Siirry pääsisältöön

Luonnos hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si edus­kun­nal­le laeiksi ter­vey­den­huol­to­lain 22 §:n ja so­si­aa­li­huol­to­lain 50 §:n muut­ta­mi­ses­ta

Näkövammaisten liitto lausui hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveysministeriölle terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 22 §:ää muutettaisiin siten, että jatkossa hyvinvointialueella, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei olisi enää lakisääteistä velvollisuutta huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa perusterveydenhuollossa terveydentilaansa koskevan ajokorttilaissa tarkoitetun todistuksen tai lausunnon. Jatkossa ajokorttilausunto olisi lähtökohtaisesti hankittava yksityiseltä palveluntuottajalta. Lakiehdotus ei koskisi erikoissairaanhoitoa. Sosiaalihuoltolain nojalla annettavan päätöksen oikaisuvaatimusmenettelyä koskevassa säännöksessä oleva virhe korjattaisiin siten, että myös sosiaalihuoltolain nojalla annettuihin päätöksiin tehdyt oikaisuvaatimukset tulisi aina käsitellä hyvinvointialueen toimielimessä.
 

Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotuksen vaikutuksista (jakso 4.2)? Onko lakiehdotuksella jotain sellaisia vaikutuksia, joita ei esitysluonnoksessa vielä ole otettu huomioon?

Näkövammaisten liitto esittää harkittavaksi, olisiko sosiaalihuoltolain 50 §:n korjaamisen vaikutuksista asiakkaan oikeusturvaan sekä päätöksenteon puolueettomuuden ja esteettömyyden turvaamiseen aiheellista kirjata jotain esimerkiksi vaikutusarviointeihin. 

Korjauksen jälkeen sosiaalihuoltolain 50 § on seuraava:

"Edellä 45 ja 46 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua hyvinvointialueen toimielimeltä noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään."

Nykyisen vammaispalvelulain (380/1987) 17 §:ssä säädetään seuraavasti:

"Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 6 luvussa säädetään." 

Tähän nyt tehtävä korjaus tuo toivotun ja tarpeellisen muutoksen.

Sen sijaan uuden vammaispalvelulain (675/2023) 35 §:ssä säädetään oikaisuvaatimuksesta vain seuraavasti:

"Tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimukseen sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään."

On huomattava, että hallintolaissa säädetään vain menettelyllisistä seikoista eikä oikaisuvaatimuksen käsittelijästä muuna kuin yleisesti viranomaisena. Näkövammaisten liitto pyytää tarkastelemaan, onko vammaispalvelulainsäädännön käytännön soveltamisessa pelkkä viittaus hallintolakiin riittävä, vai olisiko perusteltua lisätä uuden vammaispalvelulain 35 §:ään viittaus myös sosiaalihuoltolain 50 §:ään. 

Näkövammaisten liitto perustelee pyyntöään sillä, että uuden vammaispalvelulain soveltajalle voi olla liian pitkä ketju seurata, että sosiaalihuoltolain 50 §:ssä mainitut sosiaalihuoltolain 45 §:ssä ja 46 §:ssä tarkoitetut päätökset pitävät sosiaalihuoltolain 14 § 3 momentin mukaan sisällään myös vammaispalvelulain mukaiset päätökset, ja että sen vuoksi tulee noudattaa myös sosiaalihuoltolain 50 §:ää, vaikka siihen ei ole nimenomaisesti viitattu. Tässä on riskinä, että vammaispalveluihin liittyvät oikaisuvaatimukset käsitellään toisin kuin sosiaalihuoltolain 50 §:ssä säädetään. Näkövammaisten liitto on huolestunut tämän riskin konkretisoitumisesta, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan. 

Muita huomioita esitysluonnoksesta?

Näkövammaisten liitto pitää erinomaisena esitettävää sosiaalihuoltolain oikaisuvaatimusta koskevan 50 §:n korjaamista. Pykälää ehdotetaan korjattavaksi siten, että sosiaalihuoltolain 45§:n ja 46 §:n nojalla annettuihin päätöksiin tehtävät oikaisuvaatimukset käsiteltäisiin aina hyvinvointialueen toimielimessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä lakiin jäi virhe, joka mahdollisti tilanteen, jossa oikaisuvaatimuksen käsitteli yksittäinen viranhaltija. Tällainen käytäntö on Näkövammaisten liiton tietojen mukaan ainakin kahdella hyvinvointialueella.

Sosiaalihuoltolain 50 §:n korjaaminen on perusteltua asiakkaan oikeusturvan kannalta. Lainsäädännön ei tule mahdollistaa tilannetta, jossa esimerkiksi näkövammaisen ihmisen saamaan kielteiseen vammaispalvelupäätökseen tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelee yksittäinen viranhaltija. Tämä viranhaltija voi olla jopa sama, joka on tehnyt kielteisen päätöksen. Asiakkaan oikeusturvan kannalta oikaisuvaatimukset on ehdottomasti käsiteltävä hyvinvointialueen toimielimessä.

Lisätietoja

juristi Taina Kölhi, taina.kolhi@nakovammaistenliitto.fi

järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi