Avoimuusrekisterilain tarkoittamien vaikuttamistoiminnan taloudellisten tietojen muodostamisesta
Määräyksen antaminen perustuu avoimuusrekisterilain (430/2023) 6 §:n 5 momentissa säädettyyn määräyksenantovaltuuteen. Määräyksen tavoitteena on tarkentaa avoimuusrekisterilain tarkoittamien vaikuttamistoiminnan taloudellisten tietojen muodostamiseen vaadittuja tietoja rekisteriviranomaiselle annetun määräyksenantovaltuuden puitteissa.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden ja niiden kokonaismäärän muodostamista (kohta 2.1)
Määräysluonnoksen mukaan vaikuttamistoimintaan osallistuneisiin henkilöihin luetaan henkilöt, jotka ovat hoitaneet varsinaisen yhteydenpidon vaikuttamistoiminnan kohteisiin,
sekä henkilöt, jotka ovat osallistuneet vaikuttamistoiminnan mahdollistamiseksi tehtyyn taustatyöhön. Näihin kuuluvat sekä työsuhteessa ilmoitusvelvolliseen olevat henkilöt että luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset.
Näkövammaisten liiton mielestä vaikuttamistoimintaa tekeviin henkilöihin tulee laskea vain henkilöt, jotka ovat suoraan osallistuneet vaikuttamistoimintaan. Näitä henkilöitä ovat he, jotka ovat tehneet yhteydenpitoa avoimuusrekisteriin ilmoitetuissa aiheissa.
Näkövammaisten liitto edellyttää, että vaikuttamistoimintaan liittyvä taustatyö jätetään ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Vaatimus taustatyöhön osallistuneiden työmäärän ilmoittamisesta tekee hallinnollisesta taakasta kohtuuttoman.
Taustatyöhön osallistuneiden työmäärää on vaikea arvioida, koska vaikuttamistoiminnan prosessit ovat erilaisia ja taustatyö liittyy usein vain osittain juuri johonkin tiettyyn aiheeseen. Lisäksi järjestöjen luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten erilaiseen taustatyöhön käyttämä aika on heidän omaa aikaansa, josta emme voi vaatia heitä raportoimaan.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaresurssit heikkenevät huomattavasti valtionavustusleikkausten vuoksi. Suomen hallituksen hallituskauden loppuun mennessä valtionavustuksia on leikattu kolmannes. Määräysluonnoksessa esitettävä ilmoitustapa tulee lisäämään kohtuuttomasti hallintoon käytettävää aikaa ja resurssia. Tämä kaikki on pois järjestön perustyöstä ja perustehtävästä, jolla on suora vaikutus järjestön kohderyhmän asemaan.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden vaikuttamistoimintaan käyttämien henkilötyövuosien muodostamista (kohta 2.2)
Määräysluonnoksen mukaan avoimuusrekisteriin tulee vuosittain ilmoittaa kaikkien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden siihen käyttämät työtunnit. Yksi työtunti on 60 minuuttia. Henkilötyötunteihin lasketaan kaikki vaikuttamistoimintaan liittyvä työskentely, vaikkei siitä olisi edes maksettu palkkaa tai muuta rahallista korvausta. Esityksen mukaan ilmoitettavat tiedot tulee olla todennettavissa, sillä määräyksen perustelujen mukaan ilmoitusvelvollisen kyky osoittaa toimitettujen tietojen oikeellisuus tulee aiheuttamaan kustannuksia ilmoitusvelvolliselle.
Näkövammaisten liitto pitää esitettävää laajuutta ylimitoitettuna ja toteaa, että sitä on tarkasteltava uudelleen. Esitys ei vastaa lainsäätäjän tarkoitusta, jonka mukaan avoimuusrekisteri ei saa tuottaa ilmoitusvelvollisille liian raskasta hallinnollista taakkaa.
Näkövammaisten liitto toteaa, että paremmin vaikuttamistoimintaa kuvaava tulos saadaan ilmoittamalla arviot vuositasolla. Avoimuusrekisterilakia valmistelleen työryhmämietinnön sivuilla 83–84 on seuraava kirjaus:
”Ei ole kuitenkaan tarkoituksena, että rekisteriin ilmoitettaisiin taloudellisia tietoja sellaisella tarkkuudella, joka esimerkiksi edellyttäisi laajaa talousseurantaa tai tiliöintejä ilmoitusvelvollisilta. Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa pykälän nojalla tarkempia ohjeistuksia siitä, miten ilmoitetaan tietoja sopivassa suuruusluokassa (esim. ei palkattua henkilökuntaa vaikuttamistoiminnassa, alle 1 henkilötyövuosi, 1–10 henkilötyövuotta ja niin edelleen tai alle 10 000 euroa/vuodessa, 10 000–50 000 euroa vuodessa, 50 000–150 000 euroa ja niin edelleen) ja silti vertailukelpoisella tavalla. Erikseen ilmoitettaisiin vaikuttamistoimintaan palkattu henkilöstö ja käytetty rahamäärä.”
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan liittyvien markkinointi- ja edustamiskulujen muodostamisesta (kohta 2.3)
Määräysluonnoksen mukaan ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa myös vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointi- ja edustamiskulut, kumpikin erikseen. Edustamiskuluja olisivat muun muassa edustamiseen käytettyjen kiinteistöjen kulut.
Näkövammaisten liitto huomauttaa, että pääsääntöisesti edustamiseen käytetään samoja tiloja kuin muuhunkin toimintaan ja tilojen käyttö on pääasiassa tätä muuta toimintaa. Tilakustannukset ovat tavanomaisia tiloista aiheutuvia kustannuksia, kuten huolto, sähkö ja vesi. Edustamiseen käytetyn erittäin pienen osuuden laskeminen näistä kustannuksista on käytännössä mahdotonta. Näkövammaisten liitto esittää, että kiinteistöihin liittyvät kulut jätetään ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
Muut havainnot
Lausuntopalvelussa olevassa lausuntopyynnössä ei ole näkyvissä jakelua. Tämän vuoksi ei ole tiedossa, onko lausuntopyyntö toimitettu laajasti eri vammaisjärjestöille. Näkövammaisten liitto muistuttaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoitteesta. YK:n vammaissopimus on voimassa lakina.