Siirry pääsisältöön

Hal­li­tuk­sen esi­tys­luon­nos pe­rus­o­pe­tus­lain muut­ta­mi­seses­ta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän aikana.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan perusopetuslakia muutettavaksi siten, että aluehallintovirastot voisivat ottaa myös oma-aloitteisesti tutkittavaksi, onko perusopetuslaissa tarkoitettu opetus järjestetty lain mukaisesti. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset aluehallintovirastojen käytettävissä olevista sanktioista. Esityksessä ehdotetaan, että liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita.

Huomiomme 29 pykälään koskien puhelimia ja muita mobiililaitteita

Näkövammaisten liitto edellyttää, että 29 §:n 1 momenttiin lisätään kirjaus siitä, että puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö voi olla välttämätöntä vammaisen oppilaan käyttämänä apuvälineenä. Apuvälineenä käyttäminen on täysin eri asia kuin henkilökohtainen terveydenhoito. 

Kaikille oppilaille kategorisesti asetettu puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttökielto ei ole kannatettava. On erikoista, että puhelimen tai mobiililaitteen liittyessä henkilökohtaiseen terveydenhoitoon, sen käyttöön tulee saada opettajan tai rehtorin lupa. Pykäläkohtaisissa perusteluissa todetaan, että käyttö henkilökohtaiseen terveydenhoitoon voitaisiin myöntää esimerkiksi koko lukuvuotta varten. Kun kyse on pitkäaikaissairaudesta tai vammasta, se ei parane eikä tilanne muutu lukuvuoden jälkeen. Tällöin yksilöllisen tarpeen mukaisen apuvälineen, tässä tapauksessa puhelimen tai muun mobiililaitteen, käyttö on sallittava pitkäaikaisesti ja pysyvästi kaikissa perusopetukseen liittyvissä tilanteissa. Näkövammaisten liitto esittää 29 §:n 1 momentin muuttamista siten, että apuvälineenä tai henkilökohtaisen terveydenhoidon välineenä käytettävän puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttöön ei tarvita lupaa. 

On huomattava, että hallituksen esityksen luonnoksen kansainvälistä vertailua käsittelevässä luvussa annetaan esimerkki Alankomaista. Alankomaissa mobiililaitteet ovat sallittuja esimerkiksi oppilaille, joilla on niiden käyttöön jokin lääketieteellinen syy tai esimerkiksi vamma, joka edellyttää kouluarjessa mobiililaitteen käyttöä. Tämä tulee toteuttaa säännöstasolla myös Suomessa. 

Hallituksen esityksen luonnoksessa oleva pykälä:

29 § 

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 

Oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. 

Näkövammaisten liiton muutosesitys:

29 § 

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 

Oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka käyttöä vammaisen oppilaan tarvitsemana apuvälineenä tai käyttöä oppilaan henkilökohtaiseen terveydenhoitoon.

Näkövammaisten liitto kannattaa koulutyöskentelyn rauhoittamista. Tähän puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käytön rajoittaminen on yksi keino. Se ei kuitenkaan saa rajata näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten oppilaiden puhelinten tai muiden mobiililaitteiden käyttöä, kun kyse on niiden käytöstä apuvälineenä. 

Näkövammaiset oppilaat käyttävät puhelinta tai muuta mobiililaitetta apuvälineenä esimerkiksi opiskeluun, koulussa ja lähiympäristössä liikkumiseen, tiedonhakuun tai näkemiseen. Näkövammainen oppilas käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta siihen sisäänrakennetun ruudunlukijan (esimerkiksi Applen tuotteiden Voiceover) tai suurennusominaisuuksien kanssa. Näitä ominaisuuksia ei näkevä oppilas tarvitse.

Ohessa on joitain esimerkkejä siitä, millä tavoin puhelimen sovellukset auttavat näkövammaista oppilasta.

Esimerkki 1: Be my eyes ja Seeing AI -sovellukset puhuvat ruudunlukijan avulla näkövammaiselle oppilaalle ääneen sen, mitä muut näkevät seinään heijastettuna. Samoin sovellukset voivat muun muassa kuvailla kuvien sisältöjä, lukea tekstiä paperilta tai kertoa, mitä sovelluksella otetussa kuvassa näkyy. Ääni ei häiritse muita, sillä näkövammainen oppilas voi käyttää luujohdekuulokkeita, jotka johtavat äänen kuuloluiden kautta korviin, mutta korvat ovat vapaana kuulemaan ympäristön äänet. Luujohdekuulokkeita ei laiteta korvien päälle, vaan ne laitetaan korvien yläpuolelle.

Esimerkki 2: Puhelimella tai tabletilla otetaan kuva esityksestä, jotta esityksen voi katsoa läheltä ja tarvittaessa muun muassa suurentamaan omalla laitteella. Tämä on tärkeää etenkin diagrammeissa, kuvioissa tai muissa vaikeasti kuvailtavissa graafisissa esityksissä. 

Esimerkki 3: BlindSquare on sovellus, joka auttaa ympäristön hahmottamisessa esimerkiksi koulusta tehtävillä retkillä. BlindSquare käyttää GPS:ää ja kompassia paikannukseen. Se hakee lähistön paikkoja FourSquare-palvelusta ja kertoo niistä suosituimmat halutun säteen sisältä. BlindSquareen voi myös merkitä omia paikkoja, jotka auttavat liikkumisessa ja ympäristön hahmottamisessa.

Esimerkki 4: Näkövammainen oppilas ottaa puhelimella tai tabletilla kuvan ja katsoo sen puhelimen tai tabletin näytöltä. Näin osa näkövammaisista oppilaista voi lukea esimerkiksi kaukana olevaa ilmoitustaulua tai oppitunnilla käytettävää luokan eteen heijastettavaa materiaalia. Koulun retkillä näkövammainen oppilas voi lukea näin esimerkiksi aikatauluja tai erilaisia infotauluja.

Näkövammaiselle oppilaalle mobiililaite tai puhelin on täysipainoisen opiskelun ja itsenäisen kouluarjen mahdollistava apuväline. Mikäli apuvälineenä toimiva mobiililaite tai puhelin otetaan pois tai sen käyttö kielletään, näkövammainen oppilas saattaa menettää huomattavan osan mahdollisuuksistaan havainnoida ympäristöään, toimia itsenäisesti ja seurata opetusta. Näkövammaiselle oppilaalle oma mobiililaite tai puhelin on usein monin verroin merkityksellisempi arjen ja koulun apuväline kuin näkevälle oppilaalle. Tämän vuoksi myös seuraukset puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttökiellosta tai sen pois ottamisesta ovat vakavammat kuin näkevälle oppilaalle. Hallituksen esityksen luonnos ei lainkaan tunnista tätä näkökulmaa. Esityksessä puhelin tai muu mobiililaite nähdään ennen kaikkea koulunkäynnin häiriötekijänä.

Hallituksen esityksen luonnoksesta puuttuu vammaisvaikutusten arviointi. Vammaisia oppilaita ei ole otettu riittävästi huomioon vaikutusarvioinneissa. Myöskään hallituksen esityksen suhdetta YK:n vammaissopimukseen kokonaisuutena ei ole arvioitu. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että tämä arviointi on tehtävä, jotta tarkastellaan huolellisesti, onko esitys ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa. 

Näkövammaiselle lapselle puhelimen tai muun mobiililaitteen käytössä on kyse oikeudesta koulutukseen, oikeudesta saavutettavassa muodossa olevaan tietoon ja oikeudesta kohtuullisiin mukautuksiin. Hallituksen esityksen mukainen puhelimen käyttökielto sekä opettajan oikeus ottaa puhelin pois rikkovat näitä perusoikeuksia. Apuvälineen käyttökielto tai käytön voimakkaasti säännelty luvanvaraisuus on kohtuutonta ja tulee aiheuttamaan kouluissa hankalasti tulkittavia tilanteita. Jotta tältä vältytään, tulee esitystä muuttaa 29 §:n 1 momentin osalta siten kuin Näkövammaisten liitto on yllä esittänyt. 

Näkövammaisten liitto muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta. YK:n vammaissopimuksen 3 artiklan mukaan yleissopimuksen periaatteina ovat muun muassa esteettömyys ja saavutettavuus sekä vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä. Sopimuksen 4 artiklan mukaan sopimusosapuolet sitoutuvat muun muassa toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä, asettaen etusijalle kohtuuhintaisen teknologian. 

YK:n vammaissopimuksen 9 artiklassa todetaan, että sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn tiedottamiseen ja viestintään ja tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin. 

YK:n vammaissopimuksen 24 artiklassa sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen ja varmistavat, että vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset ja, että vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulutusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpottamaan heidän tehokasta koulutustaan. Lisäksi koulutusta koskevassa 24 artiklassa todetaan, että sopimuspuolet mahdollistavat vammaisille henkilöille elämänhallinnan ja sosiaalisen kehityksen taitojen oppimisen helpottaakseen heidän täysimääräistä ja yhdenvertaista osallistumistaan koulutukseen ja yhteisöön, jota varten sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla muun muassa varmistetaan, että näkövammaisten, kuurojen, kuulovammaisten tai kuurosokeiden, erityisesti lasten, koulutus annetaan yksilön kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla kielillä, viestintätavoilla ja -keinoilla sekä ympäristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin.

Huomiomme esityksen 36 d pykälään koskien puhelimia ja muita mobiililaitteita

Näkövammaisten liitto viittaa 29 §:ää koskevaan vastaukseensa. 

Näkövammaisten liitto suhtautuu ristiriitaisesti hallituksen esityksen luonnoksessa rehtorille tai koulun opettajalle annettuun oikeuteen ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Koulutyöskentelyn rauhoittaminen on tärkeä asia ja se edesauttaa myös näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten oppilaiden oppimista. Sen sijaan apuvälineenä tai henkilökohtaisen terveydenhoidon välineenä käytetyn puhelimen tai muun mobiililaitteen ottaminen pois ei ole hyväksyttävää. Luonnollisesti näillä ei saa häiritä opetusta, mutta tätä tuskin tapahtuu usein, koska puhelin tai muu mobiililaite on vammaisella tai pitkäaikaissairaalla oppilaalla toisenlaisessa käytössä. Mikäli apuvälineenä tai henkilökohtaisen terveydenhoidon välineenä oleva puhelin tai muu mobiililaite otetaan pois, sitä tulee edeltää perusteellinen harkinta, erittäin pätevien perusteiden kirjaaminen sekä keskustelu oppilaan ja hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa kanssa. 

Näkövammaisten liitto on huolissaan siitä, että hallituksen esityksen luonnoksessa puhelin tai muu mobiililaite nähdään ennen kaikkea koulunkäynnin häiriötekijänä. Esitys ei tunnista tosiasiaa, että näkövammaiselle oppilaalle puhelin tai muu mobiililaite on opiskelun, arjen, itsenäisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistava apuväline.

Näkövammaisten liitto ehdottaa muutosta esitettävään 36 d §:ään. Pykälään tulee lisätä momentti, jossa säännellään, ettei esineiden tai aineiden haltuun ottaminen koske vammaisten oppilaiden apuvälineinä käyttämiä puhelimia tai muita mobiililaitteita. Vaihtoehtoisesti 36 d pykälä tulee muotoilla uudelleen siten, että oikeutta ottaa haltuun esineitä tai aineita rajataan niin, etteivät niihin kuulu sellaiset esineet tai aineet, joita oppilas tarvitsee lääketieteellisistä tai kuntoutuksellisista syistä tai apuvälineenä.

Muita huomioita puhelimia ja muita mobiililaitteita koskeviin ehdotuksiin

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että tekoälyn ja sen pohjalle rakennettujen mobiilisovellusten kehittymisen myötä puhelinten ja muiden mobiililaitteiden rooli näkövammaisten oppilaiden opiskelussa tullee kasvamaan. Nämä uudet mahdollisuudet saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa näkövammaisille oppilaille aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Myös tästä näkökulmasta katsottuna esitys on ongelmallinen, sillä esitetyssä muodossa säädettynä se uhkaa näkövammaisten oppilaiden osallisuuden parantumisen mahdollisuuksia, joita uudet teknologiat voisivat heille tuoda. 

Huomiomme esityksen 41 a-d ja 42 d pykäliin koskien aluehallintovirastojen laillisuusvalvontaa

Näkövammaisten liitto kannattaa esityksiä. 

Huomiomme esityksen 2 pykälään koskien liikunnallisen elämäntavan lisäämistä esi- ja perusopetuksen tavoitteisiin

Näkövammaisten liitto suhtautuu myönteisesti liikunnallisen elämäntavan edistämiseen ja hallituksen esitysluonnoksen kirjaukseen liikunnallisen elämäntavan edistämisestä. Tosin hieman yhteismitattomalta vaikuttaa, että liikunnallinen elämäntapa nostetaan sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja koulutukseen osallistumisen edellytysten rinnalle. Se ei ole vertailukelpoinen näiden kanssa. 

Tällä hetkellä näkövammaisurheilun ja näkövammaisten oppilaiden liikunnallisen elämäntavan edistäminen on kouluissa puutteellista. Kouluissa ei ole tietoa näkövammaisten oppilaiden mahdollisuuksista eikä näkövammaisurheilusta. Liikunnan opetusta ei läheskään aina osata järjestää niin, että näkövammaiset oppilaat voisivat osallistua siihen yhdenvertaisesti näkevien oppilaiden kanssa. 

Näkövammaisten liitto edellyttää, että esi- ja perusopetuksessa edistetään yhdenvertaisesti myös näkövammaisten lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Opettajien koulutusta ja koulujen toimintaa tulee kehittää niin, että näkövammaisurheilun ja liikunnan muodot tulisivat osaksi liikunnan opetusta.

Huomiomme perusopetuslain säädöshuoltoa koskeviin ehdotuksiin

Näkövammaisten liitto on huolestunut, että perusopetuslain 18 §:n 1 momentin tarkoittamasta opetuksen järjestämisestä osittain toisin voitaisiin antaa asetustasolla tarkempia säännöksiä. On huomattava, että kyse on perusoikeudesta.

Tiivistelmä lausunnosta

Näkövammaisten liitto edellyttää, että 29 §:n 1 momenttiin lisätään kirjaus siitä, että puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö voi olla välttämätöntä vammaisen oppilaan käyttämänä apuvälineenä. Apuvälineenä käyttäminen on täysin eri asia kuin henkilökohtainen terveydenhoito. 

On erikoista, että puhelimen tai mobiililaitteen liittyessä henkilökohtaiseen terveydenhoitoon, sen käyttöön tulee saada opettajan tai rehtorin lupa. Mikäli lupa tarvitaan, se on myönnettävä kerralla pysyvästi. Näkövammaisten liitto esittää muutosta 29 §:n 1 momenttiin.

Hallituksen esityksen luonnoksessa oleva pykälä:

29 § 

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 

Oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. 

Näkövammaisten liiton muutosesitys:

29 § 

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 

Oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka käyttöä vammaisen oppilaan tarvitsemana apuvälineenä tai käyttöä oppilaan henkilökohtaiseen terveydenhoitoon.

Hallituksen esityksen luonnoksesta puuttuu vammaisvaikutusten arviointi. Vammaisia oppilaita ei ole otettu riittävästi huomioon vaikutusarvioinneissa. Myöskään hallituksen esityksen suhdetta YK:n vammaissopimukseen kokonaisuutena ei ole arvioitu.

Mikäli apuvälineenä tai henkilökohtaisen terveydenhoidon välineenä oleva puhelin tai muu mobiililaite otetaan pois, sitä tulee edeltää perusteellinen harkinta, erittäin pätevien perusteiden kirjaaminen sekä keskustelu oppilaan ja hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa kanssa. 

Näkövammaisten liitto ehdottaa muutosta esitettävään 36 d §:ään. Pykälään tulee lisätä momentti, jossa säännellään, ettei esineiden tai aineiden haltuun ottaminen koske vammaisten oppilaiden apuvälineinä käyttämiä puhelimia tai muita mobiililaitteita. Vaihtoehtoisesti 36 d pykälä tulee muotoilla uudelleen siten, että oikeutta ottaa haltuun esineitä tai aineita rajataan niin, etteivät niihin kuulu sellaiset esineet tai aineet, joita oppilas tarvitsee lääketieteellisistä tai kuntoutuksellisista syistä.

Näkövammaisten liitto kannattaa aluehallintovirastojen laillisuusvalvontaan liittyviä esityksiä.