitä sosiaalihuoltolain mukaisten maksullisten ja määrärahasidonnaisten palvelujen piiriin silloinkin, kun heidän tarpeensa välttämättä edellyttäisivät vammaispalvelulain mukaisia palveluita.

Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos vammainen henkilö joutuu maksamaan vammansa vuoksi välttämättömistä palveluista, joita vammaton henkilö ei tarvitse eikä niistä maksa. Muutosesitys heikentäisi perustuslakivaliokunnan tärkeäksi katsomaa jaottelua määrärahasidonnaisten ja subjektiivisten oikeuksien välillä.

Vammaispalvelulakiin ehdotettu niin sanottu suojasäännös ensisijaisen lainsäädännön mukaisten palvelujen maksujen alentamisesta tai määräämättä jättämisestä ei ole riittävän velvoittava ja jäisi vaille merkitystä. Säännöstä tulisi vähintään tarkentaa niin, että viranomaisen on automaattisesti päätettävä maksun määräämättä jättämisestä, kun sen edellytykset täyttyvät.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi

Juristi (OTM, VTM) Taina Kölhi 050 342 7699, taina.kolhi@nakovammaistenliitto.fi