Omaishoidon tuen hakeminen
Mikä?
Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen: omainen auttaa yhä enemmän joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi.
Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että omainen tai läheinen haluaa ryhtyä näkövammaisen omaishoitajaksi ja näkövammainen hyväksyy hänet hoitajakseen.
Omaishoidon tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jonka järjestämisestä hyvinvointialue huolehtii määrärahojensa puitteissa.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat 1) hoidettavalle (tässä tapauksessa näkövammaiselle) annettavat palvelut, 2) omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa sekä 3) omaishoitoa tukevat palvelut.
Näkövammaiselle annettavat tarvittavat palvelut
Omaishoidon tukeen sisältyy näkövammaiselle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu)
- apuvälineet
- päivä- ja lyhytaikaishoito
- muut terveydenhuollon palvelut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esimerkiksi kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta).
Omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa
Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.
Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Omaishoitoa tukevat palvelut
Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Lisäksi hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kenelle?
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tuessa ei ole ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa.
Kun apua tarvitseva perheenjäsen selviytyy kotona pienen arkisen auttamisen turvin, ei yleensä myönnetä omaishoidon tukea. Raja tavanomaisesta huolenpidosta omaishoitoon on kuitenkin liukuva. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu omaisen tai läheisen terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen. Omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja/tai vaativuuden perusteella.
Hakeminen
Omaishoidontukea haetaan kirjallisesti omalta hyvinvointialueelta. Tukea voi hakea ilman erillistä hakuaikaa, eli koska tahansa. Ennen hakemuksen tekemistä kannattaa olla yhteydessä hyvinvointialueen työntekijään, joka työskentelee omaishoidon tuen asioiden parissa.
Hoito- ja palvelusuunnitelma
Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Suunnitelman avulla varmistetaan hoidon toteutus niin, että omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa turvaa näkövammaisen ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut.
Myös omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan suunnitelmaa tehtäessä. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan muun muassa se, miten näkövammaisen ihmisen hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.
Omaishoitosopimus
Jos hyvinvointialue myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, hyvinvointialue ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Määräaikaisen sopimuksen tekemisen lähtökohtana on aina hoidettavan (näkövammaisen) etu.
Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain 2 §:n tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.
Omaishoitosopimukseen kirjataan:
- hoitopalkkion määrä ja maksutapa.
- omaishoitajan oikeus vapaapäiviin ja vapaan järjestäminen.
- määräaikaisen sopimuksen kesto
- hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta (näkövammaisesta) johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.
Omaishoitosopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.
Omaishoitajan vapaat
Hyvinvointialue voi omaishoidon tuesta annetun lain perusteella järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa.
Sijaishoito on yksi tapa järjestää omaishoitolain tarkoittamia omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä. Sijaishoidon avulla voidaan myös järjestää myös muita omaishoitajan vapaapäiviä tai virkistysvapaita. Muita tapoja omaishoitajan vapaiden järjestämiseen eli hoidettavan (näkövammaisen) hoidon järjestämiseen hoitajan vapaan aikana ovat hoito hyvinvointialueen itse toteuttamien palvelujen avulla, hoidon ostaminen muilta palveluntuottajilta ja palvelusetelin antaminen hoidon järjestämiseksi. Hyvinvointialue määrittää mitä tapoja käytetään omaishoitajan vapaan järjestämiseen.