Lukiokoulutuksen oppimisen tukea ja erityisopetusta uudistetaan
Lukiokoulutuksen oppimisen tukea ja erityisopetusta uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjausten pohjalta. Valtioneuvosto antoi lukiolain muutosta koskevan esityksen eduskunnalle lokakuussa 2024, ja eduskunta päätti lakimuutoksesta joulukuussa 2024. Oppimisen tukea ja erityisopetusta koskevat lukiolain muutokset tulevat voimaan 1.8.2025.
4.2 Oppimisen tuki ja erityisopetus (yleisesti)
Palaute ja muutosehdotukset alalukuun 4.2 kokonaisuutena
Näkövammaisten liitto on huolissaan näkövammaisten lukio-opiskelijoiden asemasta sekä siitä, millä tavoin heidän tarpeisiinsa voidaan lukioissa vastata. Lukioissa ei ole näkövammaisuuteen liittyvää osaamista, joten sitä tulee hankkia, kun lukioon tulee näkövammainen opiskelija. On huomattava, näkövammainen voi olla myös lukio-opiskelijan huoltaja, ei vain lukio-opiskelija.
Luonnoksessa tulee esitettyä vahvemmin korostaa yhteistyötä ja sen tekemistä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä esimerkiksi eri näkövammaisalan ammattilaisten kanssa tulee tehdä heti lukio-opintojen ja oppimisen tuen suunnittelun alussa. Lukio-opiskelun ympärille ei tulisi rakentaa muureja, vaan lukioiden infrastruktuuria tulisi kehittää yhteistyömyönteisempään suuntaan.
4.2.1 Oppimisen tuki
Palaute ja muutosehdotukset alalukuun 4.2.1
On myönteistä, että oppimisen tuen pääpaino asetetaan helposti saavutettavaan ja ennalta ehkäisevään tukeen. Tukitoimet ja niiden mahdolliset muutokset tulisi aina kirjata henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tällä turvataan opiskelijan oikeusturva.
Luonnoksessa ei määritellä tarkemmin, keitä tarkoitetaan muilla asiantuntijoilla. Aineenopettajien ja erityisopettajien ohella mainitaan vain opinto-ohjaajat sekä opiskeluhuollon henkilöstö. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla tärkeitä yhteistyö- ja asiantuntijatahoja ovat esimerkiksi apuvälineasiantuntijat, keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajat, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaavat opettajat tai perusopetuksen opetushenkilöstö. Näiden tahojen osaamista on aiheellista hyödyntää näkövammaisen opiskelijan tukitoimia arvioitaessa ja niistä päätettäessä.
Luonnoksessa korostetaan sitä, ettei nuorella ole velvollisuutta ottaa tukea vastaan. Voimakkaammin tulisi korostaa lukion velvollisuutta tarjota nuorelle häntä mahdollisesti hyödyttäviä tuen muotoja. Laajemmin tulisi myös korostaa lukion velvollisuutta toimia ennakoiden ja proaktiivisesti. Näkövammaisten nuorten lukio-opiskelu saattaa pysähtyä siihen, ettei näkövammainen nuori osaa sanoittaa tarvitsemaansa tukea eikä opetushenkilöstö ymmärrä, että opintojen hidastuminen johtuu tuen tarpeesta ja/tai tuen puutteesta.
4.2.2 Erityisopetus
Palaute ja muutosehdotukset alalukuun 4.2.2
Luvussa korostetaan oppimisvaikeuksia. Näkövammaisuus ja muu vammaisuus jää näiden varjoon. Luvusta tulee helposti kuva, että oppimisvaikeudet ovat lähes ainoa erityisopetuksen peruste. Erityisopetus tulisi myös nähdä laajemmin kuin vain erityispedagogisten tarpeiden arviointina ja tukitoimien suunnitteluna sekä toteuttamisena.
Näkövamma vaikuttaa väistämättä tavalla tai toisella lukio-opiskeluun. Näkövamma ei ole oppimisvaikeus, vaan vamma, joka vaikuttaa kaikkeen näkemistä vaativaan toimintaan ja visuaaliseen tiedonsaantiin. Lukio-opintoihin liittyvät digitaalisen saavutettavuuden ja käytettävyyden sekä esteettömyyden puutteet vaikeuttavat näkövammaisen opiskelijan opiskelua. Ongelman ydin ei ole näkövammainen opiskelija vaan lukiokoulutuksen puutteet saavutettavuuden ja esteettömyyden saralla. Erityisopetuksen ja tukitoimien tulisi ennen kaikkea vastata tähän tarpeeseen. Tukitoimien ja erityisopetuksen tulisi varmistaa, että näkövammaisten opiskelijoiden tuloksekas opiskelu on mahdollista.
Näkövammaisella opiskelijalla voi olla myös oppimisvaikeus. Jos näin on, hän tarvitsee tukea myös siihen. Toisinaan oppimisvaikeudet jäävät havaitsematta, kun oppimisen ongelmat selitetään näkövammalla. Tämän vuoksi on oltava tarkkana siinä, onko perussyynä näkövamma vai näkövamma ja oppimisvaikeus.
4.2.3 Opiskelun poikkeava järjestäminen, avustajapalvelut ja yksilölliset erityisjärjestelyt
Palaute ja muutosehdotukset alalukuun 4.2.3
Luvussa todetaan, että opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan vammaispalvelulain tai muun lain mukaisia avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita. Tämä on aiheellista kirjata tarkemmin, sillä kyse on vammaispalvelulain (675/2023) mukaisesta henkilökohtaisesta avusta, liikkumisen tuesta ja valmennuksesta. Kyse on myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), joita ovat esimerkiksi opiskelussa tarvittavat ammatillisena kuntoutuksena myönnettävät apuvälineet. Apuvälineitä myönnetään myös terveydenhuoltolain (1326/2010) nojalla.
Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla apuvälineiden ja/tai henkilökohtaisen avun järjestäminen on lähes aina opintojen ja niiden etenemisen näkökulmasta välttämätöntä. Ilman niitä opiskelu ei suju. On myös huomattava, että samat palvelut ja tukitoimet ovat olleet käytössä perusasteella, joten jo sillä perusteella niitä tultaneen tarvitsemaan myös lukiossa, lukion jälkeisissä opinnoissa ja työelämässä.
Vastuuta palvelujen hakemisesta ei tule jättää yksin näkövammaisen nuoren ja hänen perheensä harteille. Lukion on tuettava opiskelijaa ja hänen perhettään apuvälineiden, henkilökohtaisen avun ja muiden tarvittavien palvelujen tai tukitoimien järjestämisessä. Lukion tulee kantaa oma vastuunsa siitä, että näkövammainen nuori pystyy opiskelemaan täysipainoisesti. Tätä vastuuta ei tule ulkoistaa perheille tai nuorille.
Luonnoksen mukaan opiskelijalle turvataan mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että lukuun on lisättävä maininta yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisista kohtuullisista mukautuksista. Näistä säädetään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä, joka koskee myös koulutuksen järjestäjiä.
Arvioinnissa käytettävien yksilöllisten järjestelyjen listaan on perusteltua lisätä apuvälineet sekä saavutettavat digitaaliset materiaalit ja järjestelmät. Sokealle opiskelijalle ei ole mitään hyötyä kirjasinkoon suurentamisesta. Hän tarvitsee materiaalit, jotka ovat saavutettavia ruudunlukuohjelmalla. Sen sijaan heikkonäköinen opiskelija hyötyy monesti suurentamisesta ja muutoinkin selkeästi esitetystä materiaalista. Listasta puuttuu myös visuaalisille tehtäville laadittava korvaava vaihtoehto, joka on näkövammaisille opiskelijoille välttämätön.
On hyvä, että luonnokseen on kirjattu , että opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kokeilla ylioppilaskokeissa käytettäviä erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana. Tämä on välttämätöntä, jotta näkövammainen kokelas tietää, mitkä erityisjärjestelyt juuri hänen kohdallaan toimivat. Lukion tulee varmistua siitä, että näkövammaisen kokelaan tarvitsemat erityisjärjestelyt tulevat haetuiksi ajallaan ja tarpeen mukaisina. Vastuuta ei tule ulkoistaa näkövammaiselle opiskelijalle ja hänen perheelleen. Perheiden resurssit vaihtelevat, joten näkövammaisen opiskelijan lukio-opintojen suorittaminen ei saa olla kiinni siitä, millä tavoin perhe ja nuori itse osaavat tai pystyvät selvittämään asioita.
Luvussa todetaan, että yhteistyötä voidaan tarvittaessa tehdä opiskeluhuollon palvelujen tai muiden tahojen kanssa. Näkövammaisten opiskelijoiden näkökulmasta näitä muita tahoja ovat esimerkiksi Näkövammaisten liiton koulutuksen ja työelämän asiantuntijat sekä keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajat.
4.2.4 Paikallisesti päätettävät asiat
Palaute ja muutosehdotukset alalukuun 4.2.4
Paikallisesti päätetään tukitoimista, erityisopetuksesta ja niitä koskevista oikeuksista tiedottamisesta opiskelijoille ja huoltajille. Tiedottamisen tulee olla saavutettavaa ja monikanavaista. On huomattava, että myös huoltaja voi olla näkövammainen, joten saavutettavuuden ja monikanavaisuuden tulee toteutua myös heille suunnatussa tiedottamisessa.
Paikallisesti päätettäväksi jää myös yhteistyö. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla yhteistyö eri näkövamma-alan ammattilaisten kanssa on keskeistä.
Muut huomiot
Muut huomiot perusteluonnoksesta
Lausuntopyynnön jakelu puutteellinen
Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen yli kahdeksan vuotta sitten. Sopimus on voimassa lain tasoisena. Se on Suomea sitova ja sitä on noudatettava.
Opetushallitus on tämän lausuntopyynnön jakelussa sivuuttanut vammaisjärjestöt eikä siten ole noudattanut YK:n vammaissopimuksen osallistamisvelvoitetta. YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoite on yksiselitteinen. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että lausuntopyyntö olisi tullut lähettää myös eri vammaisjärjestöille. Se, että lausuntopyyntö on yleisesti saatavilla lausuntopalvelu.fi -sivustolla ei ole riittävää.
Lausuntopyynnössä on kyse lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta, jossa käsitellään oppimisen tukea ja erityisopetusta. Suomen lukioissa opiskelee monia näkövammaisia, tai muulla tavoin vammaisia, opiskelijoita. Opetushallitus ei ole ottanut tätä lainkaan huomioon lausuntopyynnön jakelussa.
Lukion opetushenkilöstön lisä- ja täydennyskoulutustarpeet
Näkövammaisten liitto on huolissaan lukion opetushenkilöstön jatkokoulutustarpeiden huomioon ottamisesta ja toteutumisesta. On tärkeää, että opettajat ja erityisopettajat saavat lisä- ja täydennyskoulutusta selviytyäkseen lainsäädännön muutosten aiheuttamista haasteista ja opiskelijoiden kokemista ongelmista.
Lausunnon tiivistelmä
Tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä
- Yhteistyöhön tulee velvoittaa esitettyä vahvemmin. Luonnoksessa mainittavat muut asiantuntijat ovat näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla esimerkiksi keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajia, apuvälineasiantuntijoita, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaavia opettajia ja Näkövammaisten liiton koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita.
- Näkövammaisuus jää oppimisvaikeuksien varjoon. Näkövamma ei ole oppimisvaikeus, mutta näkövammaisella opiskelijalla voi olla oppimisvaikeus. Tukea on saatava molempiin, mikäli tuelle on tarvetta.
- Lukuun 4.2.3 tulee tarkentaa eri lainsäädännön kautta saatavia palveluja ja tukitoimia.
- Lukuun 4.2.3 on lisättävä maininta yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisista kohtuullisista mukautuksista. Näistä säädetään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä, joka koskee myös koulutuksen järjestäjiä.
- Arvioinnissa käytettävien yksilöllisten järjestelyjen listaan on perusteltua lisätä apuvälineet sekä saavutettavat digitaaliset materiaalit ja järjestelmät. Lisäksi on lisättävä visuaalisia tehtäviä korvaava vaihtoehto, joka on oleellinen näkövammaisille opiskelijoille.
- Lausuntopyynnön jakelu oli puutteellinen eikä se noudattanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoitetta.