Luonnos hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si ra­ken­ta­mis­lain muut­ta­mi­ses­ta

Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024 ja se on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on pantu täytäntöön Suomessa usealla eri lailla, muun muassa rakentamislailla. Rakentamislakiin valmistellaan nyt niitä muutoksia, joilla toimeenpantaisiin uudelleenlaaditun direktiivin vaatimukset. 

Rakentamislakiin ehdotetaan uusia säännöksiä rakennusten käyttöä koskevien sääntöjen täsmentämiseksi ja nopeasti yleistyneen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lisäyksellä pyritään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti varmistamaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistamaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan säännöksiä liittyen muun muassa rakennustuoteasetuksen seuraamuksiin liittyviin säännöksiin ja kahta teknistä korjausta rakentamislakiin. 

Muu lausuntopalaute 

Ympäristöministeriö on esittänyt muutoksia rakentamislakiin. Esityksen tavoitteeksi on asetettu hallitusohjelman mukaisesti, että lainsäädäntöä selkeytetään vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Lisäksi kyse on teknisistä korjauksista rakentamislakiin ja EU-sääntelystä. 

Rakentamislakiin esitetään nyt viimeaikaisista toimintaympäristön muutoksista johtuvia päivityksiä, mutta samalla ei edelleenkään ole toteutettu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisia näkövammaisten tarvitsemia esteettömyyttä koskevia parannuksia rakentamislakiin. 

Näkövammaisten liiton saaman tiedon mukaan perusteluna asiassa on käytetty sitä, ettei hallitusohjelmaan ole kirjattu esteettömyyteen liittyviä lainsäädäntötoimia. Hallitusohjelmaan on sen sijaan kirjattu tavoitteeksi toimiva, terveellinen ja turvallinen elinympäristö kaikille suomalaisille. Näkövammaisten liitto katsoo olevan selvää, että tähän tavoitteeseen kuuluu myös näkövammaisten tarvitsemat muutokset esteettömyyslainsäädäntöön. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhteiskunnassa.

Näkövammaisten liitto toteaa, ettei ympäristöministeriö ole perustellut riittävällä tavalla sitä, että parannuksia rakentamislain esteettömyyssäännöksiin ei voida edelleenkään toteuttaa. Rakentamislaki ja esteettömyysasetus eivät edelleenkään takaa kaikille YK:n vammaissopimuksen kohderyhmille ihmisoikeutta esteettömään ympäristöön. Esteettömyys on saatava rakentamislakiin lain tasolle, koska ilman lakisääteisiä vaatimuksia esteettömyyteen liittyvät ratkaisut jäävät useimmiten toteuttamatta. Rakentamislain täsmentäminen esteettömyyden osalta varmistaisi, että esteettömyys otetaan systemaattisesti huomioon ja näkövammaisia kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja heillä on toimiva ja turvallinen elinympäristö hallitusohjelman mukaisesti.

Näkövammaisten liitto katsoo, ettei ympäristöministeriöllä ole hyväksyttäviä perusteita sille, miksi rakentamislakiin voidaan tehdä nykypäivän tarpeisiin vastaavia muutoksia sekä teknisiä korjauksia, mutta ei kuitenkaan korjata rakentamislain esteettömyyttä koskevia kohtia näkövammaisten osalta. YK:n vammaissopimus on ollut voimassa olevaa lainsäädäntöä Suomessa jo vuodesta 2016. Tarve on siten ollut ympäristöministeriön tiedossa pitkään ja kyse on olennaisista lainsäädäntömuutoksista, joita YK:n vammaissopimus edellyttää.

Lisätietoja

esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg, juha.sylberg@nakovammaistenliitto.fi

juristi Julia Puumalainen, julia.puumalainen@nakovammaistenliitto.fi