“Kul­je­tus­pal­ve­lu ja hen­ki­lö­koh­tai­nen avustaja mah­dol­lis­ta­vat minulle tämän hyvän elämän.” Ikään­ty­neet nä­kö­vam­mai­set tar­vit­se­vat vam­mais­pal­ve­lui­ta arjen tuekseen.

Hyvinvointialueiden rakenteiden, toimintojen ja käytäntöjen järjestäytyminen, säästötoimenpiteet sekä vammaispalvelulakiin liittyvä uudistus ovat olleet tiiviisti oikeuksienvalvonnan seurannassa. Vammaispalvelulain uudistamisen eri vaiheissa ovat, etenkin ikääntyneet, olleet rajauksien, määritelmien ja määrittelyjen kohteena. Näkövammaisten liitto on seurannut ja ottanut aktiivisesti kantaa vammaispalvelulain soveltamiseen mm. ikääntyneiden näkövammaisten osalta. 

Kysely ikäihmisten palveluista ja palvelutarpeista 

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnassa toteutettiin kysely ikääntyneille, yli 65-vuotiaille näkövammaisille palveluista ja palvelutarpeista, koska havaittiin, että niin hyvinvointialueiden säästötoimenpiteet kuin lakiuudistuskin olivat eri puolella Suomea kiristäneet, etenkin ikääntyneiden palvelujen myöntämiskriteereitä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitä palveluita ikääntyneillä näkövammaisilla on olemassa sujuvan arkensa mahdollistamiseksi ja mitä ajatuksia heillä on tulevaisuutensa palvelutarpeista.

Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 13.5–31.8 välisenä aikana. Kahdessa alueyhdistyksessä mahdollistettiin kyselyyn vastaaminen myös puhelimitse.  

Keskeiset tulokset 

Kyselyssä kartoitettiin asumismuotoa, asuinaluetta, arjen kokemusta, ystäviä ja yksinäisyyden kokemusta, palveluita ja palvelutarpeita, apuvälineitä, sähköisten asiointikanavien käyttöä sekä tulevaisuuden palvelutarpeita. Vastauksia saatiin 154.  

Vastausmäärän jäädessä vähäiseksi, ei vastauksia voi yleistää kaikkiin ikääntyneisiin näkövammaisiin. Tulokset ovat suuntaa antavia ja kyselyn digitaalisuudesta johtuen voidaan olettaa, että vastauksia on saatu henkilöiltä, joilla on ollut kohtuulliset digitaidot, tarpeelliset apuvälineet ja käyttökokemus. 

Vastanneista puolet oli iältään 65–74 vuotiaita. Vastaajista 66 prosenttia oli naisia. Puolet vastaajista asui yksin. Suurin osa vastaajista asui kaupunkialueella (67 prosenttia).  

“Sokeus haittaa monta asiaa”  

Vastauksien mukaan suurin osa (90 prosenttia) koki arkensa melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Arjen kokemukseen vaikutti positiivisesti mm. se, että pystyi toimimaan arjessaan palvelujen, puolison tai ystävien avulla eli tekemään kotitöitä, liikkuman ja osallistumaan.  Kun palvelut olivat “kunnossa” eli oli saatu tarvetta vastaava, vähäinenkin, mutta oman arjen sujumisen kannalta merkityksellinen palvelu, vaikutti se arjen kokemukseen positiivisesti.   

Vastauksista nousikin palveluiden osalta merkittävimmiksi vammaispalvelut, kuten kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu sekä asunnonmuutostyöt. Palveluita, joita kaivattiin arjen sujumiseksi lisää, olivat niin ikää henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut sekä siivouspalvelu. 

Yleisimmät käytössä olevat apuvälineet olivat suurennuslasi/suurennuslaite (68 prosenttia), valkoinen keppi (62 prosenttia), muut apuvälineet (52 prosenttia), kuten äänilehtien ja kirjojen kuuntelulaite ja opaskoira. Myös tietokoneen/puhelimen ruudunlukijaa käytti 48 prosenttia vastaajista. 

“Paljon olen yksin mutten yksinäinen” 

Yli puolet vastaajista ei kokenut itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemusta lisäsi heikkenevä näkö, itsenäisen liikkumisen haasteet sekä harrastusten jääminen pois. Yksinäisyyden lievittämisessä keskeisinä asioina mainittiin oma aktiivisuus yhteydenpidossa, osallistuminen harrastuksiin ja toimintaan, puoliso, perhe ja ystävät sekä vertaistuki. Näkövammautumisen myötä oli tullut myös uusia ystäviä.  

Sähköisiä asiointikanavia kuten OmaKantaa, pankki -ja Kela:n palveluita käytti itsenäisesti, apuvälineitä hyödyntäen 54 prosenttia vastaajista. Vastaajista 17 prosenttia ei käyttänyt sähköisiä asiointikanavia lainkaan ja 29 prosenttia tarvitsi asioinnin sujumiseen toista henkilöä tuekseen.  

”On ollut vaikea saada tietoa siitä, minkälaisia palveluita on mahdollista saada. Nyt alkaa tuntua siltä, etten pärjää enää niin hyvin omin avuin kuin ennen” . 

Tulevaisuuden näkymistä, digitalisaatio, erilaiset digipalvelut, itsepalvelun, automatisaation ja ylipäätään tietoteknistymisen lisääntyminen yhteiskunnassamme koettiin epävarmuustekijäksi. Myös kuljetuspalveluiden saatavuus ja kuljetusten sujuminen sekä oma terveys huolestuttivat.  Tämänhetkinen yhteiskunnallinen keskustelu ja hallituksen toimet lisäsivät epävarmuutta tulevaisuusuuden palveluiden suhteen. Vajaa puolet vastaajista luotti kuitenkin siihen, että palveluita saa nyt ja tulevaisuudessa: ”Toivon, että saan tarvittaessani palveluita edelleenkin jatkossa.” 

Lopuksi 

Kyselyt ovat tehokkaita keinoja saada tarkkaa tietoa asioista ja ilmiöistä, ihmisten kokemuksista. Kyselyistä saatava tieto on meille järjestöille merkityksellistä paitsi asioiden todentamisen niin myös palveluiden kehittämisen vuoksi.  Saatuja tuloksia hyödynnämme vaikuttamistyössä maakunnissa, hyvinvointialueilla sekä valtakunnan tasolla. Jokainen vastaus on ollut tärkeä! Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! 

Laajempi raportti kyselyn tuloksista julkaistaan 14.11.2024 Näkövammaisten liiton sivuilla.