Nä­kö­kul­mia taito- ja tai­de­ai­nei­den yli­op­pi­las­ko­kei­den toi­meen­pa­nok­si

Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena on luoda perusta taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeille, jotka mittaavat luotettavasti lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaista osaamista sekä mahdollistaa kokeiden toimeenpano lukioissa syksyn 2029 ylioppilastutkinnosta alkaen. Lukio-opetuksen kannalta oleellinen tieto kokeiden toimeenpanosta on saatavilla viimeistään syksyllä 2027. 

1. Lausunto muistiosta ja yleisiä näkökulmia taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Kohtuulliset mukautukset, saavutettavuus ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus eivät näy muistiossa

Näkövammaisten liitto on huolissaan esteettömyyden ja digitaalisen saavutettavuuden näkymättömyydestä muistiossa. Yhdenvertaisuutta, yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisia kohtuullisia mukautuksia tai YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ei ole muistiossa otettu huomioon. YK:n vammaissopimuksen 24 artikla käsittelee koulutusta. Kohtuullisista mukautuksista säädetään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä ja ne ovat esillä myös YK:n vammaissopimuksessa.

Muistiossa ei myöskään ole arvioitu esitettävän muutoksen vaikutuksia näkövammaisiin ja kuulonäkövammaisiin opiskelijoihin, eikä myöskään yleisesti vammaisiin opiskelijoihin. Kun ylioppilastutkintoon tehdään näin isoja muutoksia, niiden vaikutuksia ja muutosten todellisia toteutusmahdollisuuksia tulee arvioida tarkasti eri opiskelijaryhmien näkökulmasta. 

Kansainvälinen vertailu ja näkövammaiset opiskelijat 

Muistiota laadittaessa on tehty kansainvälistä vertailua. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tässä vertailussa olisi ollut aiheellista selvittää myös näkövammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeisiin. Jos kansainvälinen vertailu olisi tehty ottaen huomioon myös tämä kohderyhmä, muistioon olisi saatu tietoa kansainvälisistä käytännöistä. 

Näkövammaisten liitto tiedusteli muilta Euroopassa toimivilta näkövammaisjärjestöiltä heidän kokemuksiaan taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeista. Muistiossakin mainitussa Unkarissa näkövammaiset opiskelijat voivat suorittaa musiikissa kaksi suullista koetta, jolloin he eivät suorita lainkaan musiikin kirjallista koetta. Lisäksi on mahdollista saada sähköinen tenttilomake, mutta sitä unkarilaiset näkövammaiset eivät ole kokeneet kovin toimivaksi ratkaisuksi musiikin ylioppilaskokeessa. 

Unkarista saamamme tiedon mukaan yksikään näkövammainen opiskelija ei ole suorittanut liikunnan ylioppilastutkintoa, sillä näkövammaisten opiskelijoiden ei useinkaan anneta osallistua liikuntatunneille. 

Yhdenvertaisuuden ja lukiokoulutuksen inklusiivisuuden kehittäminen

Näkövammaisten liitto olisi toivonut, että seurantaryhmän ja alatyöryhmän työtä olisi ensisijaisesti ohjannut tahtotila lukiokoulutuksen kehittämisestä inklusiivisempaan suuntaan. Tämä olisi tullut kirjata selkeästi myös seurantaryhmän ja alatyöryhmien tehtäviin. 

Näkövammaisten liitto toteaa, että näkövammaisilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus tehdä kaikki ylioppilaskokeet, ml. kuvataiteen, liikunnan ja musiikin ylioppilaskokeet. Muistion lähtökohdaksi ei kuitenkaan ole asetettu yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamista. Muistio ei tarjoa ratkaisuja siihen, miten näkövammaiset opiskelijat voivat tosiasiassa yhdenvertaisesti osallistua kaikkiin ylioppilaskokeisiin. Muistiossa ei arvioida lukiokoulutuksen tai lukiodiplomien nykytilaa digitaalisen saavutettavuuden tai yhdenvertaisuuden näkökulmasta. 

Liikunnan alatyöryhmän toiminnassa hyvää

Liikunnan alatyöryhmän osalta haluamme erityisesti mainita myönteisenä ja yhdenvertaisuuden huomioon ottavana toimintatapana asiantuntijatapaamiset soveltavaan valmistavaan näyttöön liittyen. Muut työryhmät olisivat voineet toimia samoin.

Ylioppilastutkinnon toimeenpano

Näkövammaisten liitto kiinnittää huomiota muistion kappaleeseen 4.3. Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta (s. 25) ja erityisesti sen kolmeen viimeiseen kappaleeseen: 

"Kokelas voi sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi suorittaa ylioppilastutkinnon kokeet poikkeavasti (L502/2019 9 § 1 mom.). Poikkeavaan arvosteluun suhtaudutaan laissa pidättyvästi, sillä se muodostaa poikkeuksen kokelaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Ylioppilastutkintolautakunta antaa erityisjärjestelypäätöksen noin 5000 kokelaalle vuodessa. Lukio voi antaa erityisjärjestelyitä äkillisissä tilanteissa. 

Kokeet laaditaan pääasiassa siten, että kaikki voivat ne suorittaa. Esimerkiksi videoihin lisätään tekstitys. Tyypillisiä erityisjärjestelyitä ovat erillinen tila ja kahden tunnin lisäaika. Muita erityisjärjestelyitä ovat esimerkiksi avustajan käyttäminen, ääniaineistoltaan rajoitettu koe ja näkövammaisen apuvälineillä suoritettava koe. Vastaavanlaisia erityisjärjestelyitä tarvitaan myös taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeisiin. 

Taito- ja taideaineiden kokeiden lähtökohtana ovat nykyisten kokeiden kaltaiset resurssit kokelaiden, lukioiden ja lautakunnan kannalta. Oppivelvolliset kokelaat saavat 5 ensimmäistä koetta ja niiden hylättyjen uusinnat maksuttomasti, mutta muut kokeet ovat maksullisia. Lukiot huolehtivat mm. koetilaisuuksien valvonnoista ja alustavasta arvostelusta. Koejärjestelyt vaihtelevat kokelasmäärän mukaisesti. Lautakunnassa asiantuntijajäsenyys on luottamustoimi. Kokeiden laadinnasta ja arvostelusta maksetaan erilliset palkkiot."

Taito- ja taideaineiden kokeiden tulee olla mahdollisia myös näkövammaisille opiskelijoille ja näihin tulee olla mahdollista saada erityisjärjestelyjä. Taito- ja taideaineiden kokeet tulee toteuttaa niin, ettei kokeiden järjestelytapa sulje pois näkövammaisia opiskelijoita tai heidän tarvitsemiaan kohtuullisia mukautuksia, tukitoimia ja/tai erityisjärjestelyjä. Näkövammaisten liitto epäilee, etteivät nykyiset resurssit tule riittämään ja arvioi, että kirjoitettavien aineiden määrän kasvaessa myös resursseihin tulee kohdistumaan kasvupainetta. 

Näkövammaisten liitto on huolissaan kappaleessa 4.4. Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden toimeenpanosta esitellyn digitaalisen artefaktin saavutettavuudesta. On täysin epäselvää, miten varmistetaan, että näkövammaisella ruudunlukuohjelmaa tai suurennusohjelmaa apuvälineenä käyttävällä opiskelijalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottaa kyseinen artefakti. Muistion perusteella jää vaikutelma, ettei kysymystä ole pohdittu eikä digitaalisen saavutettavuuden varmistamisesta ole tehty suunnitelmaa.

Lausuntopyynnön jakelu

Näkövammaisten liitto ihmettelee lausuntopyynnön jakelua. Jakelussa ei ole ainoatakaan vammaisjärjestöä, vaikka eri tavoin vammaiset ihmiset opiskelevat lukioissa ja osallistuva ylioppilastutkintoon. YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohta sisältää vahvan osallistamisvelvoitteen. Osallistamisvelvoite ei täyty sillä, että lausuntopyyntö on kaikkien nähtävillä lausuntopalvelussa. On myös huomattava, että opiskelijajärjestöt eivät ole YK:n vammaissopimuksen mukaisia vammaisjärjestöjä.

Yhteistyötä Näkövammaisten liiton kanssa

Kun ylioppilastutkinnon taito- ja taideaineiden kokeiden kehittämistä jatketaan, Näkövammaisten liitto tekee mielellään yhteistyötä näkövammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. 

2. Näkökulmia kuvataiteen ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Näkövammaisten liiton mielestä kuvataide on aivan liian kapea valinta ylioppilastutkinnon kokeeksi. Ehdotamme tilalle laajempaa taiteen koetta. Kokeena kuvataide puhtaasti visuaalisen, näköaistin avulla havaittavan esityksen tuotantona sulkee näkövammaiset opiskelijat ulkopuolelle. Tämän vuoksi sitä ei tulisi valita ylioppilastutkinnon kokeeksi, vaan kokeen tulisi olla laajempi. Laajempi koe ottaisi mukaan myös tuntoaistin avulla tuotettavan, tulkittavan ja ymmärrettävän taiteen. 

Näkövammaisilla, ml. sokeilla, opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa (kuva)taide osana ylioppilastutkintoa. On huolestuttavaa, ettei muistiossa arvioida keinoja ja mahdollisuuksia, joilla tämä voidaan toteuttaa. Kyseeseen voisivat tulla kolmiulotteiset veistokset tai muut taiteen muodot, joiden tuotannossa tuntoaistilla on tärkeä rooli. Muistiossa ei myöskään arvioida, miten tällainen taide arvostellaan. 

Luvusta 6 Näkemyksiä kuvataiteen ylioppilastutkinnon kokeen kehittämistyön tueksi puuttuu täysin saavutettavuuden näkökulma. Kappaleessa 6.2.2. Kuvataiteen valmistavan näytön toimeenpano lukiossa esitetään, että opiskelija saisi valmistavan näytön tehtävän tehtävävaihtoehdot vasta näyttötilaisuudessa. Näkövammaisten liitto on huolissaan, miten varmistutaan, että tehtävävaihtoehdot soveltuvat näkövammaiselle opiskelijalle. 

Muistiossa ei myöskään yksilöidä, miten korvaavat tehtävät toteutettaisiin tilanteessa, jossa näkövammainen opiskelija ei pystyisi tekemään (kuva)taiteen ylioppilaskoetta. Henkilökohtaisen avustajan rooliin liittyvää problematiikkaa ei ole pohdittu. Epäselvää on muun muassa, miten paljon henkilökohtainen avustaja voi näkövammaisen opiskelijan ohjeiden mukaan avustaa koetilanteessa tai valmistavaa näyttöä annettaessa. 

Valmistavaa näyttöä varten näkövammaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada erityisjärjestelynä kokeessa tarvitsemansa välineet ja materiaalit. Muistiossa ei myöskään ole arvioitu sitä, miten käytettävien materiaalien, välineiden ja toteutustapojen rajaaminen saattaa itse asiassa käytännössä sulkea näkövammaiset opiskelijat kokeen ulkopuolelle, sillä he näkövammaisina eivät tuota taidetta samoilla materiaaleilla, välineillä tai toteutustavoilla kuin näkevät. Tällainen lähestymistapa on syrjivä. 

3D-tulostuksen avaamia mahdollisuuksia ei muistiossa avata, kuten ei myöskään tekoälyn vaikutusta visuaalisen materiaalin tuotantoon tulevaisuudessa. Tekoäly avaa näkövammaisille mahdollisuuden tuottaa visuaalista materiaalia ja 3d-tulostaminen saattaisi olla keino, jolla taattaisiin kaikille kokelaille yhdenvertainen mahdollisuus tuottaa myös kolmiulotteista materiaalia.  

Kuvataiteen digitaalisen kokeen saavutettavuus ja toteuttamiskelpoisuus näkövammaisten käyttämillä apuvälineillä (ruudunlukuohjelma ja suurennusohjelma) tulee testata ja varmistaa. Epäselvää on, ovatko muistiossa mainitut GIMP ja Kolourpaint saavutettavia.

3. Näkökulmia liikunnan ylioppilaskokeiden toimeenpanosta

Näkövammaisten liitto pitää erittäin tärkeänä, että liikunnan alatyöryhmä järjesti asiantuntijatapaamisia vammaisurheilun ammattilaisten kanssa. 

Liikunnan osalta erityisjärjestelyt nousevat erittäin tärkeään rooliin. Liikunnan kokeessa tulee varmistua, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus suorittaa liikunnan koe vammasta huolimatta. Oleellista on, että jokainen pääsee esittämään oman suorituskykynsä mukaisen parhaan suorituksensa. 

Koetilanteessa on välttämätöntä varmistua, että näkövammaiset opiskelijat pystyvät suorittamaan kokeen tehtävät. Muistiossa ei tarkastella henkilökohtaisen avustajan roolia eikä sitä, miten näkövammainen opiskelija tulee käytännössä tekemään liikunnan kokeen. Näkövammaisten liitto toteaa, että muistiossa olisi tullut pohtia tarkemmin erityisjärjestelyjä ja korvaavia tehtäviä. Lisäksi näkövammaisten opiskelijoiden tulee saada kokeeseen kaikki tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja erityisjärjestelyt. 

4. Näkökulmia musiikin ylioppilaskokeiden toimeenpanosta.

Näkövammaisten keskuudessa musiikin opiskelu on ollut suosittua niin lukiossa kuin korkea-asteella. Musiikki myös työllistää näkövammaisia. Näkövammaisten liitto suhtautuu musiikin ylioppilastutkintoon positiivisesti. 

Valmistavan näytön digitaalisen artefaktin suhteen Näkövammaisten liitto muistuttaa, että sen digitaalinen saavutettavuus, eli toimivuus näkövammaisten käyttämien ruudunlukuohjelmien ja suurennusohjelmien kanssa, on varmistettava. Mikäli kokeessa on muuta digitaalista aineistoa tai musiikin kuuntelutehtäviä, myös näiden digitaalinen saavutettavuus on varmistettava. Samoin on tarkasteltava henkilökohtaisen avustajan roolia samoin kuin muissakin taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeissa.