“Kuljetuspalvelu ja henkilökohtainen avustaja mahdollistavat minulle tämän hyvän elämän.” - Poimintoja Näkövammaisten liiton ikäihmisten kyselyn tuloksista
Näkövammaisten liiton tänä vuonna yli 65-vuotiaille näkövammaisille toteuttamassa kyselyssä nousi esiin, että ikääntyneet näkövammaiset tarvitsevat vammaispalveluita arkensa tueksi.
Tavanomaista suurempi tiedon ja ohjauksen tarve johtuu hyvinvointialueiden rakenteiden, toimintojen ja käytäntöjen järjestämisestä, valtion säästötoimenpiteistä sekä vammaispalvelulakiin liittyvästä uudistuksesta.
Arki on hyvää, kun voi itse osallistua
Suurin osa vastaajista (90 prosenttia) koki arkensa melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Arki koettiin hyväksi, kun vastaaja pystyi toimimaan arjessaan palvelujen, puolison tai ystävien avulla eli esimerkiksi tekemään kotitöitä, liikkumaan ja elämään omannäköistään elämää.
Kun ikääntynyt näkövammainen oli saanut tarvettaan vastaavaa, vähäistäkin, oman arkensa sujumisen kannalta merkityksellistä palvelua, vaikutti se arjen kokemukseen positiivisesti.
Vastaajille merkittävimpiä vammaispalveluita olivat kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu ja asunnonmuutostyöt. Palveluita, joita kaivattiin arjen sujumiseksi lisää, olivat niin ikään henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut sekä siivouspalvelu.
Heikkenevä näkö lisää yksinäisyyttä
Yli puolet vastaajista ei kokenut itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemusta lisäsivät heikkenevä näkö, itsenäisen liikkumisen haasteet ja pois jääneet harrastukset.
Digitalisaatio aiheuttaa epävarmuutta
Sähköisiä asiointikanavia kuten OmaKantaa, pankki- ja Kela-palveluita käytti itsenäisesti apuvälineitä hyödyntäen 54 prosenttia vastaajista. Vastaajista 17 prosenttia ei käyttänyt sähköisiä asiointikanavia lainkaan ja 29 prosenttia tarvitsi toista henkilöä tuekseen.
Tulevaisuuden näkymistä epävarmuustekijäksi koettiin yhteiskunnan toimintojen digitalisaatio, kuten erilaiset digipalvelut ja itsepalvelun sekä automatisaation lisääntyminen.
Myös kuljetuspalveluiden saatavuus ja kuljetusten sujuminen, oma terveys, yhteiskunnallinen keskustelu sekä hallituksen säästötoimet aiheuttivat epävarmuutta ikääntyneiden palveluiden tulevaisuudennäkymissä.
Tietoa kyselystä
Näkövammaisten liitto toteutti kyselyn palveluista ja palvelutarpeista yli 65-vuotiaille ikääntyneille näkövammaisille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitä palveluita ikääntyneillä näkövammaisilla on sujuvan arkensa mahdollistamiseksi ja mitä he ajattelevat palvelutarpeistaan tulevaisuudessa.
Vastaajat
Vastauksia saatiin 154. Puolet vastanneista oli iältään 65–74-vuotiaita. Vastaajista 66 prosenttia oli naisia, mikä vastaa sitä, että naisten elinajanodote on pidempi sekä näkövammarekisterin tietoa (2022) - Ulkoinen linkkisiitä, että näkövammaisten naisten keski-ikä on 84 vuotta ja miesten 71 vuotta.
Puolet vastaajista asui yksin. Vastaus noudattelee samaa tietoa kuin - Ulkoinen linkkinäkövammarekisterin keräämä tutkimusaineisto näkövammaisten sosiaalisesta asemasta (2020- Ulkoinen linkki)- Ulkoinen linkki. Suurin osa vastaajista, 67 prosenttia, asui kaupunkialueella.
Vastauksia ei voi yleistää kaikkiin ikääntyneisiin näkövammaisiin. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Vastauksia on oletettavasti saatu henkilöiltä, joilla on ollut palveluita arjessaan jo useamman vuoden ajan.
Kysely toteutettiin sähköisenä Webropolissa ajalla 13.5–31.8.2024. Kysely oli ensimmäinen ikäihmisille sähköisessä muodossa toteutettu kysely. Sitä markkinoitiin Näkövammaisten liiton eri kanavissa valtakunnallisesti, paikallisia kanavia hyödyntäen alueyhdistysten verkko- ja äänijulkaisuissa. Osa yhdistyksistä mahdollisti myös puhelimitse vastaamisen.
Kyselyn tausta
Näkövammaisten liitto on seurannut ja ottanut kantaa tiiviisti uuden vammaispalvelulain uudistukseen. Lakiuudistuksen eri vaiheissa ikääntyneet vammaiset ovat olleet rajauksien, määritelmien ja määrittelyjen kohteena.
Suomessa on näkövammarekisterin mukaan arviolta 55 000 näkövammaista, joista noin 45 000 on yli 65-vuotiaita. Näköongelmaisia eli heikentyneen näön omaavia on noin 173 000. Väestötasolla määrä on yli 6 prosenttia. Näkövammautuminen ja näkövamma ovat eri asia kuin ikänäkö. Ikänäkö on luonnollista lähinäön heikentymistä, joka ei ole vamma eikä sairaus. Näkövamman syynä taas on aina sairauden tai esimerkiksi onnettomuuden aiheuttama näkövamma, jonka silmälääkäri on diagnosoinut.
Näkövamma voi aiheuttaa runsasta palvelujen ja tukitoimien tarvetta, mutta vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Näkövamma voi heikentää hyvinvointia ja elämänlaatua, rajoittaa päivittäisiä toimia ja osallisuutta, vähentää sosiaalisia suhteita ja altistaa yksinäisyydelle sekä vaikeuttaa tiedonsaantia.
Tulosten julkistus Teamsissa 14.11. klo 8–8.30
Kyselyn tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan Sokeiden viikolla 14.11. Tule kuulemaan tuloksia Ammattilaisten aamukahveille klo 8–8.30. Aamukahvit tarjoilee oikeuksienvalvonnan asiantuntija Sanna Piuva.
Ilmoittaudu Ammattilaisten aamukahveille- Ulkoinen linkki
Lisätietoa
oikeuksienvalvonnan asiantuntija Sanna Piuva